Tälle sivulle olemme koonnet tietoa turvataitokasvatuksesta, lähisuhdeväkivallasta, sen ennaltaehkäisystä sekä runsaasti linkkivinkkejä turvataitokasvatusmateriaalin sekä lisätiedon pariin. Ensin avaamme hieman kouluterveyskyselyn tuloksia sekä, mitä lähisuhdeväkivalta ja turvallisuus tarkoittavat, ja miten ne ilmenevät. Tämän jälkeen esittelemme Turva 10 – puheeksi ottamisen välineen. Jos etsit turvataitokasvatusmateriaaleja ja lisätietoa, niin rullaa sivun alareunaan, mistä löydät rutkasti linkkivinkkejä.

Harva oppilaista puhuu oma-aloitteisesti lähisuhdeväkivallasta. Tämän vuoksi aikuisten tulee uskaltaa kysyä.

Mitä tarkoittaa lähisuhde?

Lähisuhde

Lähisuhteena voidaan pitää suhdetta nykyiseen tai entiseen kumppaniin, vanhempaan, lapseen tai muuhun lähisukulaiseen. Lähisuhde voi olla myös muu läheinen ihmissuhde. Nuorten kohdalla voidaan ajatella lähisuhteena kaverisuhteita. (2)

☝🏻 Napauta kuvaa kääntääksesi, jos olet kännykällä

1. Kouluterveyskyselyn tuloksia Kymenlaaksossa

Pysäkin väkivaltatyössä on seurattu Kymenlaakson kouluterveyskyselyjen tuloksia vuodesta 2019 alkaen alla olevien indikaattoreiden osalta. Vuoden 2021 kouluterveyskyselyssä on havaittu merkittävä nousu koetun henkisen väkivallan osalta: 8.-9. luokka +20%, lukio +22% ja ammatillinen oppilaitos +10%. Kaikenlaiseen väkivaltaan on tärkeää puuttua mahdollisimman varhain. Tällä ehkäistään haitallisten toimintamallien siirtyminen myöhempiin ihmissuhteisiin.

Kokenut vanhempien tai muiden huoltapitävien aikuisten henkistä väkivaltaa vuoden aikana, % 

Tytöt 42,8 %

Pojat 18,9 %

Yhteensä 31,1 %

Tytöt 34,8 %

Pojat 11,7 %

yhteensä 20,3 %

Tytöt 40,6 %

Pojat 21,3 %

Yhteensä 33,6 %

Kokenut vanhempien tai muiden huoltapitävien aikuisten fyysistä väkivaltaa vuoden aikana, % 

Tytöt 15,7 %

Pojat 9,2 %

yhteensä 12,6 %

Tytöt 10,2 %

Pojat 4,4 %

Yhteensä 6,5 %

Tytöt 10,6 %

Pojat 4,1 %

Yhteensä 8,2 %

Kokenut muiden perheenjäsenten välistä fyysistä väkivaltaa vuoden aikana, % 

Tytöt 16,0 %

Pojat 8,7 %

Yhteensä 12,4 %

Tytöt 9,1 %

Pojat 5,5 %

Yhteensä 6,8 %

Tytöt 13,3 %

Pojat 5,6 %

Yhteensä 10,4 %

Mitä kysytty? – kysymykset tulosten takana

Indikaattori perustuu kysymykseen:
”Onko vanhempasi tehnyt sinulle seuraavia asioita viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana?”.

Kysymyksen osiot:
1) kieltäytynyt puhumasta sinulle pitkän aikaa
2) loukannut sanallisesti, esimerkiksi haukkunut sinua
3) nöyryyttänyt tai nolannut sinua
4) uhannut hylätä tai jättää sinut yksin
5) heittänyt, lyönyt tai potkinut esineitä (esim. paiskonut ovia)
6) lukinnut sinut johonkin paikkaan
7) uhannut sinua väkivallalla.

Vastausvaihtoehdot: 1) ei, 2) 1-2 kertaa, 3) 3 kertaa tai useammin, 4) on tehnyt, mutta en muista montako kertaa.

