Taloudellinen väkivalta on kompleksinen ilmiö, jonka kokijoita kohdataan palvelujärjestelmässämme laajasti. Ammattilaisten kokemat auttamistyön haasteet paikantuvat tiedollisiin, taidollisiin ja tunnetekijöihin, lainsäädäntöön ja yhteiskunnan rakenteisiin sekä riippuvuuksiin liittyviin seikkoihin.
Taloudellinen väkivalta on sekä itsenäinen väkivallan muoto omine erityispiirteineen että tyypillisesti myös osa muuta lähisuhdeväkivaltaa. Tämän lisäksi lähisuhdeväkivallan eri muodoilla on usein taloudellisia seurauksia väkivallan kokijan elämään. Lähisuhdeväkivallan eri muodot siis yleensä kumuloituvat tai limittyvät toisiinsa. (Bruno 2022, 6.) Suomessa taloudellisen väkivallan kokijoiden auttamistyötä ohjaa ennen kaikkea olemassa oleva, taloudellista väkivaltaa huonosti tunnistava, lainsäädäntö ja sitä tukeva sekä toteuttava palvelujärjestelmä. Taloudellinen väkivallan monisyisen luonteen vuoksi auttamistyötä on mahdoton tyystin eriyttää olemassa olevan palvelujärjestelmämme reunaehtoihin sopivaksi. Palvelujärjestelmän pirstaloituneisuuden vuoksi lähisuhdeväkivallan kokijoiden avun hakemisen ensikontakti voi jakautua useisiin, keskenään hyvin erilaisiin tahoihin ja kokijoilla voi olla väkivaltakokemuksiin liittyen useita yhtäaikaisiakin asiakkuuksia sekä oikeudellisia interventioita. (Skaffari, Nikupeteri & Laitinen 2021, 5.)
Tutkielmassani tarkastelin taloudellisen väkivallan kokijoiden auttamistyöhön liittyviä haasteita. Tutkielmassa kysytään, millaisia haasteita taloudellista väkivaltaa kokeneiden auttamistyössä kohdataan ja miten näihin auttamistyön haasteisiin voidaan vastata? Tutkielman tuloksena taloudellisen väkivallan kokijoiden auttamistyön haasteet ja niihin vastaamisen keinot paikantuivat yksilölliselle ja rakenteelliselle tasolle. Yksilöllisellä tasolla auttamistyön haasteeksi muodostuivat taloudellisen väkivallan kokijoiden tietoihin, taitoihin ja tunteisiin liittyvät tekijät sekä kokijan että tekijän riippuvuusongelmat. Taloudellisen väkivallan ilmiö on vielä varsin tuntematon, jonka vuoksi taloudellisen väkivallan kokija ei välttämättä tunnista ilmiötä, omaa asemaa väkivallan uhrina eikä myöskään tiedä, mitä toimenpiteitä hänen tulee tehdä tai mistä hän voi saada apua taloudellisen väkivallan pysäyttämiseksi. Avun saantia voi estää myös kokijan positiiviset tai negatiiviset tunteet, väkivallan tekijää kohtaan, eikä hänellä sen vuoksi ole motivaatiota väkivaltaisesta suhteesta irrottautumiseen. Tämän tutkielman valossa näyttäytyi, että auttamista haastaa sekä taloudellisen väkivallan tekijän riippuvuusongelmat erityisesti väkivallan jatkumisen näkökulmasta, mutta myös kokijan riippuvuudet taloudellisen väkivallan tunnistamisen osalta. Ammattilaisten voi olla vaikeaa tunnistaa riippuvuusongelmista kärsivää taloudellisen väkivallan kokijaa, sillä usein väkivallan uhrilta odotetaan tietynlaista uhriutta (Hurtig, Nikupeteri & Laitinen 2014, 267).
Ammattilaisten näkemyksen mukaan auttamistyön yksilöllisiin haasteisiin voidaan vastata lisäämällä tietoa taloudellisen väkivallan ilmiöstä, kokijoiden oikeuksista ja tarvittavista toimenpiteistä taloudellisen väkivallan pysäyttämiseksi. Tämä tapahtuu lisäämällä keskustelua taloudellisesta väkivallasta, ottamalla käyttöön taloudellisen väkivallan kartoituslomakkeita ja esitteitä asiakastyön tueksi sekä tuomalla tietoon konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä taloudellinen väkivalta on.
