Ammattilaisille

Asiakkaiden ohjaaminen

Asiakas voi itse ottaa yhteyttä Aggredin työntekijöihin ja sopia tapaamisesta. Asiakkaan voi ohjata mukaan toimintaan myös viranomainen tai työntekijä, joka kokee asiakkaan hyötyvän Aggredi-työskentelystä. Aggrediin voi ohjautua jo vankeusrangaistuksen suorittamisen aikana tai se voi olla yksi koevapauden toimintavelvoitteen muoto.

Ammattilaiset voivat konsultoida Aggredin työntekijöitä matalalla kynnyksellä.

Aggredi Pirkanmaa, tulostettava asiakasesite (pdf)

Työmuodot

Aggredi tarjoaa keskustelutukea kodin ulkopuolisen väkivallan tekijöille ja omaa väkivaltaisuuttaan pohtiville. Tavoitteena on saada väkivaltainen käytös vähenemään tai loppumaan. Aggredi tarjoaa mahdollisuuden käsitellä väkivallasta syntyneitä ongelmia puolueettomalla maaperällä tukikeskustelujen avulla. Asiakkailta ei edellytetä päihteettömyyttä eikä rikoksettomuutta, vaan ainoastaan motivaatiota pyrkiä kohti väkivallatonta elämää. Aggrediin osallistuminen on vapaaehtoista eikä maksa mitään. Käydä saa niin pitkään kuin on tarpeellista.

Käytämme Aggredissa sosiaaliseen konstruktionismin viitekehykseen pohjautuvia työmenetelmiä, kunnioittaen asiakkaan omaa totuuden määrittelyä ja sen muokkautumista vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Otamme huomioon sen kontekstin, jossa asiakas elää. Esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden hierarkiasta aiheutuvat jännitteet, velvoitteet sekä yhteisön sisäiset normit vaikuttavat rikollisesta kulttuurista irtautumiseen. Sen sijaan yksittäisiin pahoinpitelyihin syyllistyneiden asiakkaiden muutokseen vaikuttavat enemmänkin henkilökohtaiset normit ja arvot sekä omaksutut toimintatavat.

Aggredissa käydään läpi asiakkaan erilaisia rooleja sen sijaan, että häneen suhtauduttaisiin pelkästään väkivaltarikollisena. Monen asiakkaan kohdalla merkittävin syy väkivaltakierteestä irtaantumiseen on se, että hän alkaa nähdä itsensä muuna kuin väkivaltarikollisena – esimerkiksi perheenisänä tai opiskelijana

Yhteystiedot

Aggredi Pirkanmaa
Puutarhakatu 11, liiketila 1 (katutaso)
33210 Tampere

Asiakkaiden ohjaaminen

Turvakodille voi hakeutua asiakkaaksi joko itse tai ammattilaisen ohjaamana. Tampereella on tällä hetkellä kaksi turvakotia ja perhepaikkoja on yhteensä 17. Jos olet ohjaamassa asiakasta turvakodille, soita turvakodin päivystysnumeroon ja tiedustele paikkatilannetta. Mikäli molemmat turvakotimme ovat samaan aikaan täynnä, katsomme muiden turvakotien vapaat paikat Nollalinjalta.

Ammattilaiset voivat saada turvakodilta konsultaatioapua soittamalla joko turvakodin päivystysnumeroon tai turvakotien vastaaville sosiaalityöntekijöille.

Työmuodot

Turvakodit muodostavat kansallisen verkoston, jonka rahoituksesta ja koordinoinnista vastaa THL. Turvakodit ovat maksutonta palvelua. Palveluun kuuluu ruoka ja tarpeen mukaan aluksi välttämättömät hygieniatarvikkeet. Turvakodilla toteutetaan suunnitelmallista työskentelyä ja asiakkaan toivotaan sitoutuvan työskentelyyn vähintään viikoksi. Turvakodin ei ole tarkoitus olla vain turvallinen paikka oleskella, vaan asiakkaan kanssa tehdään toteuttamissuunnitelma, johon asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan.