Tarkastelussa ovat vastaajat, jotka ovat ilmoittaneet vaihtoehdon 2, 3 tai 4 vähintään yhteen kysymyksen osioon. Osuus lasketaan vähintään yhteen kysymyksen osioon vastanneista. Vanhemmilla tarkoitettiin kysymyksessä esimerkiksi äitiä tai äitipuolta, isää tai isäpuolta, adoptiovanhempia, sijaisperheen vanhempia tai lastensuojelulaitoksen ohjaajia. 

Indikaattori tuottaa tietoa niiden nuorten osuudesta (%), jotka ovat kokeneet vanhempien tai muun huoltapitävän aikuisen fyysistä väkivaltaa vuoden aikana.

Indikaattori perustuu kysymykseen: ”Onko vanhempasi tehnyt sinulle seuraavia asioita viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana?”.

Kysymyksen osiot:
1) tarttunut sinuun niin, että sinuun sattui
2) töninyt tai ravistellut sinua vihaisesti
3) tukistanut sinua
4) läimäyttänyt sinua
5) lyönyt sinua nyrkillä tai esineellä
6) potkaissut sinua
7) satuttanut sinua muuten fyysisesti

Vastausvaihtoehdot: 1) ei, 2) 1-2 kertaa, 3) 3 kertaa tai useammin, 4) on tehnyt, mutta en muista montako kertaa. Tarkastelussa ovat vastaajat, jotka ovat ilmoittaneet vaihtoehdon 2, 3 tai 4 vähintään yhteen kysymyksen osioon. Osuus lasketaan vähintään yhteen kysymyksen osioon vastanneista.

Vanhemmilla tarkoitettiin kysymyksessä esimerkiksi äitiä tai äitipuolta, isää tai isäpuolta, adoptiovanhempia, sijaisperheen vanhempia tai lastensuojelulaitoksen ohjaajia.

Indikaattori tuottaa tietoa niiden nuorten osuudesta (%), jotka ovat nähneet tai kuulleet muiden perheenjäsenten välistä fyysistä väkivaltaa vuoden aikana.

Indikaattori perustuu kysymykseen: ”Entä oletko itse nähnyt tai kuullut, että joku perheestäsi on tehnyt toiselle perheenjäsenellesi seuraavia asioita viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana?”

Kysymyksen osiot:
1) tarttunut niin, että häneen sattui
2) töninyt tai ravistellut häntä vihaisesti
3) tukistanut häntä
4) läimäyttänyt häntä
5) lyönyt häntä nyrkillä tai esineellä
6) potkaissut häntä
7) satuttanut häntä muuten fyysisesti.

Vastausvaihtoehdot: 1) kyllä, 2) en. Tarkastelussa ovat vastaajat, jotka ovat ilmoittaneet vaihtoehdon 1 vähintään yhteen kysymyksen osioon. Osuus lasketaan vähintään yhteen kysymyksen osioon vastanneista.

Mitä tarkoittaa väkivalta?

Mitä tarkoittaa väkivalta?

Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön ja joka johtaa tai joka voi hyvin todennäköisesti johtaa kuolemaan, fyysisen tai psyykkisen vamman syntymiseen, kehityksen häiriytymiseen tai perustarpeiden tyydyttymättä jäämiseen. (1)

☝🏻 Napauta kuvaa kääntääksesi, jos olet kännykällä

2. Lähisuhdeväkivalta ilmiönä

Fyysinen väkivalta voi olla esimerkiksi tönimistä, hiuksista repimistä, kuristamista, potkimista ja hakkaamista. Jos fyysinen väkivalta jättää jälkiä, se on helpoiten tunnistettavissa. Se voi aiheuttaa ruhjeita ja murtumia ja pahimmillaan johtaa jopa kuolemaan. Tärkeää on muistaa, että fyysinen väkivalta ei aina jätä näkyviä jälkiä. (5)

Henkistä väkivaltaa voi olla läheisen alistaminen, nimitteleminen, haukkuminen ja kaltoinkohtelu. Henkinen väkivalta voi olla julkista nolaamista tai se voi tapahtua neljän seinän sisällä piilossa. Henkistä väkivaltaa on myös sosiaalinen eristäminen esimerkiksi ystävistä tai sukulaisista, taloudellinen alistaminen, mielipiteiden ilmaisun tai pukeutumisen kontrollointi, vapaasti ulos menemisen estäminen, seksuaalisuuteen liittyvä psyykkinen alistaminen tai fyysisellä väkivallalla uhkaaminen. Jo väkivallan uhka on henkistä väkivaltaa.

