Turvakodit tarjoavat suojaa väkivallalta

Voit tulla turvakodille, jos sinua pelottaa läheisesi kanssa. Väkivalta voi olla esimerkiksi henkistä, fyysistä tai taloudellista, mutta turvakodille tuloon riittää myös väkivallan uhka. Paras hetki onkin lähteä ennen kuin tilanne kärjistyy. Turvakodin asiakkaita voivat olla eri ikäiset, eri sukupuolta ja kulttuuritaustaa edustavat ihmiset. Jos tilanteesi mietityttää sinua, voit soittaa turvakodille ympäri vuorokauden ja keskustella työntekijän kanssa. Myös ennen turvakodille lähtemistä kannattaa soittaa turvakotiin ja kysyä paikkatilanne. Maksuttomasta Nollalinja-numerosta 080 005 005 voit tiedustella kaikkien Suomen turvakotien paikkatilannetta.

Turvakodissa saat omaa rauhaa ja tukea tilanteessasi

Turvakoti on kodinomainen paikka, jossa saat oman vessallisen ja suihkullisen huoneen sekä ruoan. Yhteiset oleskelu- ja ruokailutilat jaetaan muiden turvakodin asukkaiden kanssa. Halutessasi voit esimerkiksi leipoa, laittaa ruokaa tai osallistua muuhun yhteiseen tekemiseen. Tilat ovat esteettömät. Jos mahdollista, turvakotiin kannattaa ottaa mukaan tarpeelliset lääkkeet, henkilöllisyystodistus, pankkikortti / verkkopankkitunnukset, hygieniatarvikkeet ja vaihtovaatteita. Lapsille voit ottaa mukaan lempilelun tai muita tärkeitä tavaroita. Turvakodin ovet ovat lukittuina ja henkilökuntaa on paikalla ympäri vuorokauden. Turvakoti on sinulle ilmainen palvelu.

Turvakodilla sekä aikuisille että lapsille nimetään omat työntekijät, joiden kanssa tavataan viikoittain. Työntekijän kanssa voit tarpeidesi mukaan keskustella esimerkiksi elämäntilanteestasi, kokemastasi väkivallasta tai arjen käytännön asioista. Turvakodissa sinun on myös mahdollista tavata turvakodin sosiaalityöntekijää, jonka kanssa voit suunnitella turvakotijaksoa, tulevaisuutta ja yhteistyötä verkostosi kanssa. Voit myös kutsua läheisiäsi vierailemaan turvakodille. Sovit turvakotijakson pituudesta yhdessä työntekijöiden kanssa. Turvakodilla toteutetaan suunnitelmallista työskentelyä ja toivomme, että sitoudut työskentelyyn vähintään viikoksi. Voit kuitenkin aina päättää turvakotijakson niin halutessasi.

Turvakodilla tehdään yhteistyötä tarvittavan viranomaisverkon kanssa ja autetaan löytämään tarvitsemasi palvelut myös turvakotijakson jälkeiselle ajalle. Turvakodilla on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, jos turvakodin tietoon tulee, että lapsi on altistunut väkivallalle tai nousee muuta huolta lapsen tilanteeseen liittyen. Kaikki työskentely pyritään tekemään avoimesti ja yhteistyössä asiakkaan kanssa. Turvakodille on mahdollista tulla myös nimettömänä. Turvakodin henkilökunta on lain mukaan velvollinen kirjaamaan asiakkuuden kannalta olennaiset ja riittävät tiedot asiakastietojärjestelmään. Asiakastietojasi ei näe kukaan muu kuin sinä itse ja turvakodin henkilökunta. Voit pyytää nähdä asiakirjat koska tahansa ja voit myös pyytää yhdessä kirjaamista työntekijän kanssa.

Lisätietoja lähisuhdeväkivallasta ja turvakodeista löydät näistä linkeistä:

Nollalinja: Turvakodista saa apua

Ensi- ja turvakotien liitto: Apua väkivallasta selviämiseen

Turvakodissa jokainen aikuinen ja lapsi saa oman työntekijän tuekseen.

Yhteystiedot

Milka Suuniittu-Sakari

Turvakotipalveluiden vastaava sosiaalityöntekijä


Hämeenkadun turvakoti
Hämeenkatu 7 (sisäänkäynti Aleksanterinkatu 27 D) 33100 Tampere
Puhelinnumero palvelee 24h
Vastaava sosiaalityöntekijä Nahir Eguilior

Kaukajärven turvakoti, osasto Anna
Routakatu 19 C, 33710 Tampere
Puhelinnumero palvelee 24h
Vastaava sosiaalityöntekijä Elina Liikanen
Kaukajärven turvakoti, osasto Anna

