Oletko kokenut perhe- tai lähisuhteessasi väkivaltaa tai sen uhkaa? Oletko huolissasi omasta tai läheisesi väkivaltaisesta käytöksestä? Mietitkö miten perheessä vallitseva uhkaava ilmapiiri vaikuttaa lapseen?

Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkömme tarjoaa tukea kaikille perhe- ja lähisuhdeväkivallan osapuolille – väkivaltaa kokeneille, väkivallan tekijöille ja läheisille. Työskentelemme miesten, naisten ja lasten kanssa. Tavoitteenamme on auttaa tunnistamaan ja lopettamaan lähisuhteessa tapahtuva väkivalta sekä tarjota tukea väkivaltakokemuksista selviytymiseen. Tarjoamme yksilöllistä ohjausta, tukea ja neuvontaa sekä parikeskusteluja, kun molemmat osapuolet kokevat sen turvalliseksi.  Järjestämme myös vertaistukiryhmiä lähisuhteissaan väkivaltaa kokeneille.

Tarjoamamme palvelut ovat matalan kynnyksen palveluja. Tämä tarkoittaa, että tarjoamamme apu on maksutonta ja vapaaehtoista.  Voit myös halutessasi hakeutua palveluun nimettömänä. Matala kynnys Lähisuhdeväkivaltatyön yksikköön voi tuntua korkealta, mutta sen ylittäminen voi olla tärkeä askel kohti väkivallan loppumista ja siitä selviytymistä. Ota siis rohkeasti yhteyttä!

Alla olevasta valikosta löydät lisätietoa palveluistamme sekä yhteystietomme.

Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen voi olla vaikeaa. Usein väkivaltana pidetään vain fyysistä väkivaltaa, kuten lyömistä, tukistamista, potkimista. Väkivaltaa voi olla muukin kuin fyysisiä jälkiä jättävä teko. Se voi olla henkistä, seksuaalista, taloudellista tai vaikkapa hengellistä väkivaltaa.

Henkinen väkivalta voi olla esimerkiksi  haukkumista, nimittelyä, tavaroiden hajottamista, kontrollointia, mitätöimistä tai uhkailua. Seksuaalista väkivaltaa taas voi olla seksiin pakottamista tai painostamista ja taloudellinen väkivalta taloudellista kiristämistä ja kontrollointia. Hengellinen väkivalta on henkistä väkivaltaa, jossa on hengellinen ulottuvuus. Esimerkiksi yksilöä painostetaan tai anteeksiantamista käytetään estämään vaikeiden asioiden käsittelyä. Lähisuhteessa tapahtuva väkivalta voi jatkua myös eron jälkeen, jolloin puhutaan vainosta.

Avun hakemista vaikeuttavat itse väkivalta ja sen vaikutukset. Väkivalta aiheuttaa monenlaista pelkoa. Voi olla pelkoa väkivallan pahenemisesta, viranomaisten toimista, perheen hajoamisesta. Häpeä saa vaikenemaan ja välttelemään. Väkivallan kokija kantaa usein vääristynyttä syyllisyyttä ja väkivallan tekijä keventää omaa syyllisyyden tunnettaan syyllistämällä muita. Väkivalta voi aiheuttaa fyysisiä vammoja, mutta usein henkiset seuraukset ovat vielä pitkäkestoisempia: turtuminen, omanarvon tunteen ja itseluottamuksen heikkeneminen, minäkuvan muuttuminen, ikävien muistojen mieleen tunkeutuminen. Jatkuessaan väkivalta usein pahenee ja pitkittynyt jännitys kehossa ja mielessä aiheuttaa riskejä terveydelle.

Väkivallan katkaisuun tarvitaan usein ulkopuolista apua. Ensimmäinen askel on ottaa selvää asioista. Netistä, eri palvelupisteistä ja kirjastosta löytyy tietoa lähisuhdeväkivallasta, auttavista tahoista ja paikallisista palveluista.

