Näin toteaa vuosia sitten turvakodilla ollut lapsi, kun keskustelu on kääntynyt vanhempien ja lapsen väliseen haastavaan tilanteiseen. Äidin tekemä kuritusväkivalta on erittäin vaikea asia, kuin myös isien käyttämä kuritusväkivalta. Kriisivaiheessa lapsi tukeutuu lähellä olevaan vanhempaan, olipa hän millainen tahansa ja käyttäytyypä miten tahansa. Oulun ensi- ja turvakodin lähisuhdeväkivaltatyön yksikössä isät ovat edustettuna käyttämänsä kuritusväkivallan seurauksena, mutta äidit näkyvät palvelussa vähemmistönä. Mistä tämä kertoo? Äidit viettävät kuitenkin enemmän aikaa kotona lasten kanssa isiin verrattuna. Osaavatko äidit säädellä tunteitaan paremmin kuin isät vaikeissa tilanteissa? Vai onko niin, että isän toimintaan reagoidaan herkemmin?
Lapset haastavat jokaista vanhempaa, mikä aiheuttaa kipuilua isänä ja äitinä olemisessa sekä vanhempien väliseen parisuhteeseen. Vanhempana on tärkeää tiedostaa, että lapseni tekemiset voivat olla taitamattomia ja vastoin sääntöjä, mutta itse lapsi on ihana ja rakastettava. Tällöin lapsi saa vanhemmalta kunnioitusta ja arvostusta ihmisenä, vaikka hänen teot olisivat vääriä.
Kuritusväkivalta on aina häpäisemistä ja jättää tunteen arvottomuudesta sekä kelvottomuudesta. Ruumiillinen kurittaminen on ollut kielletty Suomessa lailla vuodesta 1984 alkaen. Lastensuojelun Keskusliiton vuonna 2017 teettämän selvityksen ”Piiskasta jäähypenkkiin” mukaan piiskaaminen on loppunut lähes kokonaan. Mutta jopa 41% prosenttia vanhemmista kertoo ainakin joskus käyttäneensä kuritusväkivaltaa lasten kasvatuksessa. Lisäksi selvityksessä tuodaan esille, että naiset käyttävät alle kouluikäisiin lapsiin kuritusväkivaltaa selkeästi enemmän kuin miehet – siitäkin huolimatta, että naisten asenteet kurittamista kohtaan ovat merkittävästi miehiä kielteisemmät.
Selvityksen yhteenvetona kerrotaan, ettei vanhemmuus ei ole hukassa, mutta vanhemmat tarvitsevat tukea ja tietoa siitä, miten kohdata lapsen kasvatuksesta aiheutuvat arjen paineet lasta ymmärtäen ja keskustellen. Lisäksi selvityksessä kerrotaan, että Suomessa tarvitaan lisää panostuksia siihen, että tietoisuus kannustavasta kasvatuksesta kurittavan sijaan saa yhä vahvemman jalansijan.
Oulun ensi- ja turvakoti on ollut mukana Kannusta minut vahvaksi- hankkeessa pilottiyhdistyksenä Turun ja Lahden paikallisyhdistysten kanssa. Neljä vuotta kestävä hanke päättyi keväällä 2017. Hankkeessa kehitettiin myönteisiä kasvatuskeinoja vanhemmuuteen ja opeteltiin tunnistamaan paremmin kuritusväkivaltaa sekä kaltoinkohtelua. Hankkeen loppuvaiheessa tehtiin yhteistyössä Siskonpedin kanssa aiheeseen liittyviä videoita, joiden tarkoituksena on avata keskustelua. Tässä on sinulle yksi video katsottavaksi:
https://www.youtube.com/watch?v=TKTxTbCDPjU
Olemme yhdistyksenä ajanhermoilla. Oulun ensi- ja turvakodilla aloitettiin syksyllä 2017 Kasvata kannustaen- ryhmä isille. Mukaan ryhmään on ilmoittautunut kahdeksan rohkeaa ja osallistuvaa isää, jotka tahtovat löytää uusia turvallisia keinoja vanhojen kyseenalaisten kasvatusmenetelmien tilalle. Ryhmässä jaetaan tärkeitä kokemuksia omasta isyydestä ja mietitään kuinka selvitä kiukuttelevan tahtoikäisen kanssa tai miten säilyttää maltti tunteiden vallassa kasvavan teinin kanssa.
Tarkoituksenamme on järjestää Kasvata kannustaen- ryhmä äideille keväällä 2018. Toivomme, että äidit rohkaistuisivat osallistumaan ryhmään, jossa tuetaan vanhemmuutta myönteisessä mielessä. Emme uppoa ryhmässä siihen mitä on tehty väärin, vaan ryhmän tavoitteena on löytää keinoja, joiden avulla selvitään turvallisesti tulevista haasteista lapsien kanssa.
”Jokaisen vanhemman tulisi saada koulutusta, jotta lapsilla olisi helpompaa meidän aikuisten kanssa.” Näin kommentoi asiakas, joka oli käyttänyt kuritusväkivaltaa lapsiinsa ja huomannut uusien keinojen toimivan kasvatuksessa. Vanhempana tiedostan sen, että minuun vaikuttavat kasvatustavat, jotka olen oppinut omilta vanhemmiltani. Voinko oppia asettamaan lapselle rajoja turvallisesti? Voin. Vanhemmuudesta ei selviä ilman äänen korottamista, mutta tällöinkin voin miettiä omaa asennettani onko se vihan täyttynyt vai hallitun turvallinen. Vanhempana voidaan kehittyä ja kasvaa. Ihminen oppii uusia tapoja, ajatusmalleja, suhtautumista ja turvallisuutta motivaation ollessa kohdillaan. Vanhemmuus on jatkuva prosessi, jossa kaikki vanhemmat haluavat lapselleen hyvää. Ota rohkeasti yhteyttä Oulun ensi- ja turvakodin lähisuhdeväkivaltatyön yksikköön ja annamme lisätietoa tulevista ryhmistä sekä palveluistamme.
Mikko Ahokas, väkivaltatyön asiantuntija
Katso Kannustavan kasvatuksen -äitiryhmästä lisätietoja tästä:
