Tälle sivulle olemme koonnet tietoa turvallisuudesta lähisuhteissa, lähisuhdeväkivallasta sekä sen ennaltaehkäisystä. Sivun alareunassa on runsaasti linkkivinkkejä lisätiedon pariin sekä vinkattu muutamia somettajia, joita katsoa vaikka yhdessä nuoren kanssa.

Mitä tarkoittaa lähisuhde?

Lähisuhde

Lähisuhteena voidaan pitää suhdetta nykyiseen tai entiseen kumppaniin, vanhempaan, lapseen tai muuhun lähisukulaiseen. Lähisuhde voi olla myös muu läheinen ihmissuhde. Nuorten kohdalla voidaan ajatella lähisuhteena kaverisuhteita. (2)

☝🏻 Napauta kuvaa kääntääksesi, jos olet kännykällä

Tältä sivulta löydät:

Mitä tarkoittaa väkivalta?

Mitä tarkoittaa väkivalta?

Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön ja joka johtaa tai joka voi hyvin todennäköisesti johtaa kuolemaan, fyysisen tai psyykkisen vamman syntymiseen, kehityksen häiriytymiseen tai perustarpeiden tyydyttymättä jäämiseen. (1)

☝🏻 Napauta kuvaa kääntääksesi, jos olet kännykällä

1. Väkivallan muodot

Napauta kuvaa suurentaaksesi ponnahdusikkunaan

Fyysinen väkivalta voi olla esimerkiksi tönimistä, hiuksista repimistä, kuristamista, potkimista ja hakkaamista. Jos fyysinen väkivalta jättää jälkiä, se on helpoiten tunnistettavissa. Se voi aiheuttaa ruhjeita ja murtumia ja pahimmillaan johtaa jopa kuolemaan. Tärkeää on muistaa, että fyysinen väkivalta ei aina jätä näkyviä jälkiä. (5)

Henkistä väkivaltaa voi olla läheisen alistaminen, nimitteleminen, haukkuminen ja kaltoinkohtelu. Henkinen väkivalta voi olla julkista nolaamista tai se voi tapahtua neljän seinän sisällä piilossa. Henkistä väkivaltaa on myös sosiaalinen eristäminen esimerkiksi ystävistä tai sukulaisista, taloudellinen alistaminen, mielipiteiden ilmaisun tai pukeutumisen kontrollointi, vapaasti ulos menemisen estäminen, seksuaalisuuteen liittyvä psyykkinen alistaminen tai fyysisellä väkivallalla uhkaaminen. Jo väkivallan uhka on henkistä väkivaltaa.

Henkistä väkivaltaa voi olla erittäin vaikea tunnistaa, sillä se voi alkaa hyvin pikkuhiljaa ja olla aluksi hyvin vähäeleistä ja hienovaraista. Väkivallalla on tapana vähitellen paheta, joten myös henkinen väkivalta yleensä pahenee. Tällöin sitä kokeva voi pitää tilannetta normaalina eikä huomaa henkisen väkivallan pahenemista.

Pelkoa voidaan pitää vakivallan merkittävimpänä ja yleisimpänä oireena tai merkkinä väkivallan määrästä ja laadusta riippumatta. Monet väkivaltaa kokeneet kertovatkin, että pelko ja pelossa eläminen sekä väkivallan uhka on lähisuhde- ja perheväkivallassa pahinta.

Sosiaalinen väkivalta voi olla esimerkiksi vapaan liikkumisen kontrollointia tai yhteydenpidon rajoittamista ystäviin ja sukulaisiin sekä sosiaalisen eristämisen uhkaa. Sosiaalista väkivaltaa voi olla se, ettei kumppani jätä toista lainkaan yksin, vaan vaatii tätä olemaan koko ajan kanssaan.

Seksuaaliväkivallan tunnusmerkkinä voidaan pitää sitä, ettei väkivaltaa käyttävä kunnioita toisen ruumiillista ja seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Raja väkivallan kohdalla rikkoutuu yleensä silloin, kun väkivaltaa kokeva osapuoli tuntee, ettei tilanne ole enää hänen hallittavissaan. Seksuaaliväkivaltaa ovat esimerkiksi raiskaus, seksiin pakottaminen ja painostaminen, pakottaminen nöyryyttäviin seksuaalisiin tekoihin, kuvaaminen ilman lupaa, nukkuvan tai sammuneen hyväksikäyttö sekä seksuaalinen ahdistelu. Seksuaalista väkivaltaa voi olla pornografiselle materiaalille altistaminen ilman suostumusta.