Turvakotijakson pituuden määrittelee turvakodin työryhmä yhdessä asiakkaan kanssa. Turvakotijakson pituus määräytyy ensisijaisesti jaksolle asetettujen tavoitteiden toteutumisen mukaan.  Turvakodilla sekä aikuisille että lapsille nimetään omat työntekijät, jotka tapaavat asiakastaan viikoittain. Työskentely tapahtuu trauma- ja kriisityön viitekehyksestä käsin, noudattaen THL:n turvakotityön laatusuosituksia ja kunnioittaen asiakkaan toiveita. Turvakodilla tarjotaan sekä yksilö- että ryhmätyöskentelyä aikuisille ja lapsille. Lastenhoitoapua emme voi tarjota, lapset ovat turvakodilla aina vanhemman vastuulla. Turvakotityöstä kirjataan sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain mukaisesti asiakastietojärjestelmä Sofiaan.

Alaikäisen lapsen tullessa turvakodille ilmoitamme asiasta sosiaalitoimeen. Turvakotityöhön kuuluu myös verkostotyö ja toivommekin, että turvakotijaksoon kuuluisi tarpeen mukaan tapaamisia asiakkaalle tärkeiden yhteistyötahojen kanssa.  Turvakoti ei THL:n linjauksen mukaisesti työskentele muiden kuin turvakotiin tulleiden asiakkaiden kanssa.  Muiden perheenjäsenten kanssa voidaan sopia työskentelystä esimerkiksi Perhekulma Puhurissa.

Yhteystiedot

Lisätietoja

THL:n turvakotityön laatusuositukset

Nollalinja

THL:n tietopankki lähisuhdeväkivallasta

Ensi- ja turvakotien liiton tietopankki lähisuhdeväkivallasta

Asiakkaiden ohjaaminen

Perheen tai perheenjäsenen työntekijä voi olla yhteydessä Puhurin väkivaltatyöryhmään työskentelyjakson sopimiseksi. Lasten osalta työskentelyyn tarvitaan lastensuojelun tai perhepalveluiden asiakkuus. Työskentelyyn tarvitaan maksusitoumus. Aikuisten tapaamisia voidaan tarvittaessa sopia myös kartoituskäynteinä ilman maksusitoumusta. Myös 0-3v. vauva- ja vanhemmuustyöhön voi hakeutua heti huolen herättyä ilman maksusitoumusta tilanteen kartoittamiseksi.

Konsultoimme mielellämme myös puhelimitse. Perhekulma Puhurin tilat ovat esteettömät.

Työmuodot

Perhekulma Puhurin väkivaltatyön tavoitteena on perheen tilanteen rauhoittuminen ja lapsen turvallisuuden lisääntyminen. Vanhempia autetaan tulemaan tietoisemmaksi perheväkivallan vaikutuksista lapsen kasvuun ja kehitykseen, jolloin heidän kykynsä suojata lasta väkivallan vahingoittavilta vaikutuksilta lisääntyy. Lisäksi tavoitteena on, että lapsi voimaantuisi, löytäisi ilon ja leikin elämäänsä sekä pystyisi elämään huolettomampaa ja turvallisempaa ikäisensä lapsen elämää.

Yksilötyöskentelyjakso sisältää tutustumiskäynnin lisäksi 5 yksilötapaamista sekä neuvottelun.
Vauva- ja vanhemmuustyöjakso sisältää 8 tapaamista ja tehdään aina työparityöskentelynä. Lapsen tai nuoren tutustumiskäynnille ja neuvotteluun osallistuvat asiakkaan lisäksi ainakin vanhempi ja sosiaalityöntekijä.

Yhteystiedot

Perhekulma Puhuri
Puutarhakatu 11 C
33210 Tampere

Asiakkaiden ohjaaminen

Doulakoordinaattoriin kannattaa ottaa yhtyettä jo hyvissä ajoin raskauden loppuvaiheessa. Yhteydenoton voi tehdä joko synnyttäjä itse tai esimerkiksi neuvolan terveydenhoitaja.

Työmuodot

Tampereen ensi- ja turvakoti ry:n doulat ovat koulutettuja, vapaaehtoisia synnytystukihenkilöitä. Toiminta on suunnattu erityistä tukea tarvitseville synnyttäjille ja perheille. Tämä tarkoittaa sitä, että synnyttäjällä voi olla esimerkiksi vaikea taloudellinen tilanne, synnyttäjä on alle 18-vuotias, perheessä on mielenterveys- tai päihdeongelmaa, synnyttäjä on turvapaikanhakija tai synnyttäjällä/perheessä on jokin muu erityinen syy.