Lisätietoa

Autamme sinua, jos läheinen

  • kontrolloi ja rajoittaa elämääsi
  • mitätöi ja alistaa sinua
  • tekee asioita, jotka pelottavat sinua
  • uhkaa satuttaa sinua
  • käyttää fyysistä väkivaltaa sinua tai lapsia kohtaan

Autamme sinua väkivallan tunnistamisessa ja tuemme siitä selviytymisessä. Palvelumme tärkein tavoite on väkivallan kierteen katkaiseminen ja turvallisuuden lisääminen elämässäsi. Lisäksi autamme käytännön asioissa ja annamme tietoa myös muista palveluista.

Palvelumme on ensisijaisesti yksilökeskusteluja. Lisäksi järjestämme pari- ja perhetapaamisia sekä erilaisia vertaisryhmiä. Meillä voi asioida myös nimettömänä ja palvelumme on asiakkaalle aina maksutonta.

Voit olla meihin yhteydessä virka-aikana puhelimella tai sähköpostilla. Virka-ajan ulkopuolella voit olla yhteydessä turvakodin päivystysnumeroon. Jos olet huolissaan turvallisuudestasi juuri nyt, hakeudu lähimpään turvakotiin. Turvakodit päivystävät ympäri vuorokauden ja niihin soittamalla saat myös ohjausta ja neuvontaa.

Avun hakeminen on ensimmäinen askel kohti turvallisempaa elämää!

Ota yhteyttä:

Oulun turvakoti: 0400-581 606

Riitta Pohjoisvirta p. 040 7411 284 tai riitta.pohjoisvirta@oetk.fi

Maria Lappalainen p. 040-8421800 tai maria.lappalainen@oetk.fi

  • Miten sinä riitelet puolisosi tai lastesi kanssa?
  • Huudatko?
  • Uhkailetko?
  • Kuritatko lastasi?
  • Käytkö käsiksi?
  • Kontrolloitko tai rajoitatko puolisoasi?

Tekijöille suunnatun palvelumme tärkeimpänä tavoitteena on löytää sinulle sopivat, yksilölliset keinot haastavien tilanteiden ennakoimiseen ja väkivallan käytön lopettamiseen lähi- ja parisuhteessasi. Läheisten pelon, omien tunteiden ja väkivaltatilanteita edeltävän ilmapiirin tunnistaminen on tärkeää. Käsittelemme palvelussamme väkivaltaisen käyttäytymisen problematiikkaa ja puramme uhkaaviin tilanteisiin johtavia stressitekijöitä.

Mitä tarjotaan?
Ensisijainen väkivaltatyön työskentelytapamme on yksilökeskustelut. Palvelua tarjotaan myös koko perheelle yksilö-, pari- ja perhetapaamisten muodossa.
Palvelumme on maksutonta asiakkaalle.

Miten palveluun?
Voit olla yhteydessä puhelimella tai sähköpostilla, myös nimettömänä. Virka-ajan ulkopuolella turvakodin päivystysnumero on 0400 581 606.
Ota heti yhteyttä, ettei väkivalta pahene elämässäsi.

Mikko Ahokas
Väkivaltatyön asiantuntija / Jussityöntekijä®
p. 040 1965 400 tai mikko.ahokas@oetk.fi

On tavallista, että lapset ja nuoret, jotka ovat kohdanneet kotona väkivaltaa miettivät niitä asioita mielessään vaikka juuri sillä hetkellä ei olisikaan turvatonta. Joskus asiat vain tulevat mieleen erilaisina oloina- ”angstaa tai ragee” helpommin ja on vaikea keskittyä. Perheen kireä tunneilmasto vie energiaa. Joskus voi itsekin käyttäytyä väkivaltaisesti toisia kohtaan. Ensimmäinen steppi on väkivallan tunnistaminen ja siitä puhuminen sekä avun hakeminen.

Kun sinua mietityttää koti- ja/tai seurusteluasiat, joihin liittyy väkivaltaa tai sen uhkaa, hae apua. Saat tietoa väkivallasta ja sen vaikutuksista sekä mahdollisuuksista väkivallan katkaisuun muun muassa nettiturvakodin kautta.