Seksuaaliväkivalta on sekä fyysistä että henkistä väkivaltaa

Jokaisella on oikeus päättää omasta rahankäytöstään ja omaisuudestaan. Taloudellista väkivaltaa voi olla läheisen tai kumppanin oman rahankäytön estämistä, rahattomana pitämistä, taloudellisen päätäntävallan rajoittamista ja kontrollia tai kokonaan ulkopuolelle jättämistä, työssäkäynnin estämistä ja toisen omaisuuden tai rahan luvatonta käyttämistä. Taloudellista väkivaltaa voi olla myös velan tai luoton ottamiseen pakottamista. Se voi myös jatkua eron jälkeen, mikäli väkivaltaa käyttävä ei suostu omaisuuden jakoon tai sopimaan esimerkiksi lasten elatusmaksuista.

Taloudellinen väkivalta on vallankäyttöä, jonka tarkoituksena on rajoittaa puolisoa niin henkisesti kuin fyysisesti.

Digitaalisella väkivallalla tarkoitetaan ilmiötä, jossa jotakuta häiritään, kontrolloidaan, tarkkaillaan tai seurataan hyödyntäen teknologiaa. Käytetty teknologia voi olla esimerkiksi älypuhelimia, tietokoneita, sosiaalisen median alustoja ja pikaviestipalveluita, sähköpostia, paikannuslaitteita tai nettiin kytkeytyvää kodinelektroniikkaa.

Väkivalta voi ilmetä myös pyrkimyksenä rajoittaa toisen henkilön teknologian käyttöä. Digitaalista väkivaltaa ilmenee usein yhtenä lähisuhdeväkivallan muotona siten, että tekijänä on uhrin kumppani, entinen kumppani tai muu perheenjäsen.

Digitaalista väkivaltaa ei sellaisenaan ole kirjattu rikoslakiin. Kuitenkin monet digitaalisen väkivallan piiriin kuuluvat teot voivat täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön. Rikosnimikkeenä voi olla esimerkiksi vaino, salakuuntelu tai identiteettivarkaus.

(3)

💡 Katso myös Rikosuhripäivystyksen video ”Tunnistatko väkivallan?”

Videolla esiintyvät näyttävät, miten väkivalta voi ilmetä nuorten välisessä suhteessa.

☝🏻 video on ikärajoitettu, vaatii kirjautumisen

2. Miten turvattomuus voi näkyä nuoren toiminnassa?

Kaikenlainen väkivalta on lapselle ja nuorelle haitallista. Eniten lapsi kärsii sekä vanhempien välisestä että häneen itseensä kohdistuvasta väkivallasta. Väkivaltaa kokeneen lapsen tasapainoinen kehitys voi vaikeutua ja hän saattaa altistua psykosomaattisille ja psyykkisille sairauksille esim. masennus. Alttius käytösongelmiin, sopeutumattomuuteen ja aggressiivisuuteen kasvaa. Keskittymis- ja oppimisvaikeudet ovat tavallisia väkivaltaa kokeneille lapsille. Lapsi voi olla ahdistunut ja turvaton.

Nuoret ovat taitavia salaamaan perheessä tapahtuvaa väkivaltaa. Nuoren voi olla vaikea erottaa, mikä on oikein ja mikä väärin. Tällöin kodin ilmapiiristä voi olla vaikea puhua kodin ulkopuoliselle. Nuori voi kokea häpeää eikä viihdy kotona. Väkivaltaa kokenut nuori voi hakea huomiota negatiivisella käyttäytymisellä. Toisaalta nuori voi myös vetäytyä ihmissuhteista. Lapsuudessa saatu malli voi johtaa myös väkivaltaan parisuhteissa ja ylisukupolvisena siirtyä myös omille lapsille.

3. Mitä nuoret haluavat kysyä väkivallasta

4. Turvallisuus

Nuoren turvallisuuden perusta on arjen rakenteet, rutiinit ja säännöt. On tärkeää käsitellä asiat ikätasoisesti ja olla aidosti kiinnostunut nuoren asioista, huolista ja peloista. Huolet ja pelot tulee ottaa vakavasti ja etsiä niihin ratkaisuja yhdessä. Nuorelle on tärkeää opettaa turvataitoja sekä valmiuksia puolustaa itseään ja henkilökohtaista koskemattomuuttaan ja kääntymään tarvittaessa turvallisen aikuisen puoleen. On tärkeää tukea nuorta tunnistamaan ja sanoittamaan tunteita sekä käsittelemään niitä rakentavalla tavalla. Näin tuet nuoren turvallista itsenäistymistä ja valmiuksia päätöksentekoon.

Lue lisää turvallisuudesta Nettiturvakodin sivuilta.