Vapaaehtoisdoulan tuki perheelle alkaa yleensä jo raskausaikana. Doula varautuu olemaan mukana synnytyksessä ja voi tavata perhettä myös synnytyksen jälkeen. Doulan päivystysaika kestää noin kuukauden verran lasketun ajan ympärillä.

Tutkimukset osoittavat, että doulan tarjoama tuki synnytyksessä voi esimerkiksi lyhentää synnytyksen kestoa, vähentää tarvetta keisarileikkaukselle ja vähentää tarvetta epiduraalipuudutteelle. Doulan tarjoama tuki koetaan pääsääntöisesti aina positiivisena ja merkityksellisenä.

Doula tarjoaa turvaa, lämpöä, tietoa ja apua synnyttäjän määrittämin toivein ja ehdoin. Doula voi esimerkiksi lievittää synnytyskipua erilaisin lääkkeettömin menetelmin, muistuttaa synnyttäjää syömisestä ja juomisesta tai olla vain läsnä synnyttäjän vierellä. Doula voi opastaa myös vastasyntyneen hoidossa ja ensi-imetyksessä.

Vapaaehtoisdoulan tarjoama tuki on perheille maksutonta.

Yhteystiedot

Asiakkaiden ohjaaminen

Ennen ensikotijakson alkua asiakkaalle varataan tutustumiskäynti. Tutustumiskäynti sovitaan ottamalla yhteyttä Ensikodin vastaavaan sosiaalityöntekijään. Tutustumiskäynnillä on hyvä olla asiakkaan mukana perheen sosiaalityöntekijä tai joku muu perheelle tuttu työntekijä. Tutustumiskäynnin tarkoituksena on kartoittaa perheen tilannetta ja tuentarvetta, kertoa asiakkaalle ensikotityöstä ja tutustua Ensikodin tiloihin. Tutustumiskäynnin jälkeen Ensikodilta ollaan yhteydessä perheen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään.

Työmuodot

Ensikoti tarjoaa ympärivuorokautista palvelua yksilöllistä ja moniammatillista tukea tarvitseville vauvaperheille. Ensikotijakson suositellaan alkavan jo raskausaikana, mutta ensikotijaksolle voi saapua myös vauvan syntymän jälkeen. Ensikotityön tarkoituksena on vahvistaa vanhemmuutta, tukea vauvan ikätasoista kehitystä sekä luoda pohjaa turvalliselle kiintymyssuhteelle. Ensikoti tarjoaa tukea synnytykseen valmistautumiseen, vanhemman ja vauvan välisen vuorovaikutukseen ja vanhemmuuteen. Ensikodissa vanhemmalla on mahdollisuus henkilökohtaiseen tukeen ja ohjaukseen lastenhoidossa, parisuhteeseen liittyvissä asioissa ja arjenhallinnassa.

Ensikotijakson alussa asiakkaille tehdään henkilökohtainen asiakassuunnitelma yhdessä asiakasperheen ja muun perheen palveluverkoston kanssa. Asiakassuunnitelman toteutumista seurataan jakson edetessä. Jakson pituus määräytyy perheen elämäntilanteen ja yhdessä sosiaalityöntekijän kanssa laaditun suunnitelman mukaan. Jakson päättyessä asiakas ohjataan tarvitsemansa tuen piiriin. Jakson ajan dokumentoimme työtämme asiakastietojärjestelmä Sofiaan. Tarvittaessa laadimme myös erillisiä yhteenvetoja tai lausuntoja ensikotijaksosta. Kirjaukset toimitetaan kunnalle viimeistään ensikotijakson päätyttyä arkistoitavaksi.

Ensikodissa työskentelee neljä kokoaikaista vauvatyön, varhaisen vuorovaikutuksen sekä lapsityön asiantuntijaa sekä sosiaalityöntekijä YTM. Työntekijöillä on taustallaan mielenterveys-ja päihdehoitotyön, terapia-alan sekä varhaisen vuorovaikutuksen koulutusta.