Henkistä väkivaltaa voi olla erittäin vaikea tunnistaa, sillä se voi alkaa hyvin pikkuhiljaa ja olla aluksi hyvin vähäeleistä ja hienovaraista. Väkivallalla on tapana vähitellen paheta, joten myös henkinen väkivalta yleensä pahenee. Tällöin sitä kokeva voi pitää tilannetta normaalina eikä huomaa henkisen väkivallan pahenemista.

Pelkoa voidaan pitää vakivallan merkittävimpänä ja yleisimpänä oireena tai merkkinä väkivallan määrästä ja laadusta riippumatta. Monet väkivaltaa kokeneet kertovatkin, että pelko ja pelossa eläminen sekä väkivallan uhka on lähisuhde- ja perheväkivallassa pahinta.

Sosiaalinen väkivalta voi olla esimerkiksi vapaan liikkumisen kontrollointia tai yhteydenpidon rajoittamista ystäviin ja sukulaisiin sekä sosiaalisen eristämisen uhkaa. Sosiaalista väkivaltaa voi olla se, ettei kumppani jätä toista lainkaan yksin, vaan vaatii tätä olemaan koko ajan kanssaan.

Seksuaaliväkivallan tunnusmerkkinä voidaan pitää sitä, ettei väkivaltaa käyttävä kunnioita toisen ruumiillista ja seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Raja väkivallan kohdalla rikkoutuu yleensä silloin, kun väkivaltaa kokeva osapuoli tuntee, ettei tilanne ole enää hänen hallittavissaan. Seksuaaliväkivaltaa ovat esimerkiksi raiskaus, seksiin pakottaminen ja painostaminen, pakottaminen nöyryyttäviin seksuaalisiin tekoihin, kuvaaminen ilman lupaa, nukkuvan tai sammuneen hyväksikäyttö sekä seksuaalinen ahdistelu. Seksuaalista väkivaltaa voi olla pornografiselle materiaalille altistaminen ilman suostumusta.

Seksuaaliväkivalta on sekä fyysistä että henkistä väkivaltaa

Jokaisella on oikeus päättää omasta rahankäytöstään ja omaisuudestaan. Taloudellista väkivaltaa voi olla läheisen tai kumppanin oman rahankäytön estämistä, rahattomana pitämistä, taloudellisen päätäntävallan rajoittamista ja kontrollia tai kokonaan ulkopuolelle jättämistä, työssäkäynnin estämistä ja toisen omaisuuden tai rahan luvatonta käyttämistä. Taloudellista väkivaltaa voi olla myös velan tai luoton ottamiseen pakottamista. Se voi myös jatkua eron jälkeen, mikäli väkivaltaa käyttävä ei suostu omaisuuden jakoon tai sopimaan esimerkiksi lasten elatusmaksuista.

Taloudellinen väkivalta on vallankäyttöä, jonka tarkoituksena on rajoittaa puolisoa niin henkisesti kuin fyysisesti.

Digitaalisella väkivallalla tarkoitetaan ilmiötä, jossa jotakuta häiritään, kontrolloidaan, tarkkaillaan tai seurataan hyödyntäen teknologiaa. Käytetty teknologia voi olla esimerkiksi älypuhelimia, tietokoneita, sosiaalisen median alustoja ja pikaviestipalveluita, sähköpostia, paikannuslaitteita tai nettiin kytkeytyvää kodinelektroniikkaa.