Lähisuhdeväkivaltatyön yksikössä on työntekijät juuri sinua varten. Sieltä saat keskusteluajan, missä keskitytään sinun elämäntilanteeseen, huoliin, murheisiin mutta myös selviytymiskeinoihin, jotka auttavat ja lisäävät hyvinvointia. Toisinaan asioista on vaikea puhua, niinpä keskustelun ohella käytetään toiminnallisia menetelmiä kuten kuvallista ilmaisua tai muuta sinulle sopivaa ja luontevaa menetelmää. Keskusteluajalle voit tulla yksin tai yhdessä vanhempasi tai jonkun muun läheisen kanssa. Käynnit ovat maksuttomia.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Pirjo Ervasti p.040 5086543 tai pirjo.ervasti@oetk.fi

Väkivaltatyön asiantuntija / lapset ja nuoret

Kaltoinkohtelu ja lähisuhdeväkivalta ei katso ikää. Läheisen suhteen väkivallasta aiheutuva turvattomuus vaarantaa ikääntyneen terveyden ja on este ihmisen kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille. Yli 60- vuotiaan kohtaama kaltoinkohtelu ja lähisuhdeväkivalta on yleisimmin puolison-, aikuisen lapsen tai muun läheisen aiheuttamaa. Ikääntyneellä on sairauksiensa vuoksi kohonnut riski tulla kaltoinkohdelluksi myös hoivasuhteessaan.

Lähisuhdeväkivalta voi olla pitkään jatkunutta tai alkaa vasta ikääntymisen myötä. Pitkään jatkuessaan se voi muuttaa muotoaan tai monimuotoistua. Sairaus voi laukaista väkivaltaisen käyttäytymisen hoivasuhteessa. On hyvä tietää, että tahattommallakin kaltoinkohtelulla ja lähisuhdeväkivallalla on vaikutuksia hyvinvointiin.

Sinulla on mahdollisuus saada apua ja tukea. Tarjoamme ikääntyneille muun muassa yksilökeskusteluja ja Isosiskot -vertaistukiryhmän.

Oulun ensi- ja turvakoti auttaa kaikenikäisiä kaltoinkohtelua ja lähisuhdeväkivaltaa kohdanneita ihmisiä. Meillä tarjotaan apua myös väkivallan tekijälle. 

Yhteystiedot:

Maria Lappalainen p.040-8421800  tai maria.lappalainen@oetk.fi

Lisätietoa ikääntyneisiin kohdistuvasta lähisuhdeväkivallasta ja kaltoinkohtelusta löydät jo päättyneen Juuri -hankkeen nettisivuilta.

Myös läheinen voi tarvita tukea ja tietoa!

Oletko huolissasi jonkun läheisen ihmisen lähisuhteissaan kokemasta tai tekemästä väkivallasta? Läheiset kantavat usein isoa huolta ja vastuuta. Läheisillä on tärkeä rooli tukijoina.

On hyvä tietää, että väkivallan tunnistamisen ja tunnustaminen on pitkä prosessi. Usein avun saamisen, muutoksen ja selviytymisen prosessit ovat pitkiä. Väkivalta vahingoittaa kaikkia osapuolia ja etenkin lapsia. Avun saaminen on usein hankalaa, mutta sitä on olemassa. Toivon ylläpitäminen on tärkeää.

Läheiset voivat toimia monin tavoin:

  1. Kysy, ole kiinnostunut: ”Miten voit?” ”Mitä kuuluu?”
  2. Ota kantaa. Läheinen voi olla ”peili”, joka oikaisee vääristymiä: ”Tuo on väärin.” ”Tuollainen käytös on väkivaltaa.” ”Se ei ole sinun syysi.”
  3. Auta käytännön asioissa: ”Haen lapset tarhasta.” ”Mennään yhdessä lenkille.”
  4. Tue läheistäsi haukkumatta toista osapuolta. Väärän teko tulee sano vääräksi, mutta mollaaminen ja haukkuminen eivät auta ketään.
  5. Kannusta ja tue avun hakemiseen: ”Tässä on puhelinnumero.” ”Tulen kanssasi lääkäriin.”

Läheisten tulee huolehtia omasta jaksamisestaan ja rajoistaan. Rinnalla kulkija voi väsyä, kuormittua liikaa, tulla vihaiseksi, haluta vetäytyä. Joskus on hyvä sopia, että läheisen kanssa puhutaan ihan muista asioista ja ongelma- ja väkivaltapuhe jätetään ammattiauttajien asiaksi.