Työntekijämme turvaavat vauvan hyvän hoidon ja elävät vauvaperheen arkea perheen rinnalla. Ensikodin arjen säännöllinen rytmi tarjoaa turvan ja ennakoitavuuden tunnetta koko perheelle. Ensikodissa työskennellään vakauttavalla ja kiintymyssuhteita vahvistavalla työotteella hyödyntäen traumaviitekehystä. Työmenetelmiämme ovat mm. mentalisaatiotyöskentely, terapeuttinen vuorovaikutustyöskentely, synnytysvalmennus, imetysohjaus sekä vauvan hoitoon, kasvuun ja kehitykseen liittyvä ohjaus.

Kotona tehtävä työ

Ensikoti tarjoaa asiakkailleen myös kotona tehtävää työtä, jota on mahdollista saada ennen ja jälkeen ensikotijakson. Kotona tehtävän työn tarkoituksena on tukea vauvaperheitä niin, että  perheen tilanne tulee nähdyksi ja kuulluksi. Työskentely suunnitellaan asiakaslähtöisesti perheen haasteet ja voimavarat huomioiden. Lisäksi työskentelyssä kiinnitetään huomiota vanhemmuuden kasvussa tukemiseen: vanhemman kykyyn asettua vauvan kokemusten äärelle sekä vastata vauvan tarpeisiin ikätason mukaisesti. Työskentely suositellaan aloitettavaksi loppuraskauden aikana, jolloin vanhemman herkistyminen kohtuvauvalle on voimakkaimmillaan. Mielikuvien syntyminen vauvasta jo raskausaikana auttaa vanhempaa onnistuneen varhaisen vuorovaikutussuhteen luomisessa. Ensikodin työntekijä voi myös toimia kunnan työntekijän työparina.

Kotona tehtävän työn prosessi perustuu perheelle laadittavaan asiakassuunnitelmaan, jota arvioidaan säännöllisesti perheen kanssa. Työskentelyjakson pituus määräytyy perheen elämäntilanteen mukaan. Perheen tilannetta kartoitetaan yhteisessä verkostoneuvottelussa, jota on edeltänyt tutustumiskäynti Ensikodilla. Tarvittaessa perhettä ohjataan muiden palveluiden piiriin tai ensikotijaksolle. Työskentely voidaan toteuttaa myös ensikotijakson jälkeen. Kotona tehtävää työtä koordinoi Ensikodin vastaava sosiaalityöntekijä. Perheen suostumuksella yhteistyötä tehdään tarvittaessa myös muun palveluverkoston kanssa.

Yhteystiedot

Lisätietoja

Ensikodissa perheiden saama kuntoutus ehkäisee merkittävästi lastensuojelun kustannuksia, suojelee vauvoja kaltoinkohtelulta ja antaa vanhemmille vankan ja pitkäkestoisen tuen vanhemmuuteen. Ympärivuorokautinen ensikotihoito on vauvan kehityksen kannalta varhaista tukea ja ennaltaehkäisevää toimintaa. Se voi katkaista parhaimmillaan sukupolvien ylittävää vaikeuksien ketjua. Ensikotityö on tutkitusti tukenut vanhempien voimavaroja merkittävällä, pitkäkestoisella tavalla. Lue lisää ensikotien vaikuttavuustutkimuksesta täältä.

Asiakkaiden ohjaaminen

Mieskaverin etsiminen voidaan käynnistää, kun lapsen äiti tai perheen työntekijä ottaa yhteyttä mieskaveritoiminnan ohjaajaan, jonka jälkeen äidille toimitetaan hakemusohjeet sähköpostilla tai kirjepostitse.  Äiti voi kirjoittaa hakemuksen itse tai työntekijän kanssa. Ohjeet hakemuksen toimittamiseen löytyvät hakemusohjeista.

Kun hakemus on saapunut, mieskaveritoiminnan ohjaaja ottaa yhteyttä äitiin ja sopii tapaamisajan äidille. Tapaamisessa keskustellaan perheen ja lapsen toiveista, tarpeista ja odotuksista. Tämän jälkeen ryhdytään etsimään sopivaa mieskaveria lapselle. Joskus sopivan mieskaverin löytämisessä voi kulua pitkään, koska vapaita mieskavereita ei ole aina saatavilla. Äitien hakemukset eivät ole jonossa saapumisjärjestyksessä, vaan tärkeintä on löytää mahdollisimman sopivat mieskaveri-lapsi -parit keskenään.

