Päihderiippuvaiset väkivallan kokijoina
Väkivallan kokijoita ja tekijöitä löytyy kaikista yhteiskuntaluokista. Sinäkin tunnet jonkun väkivallan uhrin. Olet varmaan kuullut, että kaikki väkivalta ei näy ulospäin. Se on usein piilevää ja vaikeasti tunnistettavaa ja siksi siihen on myös vaikea puuttua. Kokija usein kestää väkivaltaa aivan liian pitkään ennen kuin rohkaistuu hakemaan apua.
Päihdemaailmassa väkivalta on kuitenkin arkipäivää. Se näkyy ja kuuluu ja kaikki sen tietävät. Luemme lehdistä päivittäin väkivallantekoja, joihin liittyy alkoholi ja huumeet. Nämä väkivallan kokijat eivät kärsi piilossa, vaan kaikkien silmien alla. Päihteet eivät poista väkivallan aiheuttamia seurauksia, tuskaa tai lievennä kokemusta väkivallasta. Päinvastoin päihderiippuvuus lisää merkittävästi riskiä joutua väkivallan uhriksi. Päihderiippuvainen väkivallan kokija on kuitenkin yhtä arvokas kuin jokainen meistä.
Aggressiivisuutta lisääviä päihteitä ovat erityisesti alkoholi ja amfetamiinit. Aggressiivisuus puolestaan voi johtaa väkivallantekoihin. Päihderiippuvainen valitsee helposti kumppanikseen toisen päihderiippuvaisen, joka mahdollistaa päihteiden käytön jatkamisen. Suhteet eivät välttämättä edes perustu tunteille, vaan voivat olla molemminpuolisia hyötysuhteita. Suhde saattaa tarjota huumeita, asunnon, seksiä, turvaa tai paremman aseman päihdemaailmassa. Kahden päihderiippuvaisen suhteessa esiintyy todennäköisesti jonkinlaista väkivaltaa. Väkivallan riski kasvaa, kun ollaan päihteiden vaikutuksen alaisia ja se saattaa olla myös molemminpuolista, mikä nostaa kynnystä hakea apua.
Avun hakemista vaikeuttaa myös monet muut seikat. Voi olla todella korkea kynnys esimerkiksi pyytää apua poliisilta, jos hallussa tai kotona on huumausaineita. Myös luottamus viranomaisia kohtaan saattaa olla hyvin pieni. Kokija saattaa oman päihteiden käyttönsä takia pelätä tuomiota huumausainerikoksesta tai lasten huostaanotosta, jos hakee apua. Päihdemaailmassa myös olemalla yhteydessä poliisiin voi saada helposti “vasikan” -leiman, joka voi lisätä ennestään riskiä joutua vakavan väkivallan uhriksi. Myös pelko siitä, että joutuu lopettamaan päihteiden käytön kokonaan, jos hakee apua, voi estää kokijaa hakemasta apua. Tilanteessa pyristellään liian usein niin pitkään, että väkivalta äityy hengenvaaralliseksi.
Kun päihderiippuvainen väkivallan uhri hakee apua, tulisi huomioida hänen koko tilanteensa. Päihteiden käytön lopettaminen ei usein onnistu vain päättämällä niin. Vaikka henkilö haluaisi lopettaa, hän ei välttämättä pysty siihen, vaikka pinnistäisi tahdonvoimansa äärimmilleen. Lopettamista saattaa hankaloittaa sietämätön tuska, joka väkivallan kokemisesta on aiheutunut. Asiakkaan päihtymys ei ole syy turvakotipalvelun eväämiselle. Päihderiippuvainen ei kuitenkaan usein kykene asumaan turvakodissa kovin kauaa, sillä turvakotijakso voidaan päättää päihteidenkäytön vuoksi. Vaarana on turvakodista lähteminen käyttämään huumeita ja joutumaan uudelleen väkivallan uhriksi. Parempi paikka päihderiippuvaiselle väkivallan kokijalle saattaisi olla päihdekuntoutus, mutta ei pidä unohtaa väkivallan kokemusta, johon edelleen tarvitaan apua. Olisikin hyvä, jos uhri pääsisi turvakodista suoraan päihdekuntoutukseen, eikä hänen tarvitsisi odottaa päihdekuntoutuspaikkaa paikassa, jossa riski joutua uudelleen väkivallan uhriksi on suuri. Väkivallankokemusta voisi työstää turvakodin avopalveluissa päihdekuntoutusjakson aikana, mikäli se on mahdollista.
Väkivallan ja sen uhan ollessa riskinä päihderiippuvaisen elämässä, tulisi päihdehuollossa kysyä asiakkailta päihteiden käytön lisäksi myös väkivallasta. Hyvin todennäköisesti kuka tahansa riippuvuusvastaanoton asiakas tai päihdekuntoutukseen osallistuva on kokenut tai todistanut väkivaltaa tai sen uhkaa. Näiden kokemusten patoaminen voi olla esteenä päihteiden käytön lopettamiselle. Päihderiippuvainen pakenee päihteidenkäytöllä vaikeita tunteita, muistoja ja omaa itseään. Väkivallankokemusten käsittelemisen aloittaminen jo päihdekuntoutuksen aikana voisi tukea asiakasta pysymään kuivilla/raittiina.
KOKEMUSASIANTUNTIJA