Kaukajärven turvakoti, osasto Kaisa
Routakatu 19, 33710 Tampere
Puhelinnumero palvelee 24h
Vastaava sosiaalityöntekijä Milka Suuniittu-Sakari
Kaukajärven turvakoti, osasto Kaisa

Hämeenkadun turvakoti

Kaukajärven turvakoti

Lue lisää turvakotien toiminnasta

Turvakodin kautta uuteen alkuun

Turvakodille saapuu äiti ja kolme alle kouluikäistä lasta. 35-vuotias Tiina on jo aiemmin soittanut turvakotiin ja kertonut vaikeasta perhetilanteestaan. Nyt tilanne kotona on kriisiytynyt. Tiina on saanut tarpeekseen ja päättänyt hakea apua. Itkuisena ja väsyneenä hän kertoo tarinaansa. Lapset tarkkailevat äitiään hiljaisina. Lapsista nuorin kaipaa syliin.

Kymmenvuotisessa parisuhteessa lasten isä on haukkunut ja arvostellut äitiä aina suhteen alusta. Vuosien myötä väkivalta on muuttunut myös fyysiseksi. Tiina ei ole uskaltanut hakea apua. Turvakodissa hän alkaa työstää tilannettaan yhdessä oman työntekijänsä kanssa. Vähitellen hänen voimansa alkavat palautua ja hän saa otetta elämästään.

Perheessä myös lapset ovat olleet läsnä väkivaltatilanteissa. Turvakodissa he purkavat kokemaansa ja näkemäänsä leikin ja muun toiminnan kautta. Viikkojen kuluessa lasten huoli äidistä vähenee. Samalla ilo alkaa palata heidän elämäänsä ja heidän leikkinsä muuttuu yhä vapautuneemmaksi.

Ajatus väkivaltaiseen suhteeseen jäämisestä ei tunnu Tiinasta enää turvalliselta. Hän tekee pahoinpitelystään rikosilmoituksen, hakee miehelleen lähestymiskieltoa ja päättää järjestää itselleen ja lapsilleen oman kodin. Tulevaisuus pelottaa, mutta turvakodissa vietetyn jakson aikana Tiina rakentaa perheelleen uutta, turvatumpaa elämää.

Kahden kuukauden kuluttua turvakodille tulosta Tiina ja lapset aloittavat elämän uudessa kodissa. Tiina jatkaa väkivaltakokemustensa käsittelyä traumaterapiassa ja lapset läpikäyvät kokemuksiaan yhdistyksen lapsityössä. Isän ja lasten tapaamiset järjestetään turvallisina, valvottuina vaihtoina vanhemmalta toiselle. Tavoitteena on väkivallaton elämä.

(Tiinan nimi on muutettu.)

Iina haluaa kertoa tarinansa, jotta myös muut uskaltaisivat hakea apua. Kaiken kokemansa jälkeen Iina on onnellinen siitä, että voi nyt meikata ja pukeutua miten itse haluaa. On Iina ottanut myös lävistyksiä ja tatuointejakin, ”just because I can” Iina sanoo säteillen.

Iina meni naimisiin vuonna 2005. Alussa kaikki meni suunnilleen hyvin. Pikkuhiljaa asiat alkoivat kuitenkin mennä huonompaan suuntaan. Lähisuhdeväkivalta alkoi hiipiä perheen elämään vähättelyn, rahalla kontrolloinnin, läheisten yhteydenpidon rajoittamisen, seksuaalisen alistamisen ja ulkona liikkumisen kontrolloinnin muodoissa. Iina pohtii, että kaikki tapahtui salakavalasti hiljalleen, joten oli todella vaikea huomata, mitä oikeastaan tapahtui. Pahin romahdus tapahtui lopulta 2014, kun puolison lähiomainen sairastui ja menehtyi äkillisesti ja Iina alkoi odottaa perheen kolmatta lasta. Tämän seurauksena mies aloitti päihteiden käytön. Perhe-elämään alkoi tulla enenevästi ongelmia.

Syksyllä 2015 mies aloitti parisuhteen toisen naisen kanssa. Iina asui kodissa lasten kanssa, mutta mies saneli Iinan kulkemisia kauppaan ja muihin menoihin. Iina kertoo pitkään jatkuneen kiristyneen ilmapiirin kärjistyneen tilanteeseen, missä puoliso alkoi riehua kotona ja rikkoa tavaroita. Iina pakeni lasten kanssa naapuriin ja soitti poliisit. Toinen samankaltainen tapahtuma tapahtui alkuvuonna 2016. Iina pääsi naapuriin lasten kanssa, mistä soitti Tampereella sijaitsevaan turvakotiin. Tampereen turvakodilla oli kuitenkin täyttä ja Iinalle tarjottiin paikkaa Porin turvakodista. Iina koki kynnyksen Poriin lähtemiselle liian korkeaksi, joten meni lasten kanssa ystävänsä luo. Helmikuussa Iina ja lapset löysivät uuden kodin, mihin muuttivat ilman miestä. Hiljalleen mies sai kuitenkin puhuttua Iinaa ympäri kertoen, että oli tehnyt elämänmuutoksen ja mies muutti vielä kevään aikana takaisin Iinan ja lasten luo.