Väkivalta voi ilmetä myös pyrkimyksenä rajoittaa toisen henkilön teknologian käyttöä. Digitaalista väkivaltaa ilmenee usein yhtenä lähisuhdeväkivallan muotona siten, että tekijänä on uhrin kumppani, entinen kumppani tai muu perheenjäsen.

Digitaalista väkivaltaa ei sellaisenaan ole kirjattu rikoslakiin. Kuitenkin monet digitaalisen väkivallan piiriin kuuluvat teot voivat täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön. Rikosnimikkeenä voi olla esimerkiksi vaino, salakuuntelu tai identiteettivarkaus.

(3)

💡 Katso myös Rikosuhripäivystyksen video ”Tunnistatko väkivallan?”

Videolla esiintyvät näyttävät, miten väkivalta voi ilmetä nuorten välisessä suhteessa.

☝🏻 video on ikärajoitettu, vaatii kirjautumisen

Miten turvattomuus voi näkyä nuoren toiminnassa?

Kaikenlainen väkivalta on lapselle ja nuorelle haitallista. Eniten lapsi kärsii sekä vanhempien välisestä että häneen itseensä kohdistuvasta väkivallasta. Väkivaltaa kokeneen lapsen tasapainoinen kehitys voi vaikeutua ja hän saattaa altistua psykosomaattisille ja psyykkisille sairauksille esim. masennus. Alttius käytösongelmiin, sopeutumattomuuteen ja aggressiivisuuteen kasvaa. Keskittymis- ja oppimisvaikeudet ovat tavallisia väkivaltaa kokeneille lapsille. Lapsi voi olla ahdistunut ja turvaton.

Nuoret ovat taitavia salaamaan perheessä tapahtuvaa väkivaltaa. Nuoren voi olla vaikea erottaa, mikä on oikein ja mikä väärin. Tällöin kodin ilmapiiristä voi olla vaikea puhua kodin ulkopuoliselle. Nuori voi kokea häpeää eikä viihdy kotona. Väkivaltaa kokenut nuori voi hakea huomiota negatiivisella käyttäytymisellä. Toisaalta nuori voi myös vetäytyä ihmissuhteista. Lapsuudessa saatu malli voi johtaa myös väkivaltaan parisuhteissa ja ylisukupolvisena siirtyä myös omille lapsille.

Väkivallan puheeksiotto-luento

Väkivallan puheeksiottokoulutus on Vantaan kaupungin ja Vantaan Turvakoti ry:n tarjoama koulutuskokonaisuus väkivallan tunnistamiseen, puheeksiottamiseen sekä turvallisuudesta huolehtimiseen ja palveluohjaukseen. Koulutusmateriaali on tuotettu vuosien 2020-2021 aikana. Suositus koulutuksen läpikäymiseen on että johdanto-osion jälkeen osat 1-3 katsotaan numerojärjestyksessä. Osan 4 voi katsoa myös itsenäisenä. Video alkaa kohdasta ”Miksi lähisuhdeväkivallasta tulee puhua” (osa 1).

3. Turvallisuus

Korosta hyvinvointia väkivallan vastavoimana. Hyvinvointi on väkivallattomuutta ja yksi turvallisuuden peruspilareista. Hyvinvointia lisääviä asioita ovat esimerkiksi turvallisuus ja viihtyvyys, fyysinen ja psyykkinen terveys, terveelliset elämäntavat, taloudellinen hyvinvointi, yhteisöön kuuluminen sekä onnistumisen kokemukset.

Turvallisuuden osa-alueet

Kokonaisvaltaisen turvallisuuden edellytykset luodaan turvallisella fyysisellä kasvu- ja oppimisympäristöllä. Fyysisen kasvu- ja oppimisympäristön turvallisuuteen kuuluu tarkoituksenmukainen, turvallinen ja terveellinen ympäristö kokonaisuudessaan: rakennukset, rakenteellinen turvallisuus ja niiden tekniset järjestelmät sekä välitön lähiympäristö ulkoilu- ja välituntipihoineen, liikennealueineen, liikunta-alueineen ja lähimetsineen.