Läheinen voi tukijan roolissaan joutua uhan ja väkivallan kohteeksi itse. Silloin hän voi tarvita samoja turvatoimia kuin väkivallan ensisijainen kohde. Myös läheisenä voit ottaa yhteyttä palveluihimme, soittaa, laittaa postia ja varata aikaa käynnille.

Läheiset voivat pyytää läheisinfoa, jossa läheisille annetaan  tietoa lähisuhdeväkivallasta, turvakodin toiminnasta ja muista auttavista tahoista. Info antaa mahdollisuuden saada tietoa ja keskustella läheisten omasta näkökulmasta.

Ota rohkeasti yhteyttä!

Riitta Pohjoisvirta p. 040-7411 284 tai riitta.pohjoisvirta@oetk.fi

Vainoaako ex-puolisosi sinua eron jälkeen?

Vainoaminen on toistuvaa, ei-toivottua yhteydenottamista, seuraamista ja tarkkailemista, joka on omiaan aiheuttamaan kohteessaan pelkoa tai ahdistusta. Vainoaminen sisältää uhkaavia tekoja, pelottelua, kontrollointia tai väkivaltaisia tekoja. Vainoamisella on vaikutuksia kokijan hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Parisuhteen aikana koettu väkivalta lisää vainon riskiä eron jälkeen.

Jos epäilet ex-puolisosi vainoavan sinua eron jälkeen, ota rohkeasti yhteyttä!

Tuire Tikkanen, p. 040 135 0200 tai tuire.tikkanen@oetk.fi

Lisätietoa eron jälkeisestä vainosta löydät Varjo -tukikeskuksesta. Tukikeskuksen verkkosivuilla voit myös keskustella chatissa nimettömänä asiantuntijan kanssa.

Savityöryhmä väkivaltaa kokeneille tammikuussa 2019!

Vuonna 2019 vietetään ’Turvakoti 40 vuotta’ – juhlavuotta, jonka osana järjestetään taidenäyttely teemalla Väkivallan kahdet kasvot. Näyttelyn tarkoituksena on havainnollistaa, miten näkymätöntä ja piilotettua lähisuhdeväkivalta on. Näyttely koostuu lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden tekemistä savi – ja paperimassanaamioista.

Haemme taidenäyttelyä valmistelevaan savityöryhmään mukaan lähisuhdeväkivaltaa kokeneita tekemään omat savi- ja paperimassanaamiot. Savityöryhmään osallistuminen ei vaadi aikaisempaa osaamista ja työtä ohjaamassa on savityöhön perehtynyt taiteilija.

Lisätietoja: Riitta Pohjoisvirta p. 040-7411 284, riitta.pohjoisvirta@oetk.fi

Savityöpaja tammikuu 2019

Naistenryhmä

Ryhmä on vertaistukeen perustuva ryhmä lähisuhdeväkivaltaa kokeneille naisille. Ryhmä kokoontuu tiistaisin klo 18-19.30 Oulun turvakodilla ja on kaikille avoin. Ryhmää ohjaa turvakodin ohjaaja.

Lisätietoja: Turvakodin päivystysnumero p. 0400 581606 tai oulunturvakoti@oetk.fi

Naistenryhmä kevät 2019

Miina -ryhmä

Miina-ryhmä on vertaistukiryhmä parisuhteessaan väkivaltaa kokeneille vanhoillislestadiolaisille naisille. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa ja on täydentyvä. Ryhmään pääsee ottamalla yhteyttä ohjaajaan. Ryhmä on toiminut vuodesta 2009 asti.

Lisätietoja: Riitta Pohjoisvirta p. 040-7411 284, riitta.pohjoisvirta@oetk.fi

Isosiskot- vertaistukiryhmä

Ryhmä on tarkoitettu läheisissä suhteissaan väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille 60- vuotta täyttäneille naisille. Ryhmä on täydentyvä.

Kokoonnumme Oulun ensi- ja turvakodin tiloissa kaksi kertaa kuukaudessa.

Lisätietoja ryhmästä: Maria 040-8421800 ja  Tuire 040-135 0200