Mieskaveritoiminnan ohjaajaa voi konsultoida matalalla kynnyksellä.

Työmuodot

Mieskaveritoiminta on suunnattu yksinhuoltajaäideille, joiden lapsilta puuttuu miespuoleinen henkilö elämästä.  Mieskaveritoiminta ei kuitenkaan ole tukihenkilötoimintaa eikä palvelu, vaan vapaaehtoista kaikille osapuolille. Toiminta on tarkoitettu vähintään 4-vuotiaille lapsille. Toiminnan avulla lapsi saa uuden turvallisen aikuissuhteen sekä tilaisuuden tutustua aikuisen miehen arkeen ja elämään. Kaveruudelle ei ole sääntöjä, vaan jokaisesta kaverisuhteesta muodostuu omanlaisensa.  Mieskaveriohjaajan tuki on saatavilla toiminnassa mukana oleville.

Mieskavereina toimivat koulutetut tavalliset miehet opiskelijoista eläkeläisiin ja heiltä ei vaadita erityisiä taitoja toimia lasten kanssa. Erityislapsi on tervetullut toimintaan, mikäli hänen kanssaan voidaan toimia tavanomaisin keinoin.  Kaikilta kurssille osallistuvilta miehiltä pyydetään rikosrekisteriote.

Yhteystiedot

Lisätietoja

www.mieskaverit.fi

Asiakkaan ohjaaminen

Perhetuville ohjaudutaan useimmiten neuvolan, perhetyön tai palveluohjaajan kautta. Asiakkaat voivat hakeutua mukaan myös itsenäisesti. Toimintaan ovat tervetulleita kaikki pikkulapsiperheet, ennakkoilmoittautumista ei tarvita. Tuvalle voi tulla tutustumiskäynnille myös yhdessä työntekijän kanssa. Tutustumiskäynnistä voi sopia ottamalla yhteyttä lähimpään perhetupaan.  Perhetupien toiminta on maksutonta.  Tulemme mielellämme esittelemään perhetupien toimintaa yhteistyökumppaneille.

Perhetupien esite (pdf)

Työmuodot

Perhetuvat ovat kynnyksettömiä kohtaamispaikkoja lapsiperheille. Perhetuvilla järjestetään lapsilähtöistä ja ammatillisesti ohjattua toimintaa, jossa tavoitteena on perheiden hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen, lasten kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden ja parisuhteen tukeminen.

Tuvilla eletään yhdessä lapsiperhearkea iloja ja haasteita jakaen. Tupien yhteisöllinen ja kodinomainen ilmapiiri, vertaistuki ja osallisuus antavat voimia vanhemmille ja tukevat koko perhettä. Perhetuvilla järjestetään avointa yhdessäoloa, ohjattua toimintaa sekä avoimia ja suljettuja ryhmiä. Perhetuvilla on mahdollisuus luottamuksellisiin keskusteluihin työntekijän kanssa.

Yhteystiedot

Asiakkaiden ohjaaminen

Asiakkaat voivat hakeutua ryhmään itse tai työntekijän ohjaamana. Työntekijä voi myös itse tiedustella asiakkaalleen paikkaa Pikku-Miinasta ja sopia tutustumiskäynnin ajankohdasta ottamalla yhteyttä vastaavaan ohjaajaan. Perheitä tavataan vähintään kolme kertaa ennen ryhmän alkua.

Työmuodot

Päiväryhmä Pikku-Miina on toiminut vuodesta 2001 ja ryhmä on tarkoitettu vauvaperheiden vanhemmuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen ryhmämuotoiseen tukemiseen. Toiminnan kohderyhmänä ovat intensiivistä tukea vauva-arkeen tarvitsevat äidit alle 2-vuotiaiden vauvojen kanssa. Suurin syy hakeutua ryhmään on äidin masennus tai ahdistus ja verkostojen puute. Äitiys on kadoksissa ja äidin itseluottamus haurasta. Äidit voivat kokevat vauvanhoidon raskaana ja uuvuttavana.