Sosiaaliseen turvallisuuteen kuuluuvat osallisuuteen, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen liittyvät asiat. Jokaisella ihmisellä on perustarve kuulua joukkoon ja olla osa yhteisöä. Varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa aikuisen tehtävänä on varmistaa, että jokaisella lapsella, oppilaalla ja opiskelijalla on mahdollisuus olla osa vertaisryhmää.

Perusopetuksen laatukriteereissä (opetus- ja kulttuuriministeriö 2012) todetaan, että oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kokemukseen liittyy olennaisesti kokemus koulun ja luokan sosiaaliseen yhteisöön kuulumisesta. Turvallisuuden nähdään rakentuvan koulun aikuisten ja oppilaiden välisissä sekä keskinäisissä vuorovaikutusprosesseissa.

Psyykkiseen kasvu- ja oppimisympäristöön voidaan ajatella kuuluvan turvallisuuden tai turvattomuuden tunteisiin sekä kognitioihin liittyvät asiat. Lapsella, oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus kasvaa psyykkisesti turvallisessa ympäristössä. Psyykkisesti turvallinen ympäristö mahdollistaa lapsen ja oppilaan kielteistenkin tunteiden ilmaisun sekä mahdollisuuden saada luotettavalta ja turvalliselta aikuiselta apua.

Lasten ja oppilaiden psyykkistä turvallisuutta voidaan edistää vahvistamalla tunnetaitoja ja itsetuntoa. Kasvattajan tai opettajan tulee osata myös tunnistaa lapsen/oppilaan mahdolliset tuen tarpeet ja toimia pedagogisesti niitä edellyttävällä tavalla. Erityisesti pienemmän lapsen kanssa turvallinen kiintymyssuhde ja läheisyys luovat turvallisuutta ja luottamusta vuorovaikutuksessa.

Psyykkistä turvallisuutta edistetään myös tukemalla ryhmäytymistä sekä varmistamalla, että jokainen lapsi/oppilas pääsee osalliseksi ryhmässä, eikä tule sosiaalisesti torjutuksi. Kasvattajan tai opettajan tehtävänä luoda turvallinen ja hyväksyvä ilmapiiri ryhmään tai luokkaan. Kaveritaitoja voidaan tukea esimerkiksi mahdollistamalla erilaisia sosiaalisia tilanteita leikin ja oppimisen kautta. Lasten ja oppilaiden psyykkiseen turvallisuuteen voidaan vaikuttaa myös kasvu- ja oppimisympäristön muokkaamisella.

Pedagoginen turvallisuus muodostuu turvallisesta kasvu- ja oppimisympäristöstä, siinä toimivista lapsista ja aikuisista sekä heidän välisistä verkostoista ja toiminnasta. Lisäksi turvallisuuteen liittyvä tutkimus, turvallisuuskasvatus sekä turvallisuuskulttuurin rakentumista tukevat asiakirjat, esimerkiksi varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmat, sisältyvät pedagogiseen turvallisuuteen.

Pedagogisen turvallisuuden osa-alueita

Pedagogiseen turvallisuuteen voidaan katsoa lukeutuvan ratkaisut, joita tehdään opetuksen ja oppimistilanteiden osalta lapsen/oppilaan kasvu- ja oppimisympäristössä. Pedagogisesti turvallinen oppimistilanne rakentuu oikeantasoisella ohjauksella oppilasta kannustaen ja tukien.

Voit lukea lisää turvallisuudesta lähisuhteissa Nettiturvakodin sivuilta 👇🏻

4. Näin avaat keskustelun

Turva10 tukee keskustelua silloin, kun lapsi tai nuori ja työntekijä puhuvat turvallisuuden ja turvattomuuden kokemuksista. Turva10 on väline kaikille lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille. Juttuhetken on tarkoitus tuoda esiin hyviä asioita ja turvallisia ihmisiä lapsen ja nuoren elämässä yhtä hyvin kuin pelon aiheita.