Rajojen asettaminen

Nuori tarvitsee itsenäistymiseen riittävästi tukea, huolenpitoa, ymmärrystä sekä sopivassa suhteessa vastuuta.  Hyvä tasapaino oman tilan ja rajojen välille täytyy löytää nuoren yksilöllisten valmiuksien mukaan.

Tunnetaidot

Tunnetaidot tarkoittavat kykyä havaita, tunnistaa ja säädellä omia tunteita, joihin nuori tarvitsee aikuisen tukea.

Harva nuorista puhuu lähisuhdeväkivallasta. Aikuisten tulee kysyä.

5. Turvataidot

Turvataidoilla tarkoitetaan omien ja muiden rajojen kunnioittamista niin yksityisyyden kuin kehonkin näkökulmasta. Turvataidot ovat kykyä suojautua uhkaavilta tilanteilta.

Lue lisää turvataidoista sekä vinkkejä turvataitojen opetteluun THL:n oppaasta Turvataitoja nuorille.

6. Lisätietoa ja linkkejä

Some-vaikuttajia, joita voitte yhdessä nuoren kanssa katsoa

7. Kun tarvitsen apua, keneen otan yhteyttä?

  1. Ota yhteyttä kouluun, mikäli koulupäivän aikana on tapahtunut jotakin
  2. Tarvittaessa tee yhteistyötä viranomaisten ja nuoren kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa (opettaja, kuraattori, poliisi, lastensuojelun sosiaalityöntekijä)
  3. Rikosuhripäivystys (RIKU) parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa vaikuttamalla ja tuottamalla tukipalveluita
  4. Väkivaltatyön palvelukeskus Pysäkki on lähisuhdeväkivaltaan erikoistunut ammatillinen palvelu missä autetaan kaikkia lähisuhdeväkivallan osapuolia; lapsia, nuoria ja aikuisia.
  5. Mannerheimin lastensuojeluliiton Kaakkois-Suomen piiri; kiusaamisen vastainen työ koulussa sekä vapaa-ajalla sekä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen Kymenlaakson alueella
  6. Kakspy Perhe- ja läheistyö; Perhe- ja läheistyö tarjoaa tukea, tietoa sekä neuvontaa läheisen ihmisen päihdeongelman tai mielenterveyden häiriön haasteisiin
  7. Mieli Vuoroveto-kriisikeskus; maksutonta ja luottamuksellista keskusteluapua arkielämän kriisitilanteisiin
  8. Valopilkku; Valtakunnallista toimintaa minkä tuki on asiakkaille ilmaista. Yli kymmenen vuoden kokemukseen perustuvaa, osaavaa ja luotettavaa, vertaisuuteen perustuvaa kiusaamisen jälkihoitoa koulukiusaamista kokeneille sekä kiusattujen lasten perheille, neuvontaa akuuteissa kiusaamistilanteissa sekä koulutuspalveluita tarpeisiin räätälöitynä.

8. Palaute

Anna palautetta tästä oppaasta ja auta meitä kehittämään oppaan sisältöä. Kiitos!

Ota yhteyttä!

Haluatko tehdä yhteistyötä tai kaipaatko apua turvataitokasvatuksen sisällyttämiseksi työhösi? Olethan rohkeasti meihin yhteydessä.

Olli Mikkonen
p. 040 5542917
olli.mikkonen@kletu.fi

Koko Pysäkin poppoon yhteystiedot löydät täältä.

Lähteet

  • (1) WHO 2005 [http://apps.who.int/iris/bitstream/handle/10665/42495/9529608993_fin.pdf;jsessionid=D9718A35A350A3FB1B0425C000FB61F5?sequence=]
  • (2) Nollalinja, [https://nollalinja.fi/mika-on-vakivaltaa/]
  • (3) Ensi- ja turvakotien liitto [https://ensijaturvakotienliitto.fi/tukea-ammattilaiselle/perhe-ja-lahisuhdevakivalta/tunnista-vakivalta/#1545922533907-da73981f-03ab], digitaalinen väkivalta RIKU [https://www.riku.fi/erilaisia-rikoksia/digitaalinen-vakivalta-ja-vaino/]
  • (4) Alisic, E. (2012). Teachers’ perspectives on providing support to children after trauma: A qualitative study. School Psychology Quarterly, 27(1), 51–59. https://doi.org/10.1037/a0028590
  • (5) Fyysinen turvallisuus. Opetushallitus. Noudettu 2. marraskuuta 2022, osoitteesta https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/opetustoimen-ja-varhaiskasvatuksen-turvallisuus/fyysinen-turvallisuus