Suljetun ryhmän toiminnan rakenteilla ja rutiineilla luodaan ympäristö, jossa äiti voi turvallisesti kasvaa vanhemmuuteen ja oppia tulkitsemaan oman vauvansa viestejä ja vastaamaan niihin sensitiivisesti sekä oikea-aikaisesti. Äidin eheytyminen ja voimaantuminen mahdollistaa vauvalle turvallisen kiintymyssuhteen kehittymisen. Työtapoina ovat äitien ja vauvojen yhteiset ohjatut laulu- ja leikkihetket, arjessa eläminen (ruokailu, vaipanvaihto, päiväunet, ulkoilu, siirtymätilanteet), äidin ja vauvan vuorovaikutuksen havainnointi, videointi ja dokumentointi, ryhmä- ja yksilökeskustelut ja perhetapaamiset. Teemme yhteistyötä perheiden viranomaisverkostojen kanssa ryhmäjakson aikana.

Päiväryhmä kokoontuu kolme kertaa viikossa tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin, 5 tuntia kerrallaan (klo 9.45 – 15). Ryhmän kesto on noin 5 kuukautta. Ryhmässä on yleensä viisi äitiä ja viisi lasta. Toiminta on ilmaista neljälle tamperelaiselle perheelle. Viides tamperelainen tai ulkopaikkakuntalainen perhe tarvitsee maksusitoumuksen sosiaalitoimelta (35€/vrk/perhe).

Yhteystiedot

Asiakkaiden ohjaaminen

Tapaamispaikan asiakkaaksi tullaan viranomaisen maksusitoumuksella. Viranomainen ottaa ensin yhteyttä Tapaamispaikkaan ja tekee tilauksen tapaamisten järjestämisestä. Tämän jälkeen tapaava vanhempi varaa ajan alkuhaastatteluun. Kun hän on käynyt alkuhaastattelussa, Tapaamispaikka kutsuu lähi- tai sijaisvanhemman tutustumiskäynnille lapsen/lasten kanssa. Tutustumiskäynnillä ja alkuhaastattelussa käydään läpi Tapaamispaikan säännöt ja yksilöllisesti tapaamiseen liittyvät asiat. On tärkeää, että lapsi/lapset ja vanhemmat tulevat kuulluksi ennen tapaamisten alkua. Näin myös paikka ja työntekijät tulevat tutuksi.

Työmuodot

Perhekulma Puhurin tapaamispaikassa järjestetään valvottuja ja tuettuja tapaamisia sekä valvottuja vaihtoja. Tapaamiset perustuvat viranomaisten tekemiin päätöksiin ja vahvistamiin sopimuksiin. Valvonnan tarpeen määrittelee viranomainen. Tästä syystä säännöllinen yhteistyö viranomaisten kanssa on erityisen tärkeää tapaamisprosessien aikana.

Tapaamispaikassa on erikokoisia huoneita, jotka on sisustettu kodinomaisesti huomioiden eri-ikäisten lasten tarpeet. Tapaamispaikan työntekijät ovat koulutettuja sosiaalialan ammattilaisia. Toimintaa ohjaa Ensi-ja turvakotien liiton tapaamispaikkatoiminnan laatukriteerit. Jokainen tapaaminen dokumentoidaan lapsen asiakirjoihin SofiaCRM-asiakastietojärjestelmään. Asiakirjat toimitetaan palveluntilaajalle asiakkuuden päätyttyä.

Valvotussa tapaamisessa työntekijä on läsnä koko ajan. Tapaaminen voi kestää 1-3 tuntia. Valvonnan avulla ehkäistään niitä uhkia, joiden vuoksi tapaaminen on määrätty valvotuksi. Tapaamiset toteutetaan lapsen edusta huolehtien ja tilannetta tarkastellaan lapsen näkökulmasta.

Tuetussa tapaamisessa työntekijä huolehtii tapaamisen aloituksesta ja lopetuksesta sekä on saatavilla tapaamisen ajan. Tuen avulla varmistetaan tapaamisen sujuminen lapsen edun ja sopimuksen mukaan.

Valvotun vaihdon tavoitteena on varmistaa, että lapsi voi turvallisesti siirtyä vanhemmalta toiselle. Vaihto voidaan järjestää niin, että vanhemmat eivät kohtaa toisiaan.

