Riitta Pohjoisvirta työskentelee Oulun ensi- ja turvakoti ry:ssä palveluesimiehenä Lähisuhdeväkivaltatyön yksikössä. Yksikkö tarjoaa väkivaltatyön avopalveluja ja tekee kehittämistyötä.  Tukikeskus Varjo liittyy eron jälkeiseen vainoon, ja RageStop-hankkeessa opetellaan tunnetaitoja opiskeluympäristössä. Tietoiseksi-hanke edistää seksuaaliterveyttä ja Seritatyössä ennaltaehkäistään seksuaalirikoksia. Osa työmuodoista toteutuu yhteistyökumppanien kanssa. Oulun ensi- ja turvakodilta lähisuhdeväkivaltatyön yksikössä työskentelee 8,5 työntekijää kolmessa eri osoitteessa.

Koulutukseltaan Riitta on sosionomi, sosiaalikasvattaja, työnohjaaja ja hänellä on traumakoulutuksia ja toiminnallisen ryhmän ohjaajan tutkinto. Kun Riitta oli nuori ja lukion päättyessä piti tehdä alavalintoja, hän koki sosiaalikasvattajan koulutuksen kiinnostavana. Jo ennen kasvattajaopistoon hakeutumista Riitta ajatteli yksilöiden elämäntilanteiden liittyvän yhteiskunnan rakenteisiin ja historiaan. Sosiaalialalla yksilö nähdään laajemmin kuin ihmisen henkilökohtaiset ongelmat tai oireet. Yhteiskunnallinen näkökulma vaikuttamiseen oli mielessä jo opiskeluaikoina.

Riitta oli tietoinen Oulun turvakodista, ja oli siitä kiinnostunut jo muuttaessaan Ouluun 80-luvulla. Kun syksyllä 1985 avautui Oulun turvakodille työpaikka, joutui Riitta keskeyttämään kesätyönsä Norjassa, jotta ehti jättää työhakemuksensa Oulussa. Riitta sai työpaikan turvakodilta ja tehtävät ovat olleet monenlaisia aikojen saatossa. Vaikka Oulun ensi- ja turvakoti ry on vain yksi yhdistys, on yhdistyksessä paljon erilaisia toimenkuvia. Riitta on työskennellyt turvakodilla sekä lasten että aikuisten kanssa, ohjannut ensikodin äitejä ja hoitanut vauvoja. 90-luvun lopulla hän siirtyi lähisuhdeväkivaltatyön kehittämishankkeeseen ja on ja ollut esimiestehtävissä vuodesta 2004.

Riitan mukaan parasta hänen työssään on se, ettei työn parissa ole koskaan ollut tylsää. Hän kokee, että kaikki ne osa-alueet, joissa on itse päässyt yhdistyksessä työskentelemään, ovat olleet loputtoman mielenkiintoisia. ”Erilaiset roolit ja vastuut vuosien mittaan ovat varmistaneet sen, ettei ole päässyt kulumaan vain yhdestä kohdasta.” Yleisesti Riitta pitää siitä, että järjestötyössä voi innostua ja kehittää sekä itseään että toimintoja.

Asiakastyöstä Riitta haluaa nostaa erityisesti vertaistuen ja sen mahdollistamisen. Sitä Riitta on voinut tehdä pitkään, ja on saanut myös hyvän, tekemistä tukevan koulutuksen. Palkitsevaa on se, että omalla työllään voi mahdollistaa apua hakevien voimaantumisen. Kokemusasiantuntijat voivat olla ajamassa ja viemässä eteenpäin omaa asiaansa. Kokemusasiantuntijat eivät ole kuitenkaan ainoita, jotka asiaa vievät eteenpäin.

Yksi inspiraation lähde Riitan työhön on myös se, kuinka erilaisten kehittämisprojektien ja verkostojen kautta löytyy yhä lisää toimijoita ja tahoja, jotka kiinnostuvat väkivaltailmiöstä ja ovat valmiita viemään sanomaa eteenpäin. ”Väkivalta pitäisi nähdä palveluita vaativana ilmiönä, kuten päihde- tai mielenterveysongelmat. Tämän eteen joudutaan tekemään koko ajan töitä. Kehitystä on tapahtunut, mutta väkivaltatyö on edelleen eri asemassa.”

Vaikka Riitta pitää monipuolisesta työstään, on toimenkuvan moninaisuus myös haaste. Iso rooli on asiakastyössä ja sen kehittämisessä, mutta on myös esimiestyötä, jossa on henkilöstön ja organisaation näkökulma sekä verkostoissa toimiminen. Näiden välillä syntyy välillä ristiriitoja ajankäytöllisesti, mikä ei ole kovin palkitsevaa. ”Kun innostuu toisesta ja laittaa siihen aikaa, toinen voi jäädä ohueksi ja ontuvaksi.” Valintojen edessä on pysähdyttävä miettimään, ja valittava se tehtävä, joka on oleellisin. Riitan pitkä työhistoria yhdistyksen parissa antaa toivoa hankalissakin tilanteissa ­- on kiperistä tilanteista selvitty monesti aiemminkin.

Tulevaisuuden suhteen Riitta on toiveikas. Vaikka vaativia vuosia on edessä esimerkiksi rakennusprojektien, soten ja rahoitusmuutosten myllerryksessä, toivoo Riitta, että voidaan pitää silti huolta arvokkaimmasta asiasta: huolehtimaan ihmisistä, jotka hakevat apua vaikeimmissa elämäntilanteissaan. ”Työn ydin on asiakkaat ja asiakastyön on jatkuttava. Järjestön työ on ajaa ihmisen asiaa, eikä se saa hukkua muutoksen pyörteisiin.”