Pian perhe hankki isomman asunnon lähipaikkakunnalta, mutta etäältä vaikeiden kulkuyhteyksien päästä. Perheellä ei ollut autoa. Iina kertoo, että mies alkoi tarkasti hallita ja valvoa perheen arkea. Kauppaan ei saanut mennä ilman miehen lupaa ja lasten kanssa ei saanut mennä takapihaa kauemmas ulkoilemaan Vuoden 2017 alussa tuli taas hetki, kun mies ”räjähti”, maitokahvit valuivat seiniä pitkin ja lasin sirpaleet kimmelsivät lattialla. Iina muistelee, että isommat lapset lähtivät edeltä ulos ja Iina lähti perässä pienimmän lapsen kanssa kohti lähipuistoa, soittaen samalla hätäkeskukseen. Mies seurasikin perässä ja oli huomannut Iinan soittavan hätäkeskukseen. Mies tuli Iinan ja lasten lähelle ja uhkasi polttavansa perheen kodin. Vanhin lapsi kuuli tämän ja pelästyi. Poliisit tulivat pian perheen asunnolle. Vain yksi neljästä poliisista kehotti Iinaa lähtemään turvakotiin. Iina soitti Mutkakadun turvakotiin Tampereella, mistä järjestettiin taksi hakemaan Iinaa ja lapsia.

Iina muistelee, että turvakodilla tuli heti turvallinen olo. Perhe sai turvakodilta huoneen, ruokaa ja oman työntekijän. Tärkeää oli tutustuminen muihin turvakodin asiakkaisiin. ”Sen kuuleminen, ettei ole ainut, joka on kokenut huonoja asioita, sai silmät avautumaan”, Iina kertoo. Suurin apu turvakodilla oli Iinan mukaan se, että tajusi oikeasti kaiken sen väkivallan mitä oli kokenut vuosien aikana. ”Se elämä minkä oli kuvitellut normaaliksi, oli ollutkin kaikkea muuta kuin normaalia”, Iina pohtii. Perhe oli turvakodissa kolme viikkoa ja muutti jakson päätteeksi uuteen turvallisen kodin. Iina kertoo olevansa edelleen viikottain yhteydessä turvakodilla tutustumiensa, nykyään tärkeiden ystäviensä kanssa.

Iina kertoo, että monet ihmiset ovat Iinan tarinan kuultuaan kysyneet, miksei Iina lähtenyt suhteesta aikaisemmin pois. ”Se ei mene niin yksinkertaisesti”, Iina toteaa. ”Henkisen väkivallan talutusnarusta ei niin vain lähdetä pois”, Iina sanoo. ”Ajattelin monta vuotta, että tarvitaan se, että toinen ihminen lyö, ennen kuin voi hakea apua. Oli ajatus, että kukaan ei uskoa minua”, Iina kertoo.

Nyt Iinalle ja lapsille kuuluu hyvää. ”Nyt tuntuu, että on vapaus elää elämää”, Iina toteaa. Iina iloitsee siitä, että kotona lasten luona saa käydä ystäviä ja Iina käy lasten kanssa syntymäpäivillä ja tapahtumissa, mitä ei aikaisemmin voinut tehdä. ”Joillekin nämä asiat ovat normaalielämää, mutta minä tunnen välillä olevani kuin pikkulapsi karkkikaupassa, kun saan käydä vaateostoksilla tai kampaajalla” Iina pohtii.

Iina odottaa tulevaisuudelta, että pääsevät lasten kanssa lopullisesti ex-puolison ohjailusta irti. ”Olisi hienoa kokea normaali parisuhde ilman pelkoa vanhasta”, Iina sanoo. Iinan tavoitteena on päästä opiskelemaan ammattia ja kasvattaa lapsistaan hyvän itsetunnon omaavia toisia kunnioittavia aikuisia. Tänä jouluna perheen jouluun kuuluu ensimmäistä kertaa joulupukin vierailu.

Iinalla on halu puhua kokemuksistaan ja tehdä lähisuhdeväkivaltailmiötä tunnetuksi, jotta muutkin voivat irrottautua siitä. ”Jos päässä käy ajatus siitä, että pitäisikö soittaa tai lähteä turvakodille, kannattaa heti toimia. Yleensä apua tarvitsee jos siitä on pieninkään ajatus. On tosi hienoa, että on olemassa turvakoti, mistä saa apua”, Iina painottaa.

(Iinan nimi muutettu.)

Turvakotipalvelut Suomessa