Riippuvuus voi olla esimerkiksi riippuvuutta päihteistä tai rahapeleistä, tekemässäni tutkimuksessa taloudellisen väkivallan taustalla olevia riippuvuuksia olivat alkoholi- ja huumeriippuvuus sekä peliriippuvuus. Riippuvuudet kulkevat myös yhdessä. Rahapelaamisen on havaittu olevan yhteydessä päihteiden käyttöön, ja erityisesti alkoholin ja rahapelaamisen välillä on todettu voimakas yhteys (1).
Taloudellinen väkivalta on muihin väkivallan muotoihin verrattuna heikosti tunnistettu, mutta se ei ole kuitenkaan ilmiönä uusi. Minna Canth (2) on kuvannut parisuhteessa ilmenevää taloudellista väkivaltaa ja riippuvuuden yhteyttä siihen jo vuonna 1885 teoksessaan “Työmiehen vaimo”. Näytelmässä taloudellisen väkivallan tekijänä oli mies, joka käytti puolisonsa säästöjä ja ansiotuloja oman juomisensa rahoittamiseen, sekä painosti vaimoa ottamaan velkaa. Kokijana oli nainen, joka yritti elättää perhettä ja saada ruokaa sairastavalle lapselle, eikä halunnut ottaa velkaa, koska ei olisi pystynyt maksamaan sitä takaisin. Kokija joutui kokemaan ja kantamaan häpeää ja syyllisyyttä, sekä yhteisön paheksuntaa. Tarinassa on useita taloudellisen väkivallan tunnusmerkkejä.
Tarkastelin tutkimuksessa parisuhdeväkivallan, taloudellisen väkivallan ja riippuvuuksien lisäksi myös avun hakemisen ja saamisen kokemuksia sekä esteitä. Tutkimusaineiston analyysi on toteutettu mukaillen Anniina Kaittilan ja Leo Nyqvistin (3) jäsennystä taloudellisen väkivallan muodoista: työssäkäynnin rajoittaminen ja häiriköinti, rahaan liittyvä kontrollointi, taloudellinen hyväksikäyttö ja eron jälkeinen väkivalta. Työssäkäynnin rajoittamista ja häiriköintiä ei esiintynyt aineistossa, joten lisäsin analyysiin tutkimusaineistossa esiin tulleen “lapsiin ja perheeseen kohdistuvat seuraukset ”. Viimeksi mainitussa tekijällä oli muun muassa kiire saada yhteinen lapsi, mutta ei kiinnostusta lapseen tai lapsesta aiheutuviin kuluihin osallistumiseen, rahan epääminen lapsilta, esimerkiksi harrastukseen tai hankintoihin osallistumattomuus, taloudellisen tuen epääminen jotta lapsi olisi saanut oman huoneen, eron jälkeen lapsen tapaamatta jättäminen ja yhteydenpidon katkeaminen. Kokijalla oli ollut pelkona, että tekijä lainaa lapsilta rahaa lainaksi, mutta ei maksa sitä takaisin. Kokija oli myös joutunut lainaamaan rahaa lapselta, jotta tekijä selviäisi ottamistaan veloista. Lasten ja nuorten näkökulmaa ja kokemuksia perheissä ilmenevästä taloudellisesta väkivallasta ja riippuvuuksista olisi tärkeää tutkia jatkossa. Taloudellinen väkivalta on vahvasti sukupuolittunutta väkivaltaa, mutta myös miehiin kohdistuvaa taloudellista väkivaltaa olisi tarpeen saada tutkittua ja nostettua esille.
Tekijän riippuvuus esimerkiksi huumeista on aiheuttanut väkivallan ja väkivaltaisen velkojen perinnän uhkaa, joihin vedoten tekijä on saanut painostettua kokijan lainaamaan tai antamaan itselleen rahaa. Väkivallan uhka voi tuottaa tunnetta turvattomuudesta, suojattomuudesta ja hengenvaarassa olemisesta, mikä voi saada kokijan vaikenemaan asiasta. Taloudellinen väkivalta on voinut edetä vaivihkaa, ja monesti kokija on voinut havahtua asiaan vasta parisuhteen päätyttyä. Taloudellisen väkivallan tunnistaminen ja nimeäminen on haastavaa, ja avun hakemisessa sekä saamisessa on monia esteitä, kuten vaikenemista, häpeää ja syyllisyyden tunteita. Häpeä voi eristää kokijan hänen läheisistään, ja estää häntä puhumasta esimerkiksi rahapeliongelmasta lähipiirilleen (4). Talousongelmia voidaan peitellä, koska niitä pidetään yhteiskunnassa monesti merkkinä jonkinlaisesta epäonnistumisesta, ja tilanteissa, joissa olisi tarpeen hakeutua asiantuntija-avun piiriin, ongelmissa oleva voi yrittää selviytyä yksin (5).
Palveluntuottajilla tai avun tarjoajilla ei ole riittävästi tietoa taloudellisesta väkivallasta, eikä sitä osata tunnistaa yhdeksi parisuhdeväkivallan muodoksi, vaikka sitä esiintyy huomattavan paljon lähisuhdeväkivaltatapauksissa. Taloudellisen väkivallan tunnistaminen ja määritteleminen on haastavaa, ja aiheesta tarvitaan lisää koulutusta ja tietoa. (6.) On tärkeää myös tiedostaa, että parisuhteissa ilmenevän taloudellisen väkivallan taustalla voi olla riippuvuus tai erilaisia riippuvuuksia. Puheeksi ottamisella ja avoimella keskustelulla voi olla valtavan suuri merkitys taloudellisen väkivallan kierteen pysäyttämisen ja katkaisemisen kannalta. On tarpeen purkaa avun saamisen esteitä, kuten vaikenemista, häpeän ja syyllisyyden tunteita.
Kirjoittanut sosiaalityön opiskelija Elina Seitz Lapin yliopistosta. Kirjoitus perustuu pro gradu -tutkielmaan ”Riippuvuudet parisuhteissa ilmenevän taloudellisen väkivallan taustalla”.
Linkki valmiiseen graduun: https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/65245
Lähteet:
1) Lintonen, Tomi, Nevalainen, Jaakko & Latvala, Tiina. 2018. Teoksessa Mäkelä, Pia, Härkönen, Janne, Lintonen, Tomi, Tigerstedt, Christoffer & Warpenius, Katariina. Näin Suomi juo: Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Juvenes Print. Suomen Yliopistopaino Oy. Helsinki.
2) Canth, Minna. 1885. Työmiehen vaimo. Werner Söderström Osakeyhtiö 2018.
3) Kaittila, Anniina & Nyqvist, Leo. 2014. Taloudellinen väkivalta parisuhteessa – kirjallisuuskatsaus. Janus vol 22 (3) 2014, 262-278.
4) Karmakka-Asare, Hanna & Lind, Kalle. 2022. Teoksessa Alho, Hannu, Aalto, Mauri, Castrèn, Sari & Pajula, Mari (toim.) Peliriippuvuus. Duodecim. Printon. Tallinna.
5) Heiskanen, Maria & Pantzar, Juha. 2022. Teoksessa Alho, Hannu, Aalto, Mauri, Castrèn, Sari & Pajula, Mari (toim.) Peliriippuvuus. Duodecim. Printon. Tallinna.
6) Christy, Kameri, Welter, Tanice, Dundon, Kelly, Valandra & Bruce, Amber. 2020. Economic abuse: A Subtle but Common Form of Power and Control. Journal of Interpersonal Violence. 1-27.
