Tulevassa hallintomyllerryksessä, sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapauden lisääntyessä ja palveluita yksityistettäessä syntyy uusia yrityksiä. Auttamispalveluita markkinoidaan jatkossa enemmän mielikuvilla. Todennäköisesti myös monia Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä kehitettyjä laadukkaita palveluita mainostetaan palveluyrittäjien uudelleen muotoilemina. Jo nyt on markkinoitu ”ensikodin kaltaisia palveluita”, ”kotoista tapaamispaikkatoimintaa” ja ”tehokasta perhetyötä”. Perinteiset toimijat ottavat palveluvalikkoonsa aivan uusia palveluluita. Esimerkiksi Posti on osallistunut ja voittanut tarjouskilpailuja mm. ammatillisessa tukihenkilötyössä, sosiaalihuoltolain mukaisessa perhetyössä ja lastensuojelun perhetyössä. On hyvä, että palveluita muotoillaan ja kehitetään. Kaiken tämän tulisi tietysti viime kädessä palvella asiakasta. Yhteiskunnan kilpailuttaessa erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluita on vain toivottava, että ostaja osaa ostaa oikeaa ja aitoa. Mikäli laatukriteereitä ei osata määritellä oikein, on isona uhkana palvelutoiminnan kiihtyvä keskittyminen vain isoille monikansallisille yrityksille.
Perinteinen asiakkaan rooli sosiaali- ja terveyspalveluissa on yleisesti ollut Suomessa melko passiivinen. Ongelmista on ollut helppoa syyttää vain itseään tai epämääräisesti yhteiskuntaa. Siksi asiakkaan valinnanvapauden korostaminen ja palveluiden markkinointi, lisää varmasti myös asiakkaan aktiivisuutta. Identiteettimuutos aktiiviseksi toimijaksi vaatii kuitenkin aikaa, tilaa ja ymmärrystä. Erityisesti näin on monenlaista tukea tarvitsevien, kuten lähisuhdeväkivallasta, kaltoinkohtelusta, piinasta ja vainosta kärsivien kohdalla. Työyhteisöissämme asiansa ymmärtävä ammattilainen luo toiminnallaan sellaiset tukirakenteet, joissa asiakkaan kasvu, muutos ja voimaantuminen voivat tapahtua. Vaikka kokemusasiantuntijuus on pitkä prosessi, sen vaikutus alkaa heti, eikä vasta toipumisen loppuvaiheessa.
Aikaisemminkin vaikeuksissa olleita on syrjitty ja he ovat syyllistäneet itse itseään. Moraaliset asenteet yksin odottaviin äiteihin olivat sodanjälkeisinä vuosina ankaria. Silloin tehtiin vuosittain 30.000 laitonta aborttia, kun avioliiton ulkopuolella syntyi vain noin 6000 vauvaa. Äitien ja vauvojen tueksi perustettiin Oulun Ensi Koti ry 18.5.1945. Oulun yhdistys oli samana vuonna mukana perustamassa myös valtakunnallista Ensikotien liittoa. Myöhemmin toiminta laajeni mm. eroauttamiseen, lähisuhdeväkivaltatyöhön ja vaativaan vauvatyöhön. Ensi- ja turvakotien liitossa jäsenyhdistysten palveluja on kehitetty vuosikymmenten ajan yhdessä asiakkaiden kanssa. Liittomme piirissä yhä useammat jäsenemme ovat entisiä palveluidemme käyttäjiä ja jäseneksemme voi liittyä kuka vaan aatteemme hyväksyvä. Toiminnassamme jäsen vaikuttaa itse omiin asioihinsa ja voimistuu. Se on aito asia.
Timo Peltovuori