Turva10-menetelmän perehdytys on maksuton ja kaikkien saatavilla. Perehdytykseen sisältyy tietoa turvallisuudesta osana hyvinvointia ja lähisuhdeväkivallasta ilmiönä, käytännön harjoitteita ja pohdintatehtäviä.

Maksuttomaan verkkoperehdytykseen on hyvä varata aikaa noin 2 tuntia. Perehdytyksen suoritettuasi saat Turva10-välineet käyttöösi

5. Turvataitokasvatusmateriaalit

6. Lisätietoa ja linkkejä

Some-vaikuttajia TikTokissa

7. Toimintaohje

  1. Selvitä mitkä ovat koulunne/oppilaitoksenne sovitut käytännöt väkivaltatilanteissa
  2. Tee yhteistyötä viranomaisten kanssa (lastensuojeluilmoitus, rikosilmoitus)
    • Rikosuhripäivystys; (RIKU) parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa vaikuttamalla ja tuottamalla tukipalveluita
  3. Konsultoi väkivaltatyöntekijöitä ja muita ammattilaisia; väkivaltatyöhön tarvitaan meitä kaikkia
    • Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys; Väkivaltatyön palvelukeskus Pysäkki on lähisuhdeväkivaltaan erikoistunut ammatillinen palvelu missä autetaan kaikkia lähisuhdeväkivallan osapuolia
  4. Tarjoa apua kaikille väkivallan osapuolille:
    • Mannerheimin lastensuojeluliiton Kaakkois-Suomen piiri; kiusaamisen vastainen työ koulussa sekä vapaa-ajalla sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen Kymenlaakson alueella
    • Kakspy Perhe- ja läheistyö; Perhe- ja läheistyö tarjoaa tukea, tietoa sekä neuvontaa läheisen ihmisen päihdeongelman tai mielenterveyden häiriön haasteisiin
    • Mieli Vuoroveto-kriisikeskus; maksutonta ja luottamuksellista keskusteluapua arkielämän kriisitilanteisiin
    • Valopilkku; Valtakunnallista toimintaa minkä tuki on asiakkaille ilmaista. Yli kymmenen vuoden kokemukseen perustuvaa, osaavaa ja luotettavaa, vertaisuuteen perustuvaa kiusaamisen jälkihoitoa koulukiusaamista kokeneille sekä kiusattujen lasten perheille, neuvontaa akuuteissa kiusaamistilanteissa sekä koulutuspalveluita tarpeisiin räätälöitynä.

8. Palaute

Anna palautetta tästä oppaasta ja auta meitä kehittämään oppaan sisältöä. Kiitos!

Ota yhteyttä!

Haluatko tehdä yhteistyötä tai kaipaatko apua turvataitokasvatuksen sisällyttämiseksi työhösi? Olethan rohkeasti meihin yhteydessä.

Olli Mikkonen
p. 040 5542917
olli.mikkonen@kletu.fi

Koko Pysäkin poppoon yhteystiedot löydät täältä.

Lähteet

  • (1) WHO 2005 [http://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/42495/9529608993_fin.pdf;jsessionid=D9718A35A350A3FB1B0425C000FB61F5?sequence=]
  • (2) Nollalinja, [https://nollalinja.fi/mika-on-vakivaltaa/]
  • (3) Ensi- ja turvakotien liitto [https://ensijaturvakotienliitto.fi/tukea-ammattilaiselle/perhe-ja-lahisuhdevakivalta/tunnista-vakivalta/#1545922533907-da73981f-03ab], digitaalinen väkivalta RIKU [https://www.riku.fi/erilaisia-rikoksia/digitaalinen-vakivalta-ja-vaino/]
  • (4) Alisic, E. (2012). Teachers’ perspectives on providing support to children after trauma: A qualitative study. School Psychology Quarterly, 27(1), 51–59. https://doi.org/10.1037/a0028590
  • (5) Fyysinen turvallisuus. Opetushallitus. Noudettu 2. marraskuuta 2022, osoitteesta https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/opetustoimen-ja-varhaiskasvatuksen-turvallisuus/fyysinen-turvallisuus