Yhteystiedot

Asiakkaiden ohjaaminen

Asiakasta voi ohjata ottamaan itse yhteyttä uniohjauksen puhelinneuvontaan tai lähettämään sähköpostia. Myös perheen työntekijä voi olla yhteydessä uniohjaukseen.

Työmuodot

Uniohjaus tarjoaa tukea lapsen päivärytmiin ja nukkumiseen liittyvissä haasteissa. Tukea tarjotaan puhelimitse ja sähköpostilla. Tavoitteena on yhdessä perheen kanssa löytää keinoja ja voimavaroja perheen ja lapsen tarpeisiin sopivan unirytmin toteuttamiseen. Lapsen unihäiriöt ovat tavallisia, ja usein jo kevyellä tuella voidaan saada vaikuttava muutos aikaiseksi. Pitkittyneenä unihäiriöt voivat vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin ja jaksamiseen, ja uniohjauksella voidaankin ennaltaehkäistä monenlaisia ongelmia, joita valvominen voi aiheuttaa.

Uniohjaajaa on mahdollista kutsua kertomaan lapsen päivärytmiin ja nukkumiseen liittyvistä asioista vanhempi/lapsi -kerhoihin, -ryhmiin ja neuvoloihin.

Yhteystiedot

Asiakkaiden ohjaaminen

Petsamokodin palveluihin haluava asiakas voi ottaa yhteyttä palvelusta riippuen suoraa itse tai kaupungin asiakasohjaajan ja Kotitorin kautta.

Ikäihmisten palveluihin voi tulla tutustumaan etukäteen sovitusti.

Petsamokodin esite

Työmuodot

Petsamon kaupunginosassa puutalojen ja puutarhojen keskellä sijaitseva Petsamokoti tarjoaa ikäihmisille yksilöllistä ja omannäköistä elämää yhteistyössä läheisten kanssa. Palveluissa pidämme tärkeänä omien voimavarojen ja vahvuuksien tunnistamista. Kodissamme asukas saa elää elämänsä loppuun asti. Työmme perustuu kunnioittavaan, yksilölliseen kohtaamiseen ja yhteisöllisyyteen. Vanhuus on mielestämme ihmisen elämänkulun arvokkaimpia vaiheita.

Petsamokodin ryhmäkodissa on tarjolla 14 asukkaalle ympärivuorokautista hoitoa. Palvelutalossa on koti 22 asukkaalle. Tarjoamme myös kotonaan vielä asuville tamperelaisille ikäihmisille kuntouttavan päivätoiminnan ja jaksomuotoisen päivätoiminnan palveluja.

Palvelutalo ja palveluasuminen

Petsamokodin palveluasumisen asukkaat ovat yhdistyksen palvelutalossa vuokrasuhteessa asuvia ikäihmisiä, jotka tarvitsevat kotona asumiseensa apua. Palveluasumisen tavoitteena on tukea asukkaiden hyvinvointia, toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä. Asukkailla on mahdollisuus osallistua kotimme yhteisölliseen arkeen ja toimintaan kulttuurituokioiden, juhlien, retkien ja ulkopuolisten vierailijoiden järjestämien hetkien myötä.

Palvelutalossa ikäihminen asuu esteettömässä ja omilla tavaroilla sisustetussa kodissa. Asukas saa kotiinsa päivittäin palvelu- ja hoitosuunnitelmansa mukaista ohjausta, neuvontaa, tukea ja apua klo. 7-22 välisenä aikana. Palveluasumista tukevia palveluita ovat turvapalvelu (turvaranneke), viikoittainen saunomispalvelu/peseytymisapu, kuukausittainen kodin ylläpitosiivous, pesulapalvelu ja sairaanhoito-ja lääkäripalvelut. Asukkailla on mahdollisuus käydä syömässä oman keittiön valmistamia aterioita ruokasalissa.

Palvelutalon yksiöiden koot vaihtelevat 34 – 38,5 m² ja kaksioiden 51,5 – 55,5m² välillä. Asuntojen vuokra on 412,46€ – 910,20€ välillä. Sähkö sisältyy vuokraan.