Auttamistyössä nähtiin haasteita myös rakenteellisella tasolla erityisesti ammattilaisten osaamiseen, yhteiskunnan rakenteisiin ja lainsäädäntöön liittyen.
Ammattilaisten osaamista tulee lisätä taloudellisen väkivallan ilmiön tunnistamiseen, puheeksiottoon ja kokijoiden turvallisuuden varmistamiseen liittyen. Turvallisuuden varmistamisen haasteet johtuvat myös taloudellisen väkivallan luonteesta ja rakenteellisista tekijöistä. Taloudellisen väkivallan harjoittaminen ei välttämättä vaadi fyysistä läheisyyttä, jonka vuoksi turvallisuuden varmistaminen on haastavaa (Johnson ym. 2022, 2). Haastetta lisää taloudellisen väkivallan kokijoiden auttamistyössä viranomaisyhteistyön vähäisyys, jolloin on hankalaa tietää, mitä eri ammattilaiset tekevät kokijan turvallisuuden varmistamiseksi. Ammattilaisten kuvauksista nousi esille myös riski taloudellisen väkivallan kokemusten uusiutumiseen viranomaisasioinnissa, erityisesti taloudellisen päätöksenteon yhteydessä. Vallitseva teknologinen kehitys aiheuttaa niin ikään haasteita taloudellisen väkivallan kokijoiden auttamistyölle. Kokijat, joilla ei ole tietoa tai taitoa esimerkiksi sähköiseen asiointiin tai joilta väkivallan tekijä on anastanut tarvittavat tunnistautumisen välineet, kuten henkilöllisyystodistuksen ja pankkitunnukset, ovat avun saannin kannalta erittäin hankalassa tilanteessa.
Auttamistyötä haastaviin rakenteellisiin tekijöihin voidaan vaikuttaa lisäämällä kokijoiden sekä ammattilaisten tietoa taloudellisesta väkivallasta, sen palveluista ja siihen liittyvästä lainsäädännöstä. Tämän tutkielman valossa näyttää sille, että sosiaalityöntekijöiden tiedolliset puutteet paikantuvat taloudellisen väkivallan ilmiön ymmärtämiseen ja tunnistamiseen, kun taas väkivaltatyön ammattilaisten osaaminen vaatii vahvistusta taloudelliseen väkivaltaan liittyvän juridiikan osalta. Systemaattinen rahapuhe asiakastyössä ja tieto taloudellisen väkivallan ilmiöstä on lisännyt asiakkaiden tietoisuutta ilmiöstä ja lisännyt taloudellisen väkivallan esille tuloa palveluissa. Tulevaisuudessa taloudellisen väkivallan kokijoiden palvelupolkua tarvitsee selkiyttää, moniammatillista yhteistyötä kehittää ja luoda uudenlaisia, kokijoita paremmin tukevia palveluja sekä muuttaa taloudellista väkivaltaa mahdollistavia yhteiskunnan rakenteita ja lainsäädäntöä. Jotta voidaan aidosti vastata taloudellisen väkivallan kokijoiden tarpeisiin, mukaan kehittämistyöhön tulisi ottaa myös sosiaalityölle epätyypillisemmät yhteistyökumppanit, kuten pankit tai muut talouteen liittyvät asiantuntijaorganisaatiot.
Katja Ronkainen
sosiaalityön opiskelija
Lapin yliopisto
Tämän blogitekstin on kirjoittanut Taloudellinen väkivalta tutuksi-hankkeemme kanssa työelämäyhteistyössä pro gradu -tutkielmansa aiheesta tehnyt Katja Ronkainen. Lue koko pro gradu -työ täältä.
Lähteet:
Bruno, Linnéa 2022: Economic Abuse From Child and Youth Perspective: A Review of the Literature. Social Inclusion 2022, Vol. 10. Issue 4.
Hurtig, Johanna & Nikupeteri, Anna & Laitinen, Merja 2014: Väkivallan kohtaaminen rakenteellisen oikeudenmukaisuustyön kysymyksenä. SOSIAALITYÖN TUTKIMUKSEN VUOSIKIRJA, 250-280.
Johnson, Laura & Chen, Yafan & Stylianou, Amanda & Arnold, Alexandra 2022: Examining the impact of economic abuse on survivors of intimate partner violence: a scoping review. BMC Public Health (2022) 22:1014
Skaffari, Pia & Nikupeteri, Anna & Laitinen, Merja 2021: Auttamisjärjestelmän kriittiset kohdat parisuhdeväkivallan kokijoiden näkökulmasta.