Ryhmäkoti ja tehostettu palveluasuminen

Ryhmäkodissa asukas saa hoitoa ja turvaa ympäri vuorokauden ikäihmisten hoitoon perehtyneeltä henkilökunnalta. Tehostetun palveluasumisen tavoitteena on tukea asukkaiden hyvinvointia, toimintakykyä ja omannäköistä elämää. Hoitoa toteutetaan yksilöllisen palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisesti.

Ryhmäkodissamme on kaksitoista yhden hengen huonetta ja yksi kahden hengen huone. Pienessä, viihtyisässä ryhmäkodissa ikäihminen asuu esteettömässä ja yhteisöllisessä asuinympäristössä. Ryhmäkodissa asukkaat voivat osallistua päivittäisiin toimintoihin, yhteiseen ruokailuun, ulkoiluun ja mukaviin virikehetkiin omien voimavarojensa mukaan.

Asukkaat maksavat palveluistaan Tampereen kaupungille hoitomaksun, turvapalvelu- ja ateriamaksun sekä Petsamokodille vuokran, vesi- ja hygieniamaksun. Hoito- ja turvapalvelumaksu määräytyvät asukkaan hoidon tarpeen ja tulojen mukaan. Ateriamaksu on 390 €/kk.  Lääkkeet tilataan apteekista ja asukas maksaa ne itse. Asumisessa edellytetään kotivakuutusta.

Ryhmäkodin huoneiden koko vaihtelee 12 – 20 m² välillä. Huoneiden vuokra on 443,23 € – 580,93 € välillä. Sähkö sisältyy vuokraan.

Ryhmäkodin ja palveluasumisen asukkaaksi hakeudutaan Tampereen kaupungin oman alueen kotihoidon tai Kotitorin kautta. Asumispalvelut ovat lakisääteisiä sosiaalipalveluja.  Asumispalveluihin haettaessa hakuprosessin aikana ammattilaiset selvittävät yhteisten toimintaperiaatteiden mukaan muuttajan toimintakyvyn, lääketieteellisen kokonaistilanteen ja hakijan asumistoiveen. Ammattilaiset tiedottavat hakijoille vapautuneista paikoista ja ohjaavat hakijoita tutustumaan Petsamokotiin.

Ryhmäkodissa on kaksi palvelusetelipaikkaa.

Palvelusetelillä tehostetun palveluasumisen hinta (alv 0 %):
– vuorokausihinta 114 €/vrk
– vuokra 443,33 – 580,93 €/kk asunnon koon mukaan
– vesi 19 €/kk
– sähkö sisältyy vuokraan

Lisätietoa palvelusetelillä asumisesta saat Kotitorilta, Tampereen kaupungilta ja Petsamokodista.

Kuntouttava päivätoiminta

Petsamokodin kuntouttava päivätoiminta on tarkoitettu ikäihmisille, jotka asuvat kotona, mutta tarvitsevat asumiseensa tukea. Ryhmä pitää aktiivisena, tarjoaa seuraa ja auttaa asumaan omassa kodissa pidempään.

Asiakas voi toivoa itselleen parhaiten sopivan käyntipäivän. Asiakkaan päivään voi kuulua joko kuntosaliharjoittelua tai saunapalveluita. 15 hengen ryhmä kokoontuu kerran viikossa. Asiakas maksaa päivästä pienen omavastuuhinnan, joka sisältää päivän ohjelman, aamupalan, lounaan ja kahvin. Asiakkaille järjestetään myös kuljetukset.

PALVELUESITE/Kuntouttava päivätoiminta

Jaksomuotoinen kuntouttava päivätoiminta

Jaksomuotoinen kuntouttava päivätoiminta tarjoaa kotona asuville ikäihmisille tavoitteellista ja ryhmämuotoista kuntouttavaa toimintaa. Neljän kuukauden mittaisella kuntoutusjaksolla ryhmä kokoontuu kahdesti viikossa, noin viisi tuntia kerrallaan.

Ryhmään osallistujien arjen toimintakyky on erinäisistä syystä heikentynyt. Jakson tavoitteena on tukea arjessa selviytymistä jokaisen osallistujan henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisesti. Kuntoutus sisältää monipuolisia ohjattuja toimintatuokioita, jotka tukevat  muistia, liikuntakykyä sekä sosiaalista kanssakäymistä.

PALVELUESITE/ Jaksomuotoinen päivätoiminta

Yhteystiedot