Moni vauvaperheen mieli ja jaksaminen on ollut koetuksella jo pidemmän aikaa. Korona on lisännyt yksinäisyyttä, sota luonut epävarmuutta sekä pelkoa tulevaisuudesta ja talouskriisi on lisännyt stressiä ja huolta siitä, miten selviydymme arjesta ja laskuista. Monen vauvaperheen stressinsietokykyä on mitattu todella.

Stressin vaikutukset meihin ovat moninaiset. Me reagoimme stressaaviin tilanteisiin eri tavoin. Toinen meistä menettää yöunensa, toinen ruokahalunsa ja kolmas kieltää koko stressaavan asian. Ei ole yhtä oikeaa tapaa reagoida, onneksi. Jokainen reagoi omalla tavallansa ja jokainen myös lievittää stressiä eri tavoin. Pitkään kestänyt stressi ei kuitenkaan ole hyväksi meille ja se vaikuttaa väistämättä myös joko masuvauvaan tai jo syntyneeseen pienokaiseen. Vaikutukset näkyvät kehossa, mielessä ja näin myös monesti meidän käytöksessämme. Jos tilanne jatkuu pitkään voi hyvinvointimme olla vaarassa. Silloin on tärkeä pysähtyä oman olon äärelle ja löytää keinoja, jolla omaa oloa helpotetaan.

Vastakeinot stressiin ovat yllättävän yksinkertaiset. Mielen hyvinvointi koostuu monista eri säikeistä, mutta rytmikäs arki ja perustarpeiden, kuten ravinnon, unen ja läheisyyden huomioiminen ovat merkityksellisiä niin meille aikuisille kuin vauvoillekin. Jotta jaksamme taistella stressiä vastaan, tarvitsemme myös myötätuntoa, iloa, ymmärrystä, jakamista ja pysähtymistä. Rakkautta.

Kukaan ei opi stressinhallintaa perimässään, vaan ne taidot opitaan elämän varrella. Ikinä ei ole liian myöhäistä vahvistaa omaa stressinsietokykyä. Eikä sitä voi myöskään vahvistaa liikaa. Yksi tärkeimmistä ja yksinkertaisimmista asioista oman olon rauhoittamiseen on hengittäminen. Keskittymällä omaan hengitykseen tietoisesti, pystymme vaikuttamaan hermostomme toimintaan ja siten rauhoittamaan sitä. Nopea sisäänhengitys aktivoi hermostoamme, pitkä uloshengitys rauhoittaa. Keskittyminen tähän hetkeen ja hengitykseen kertoo kehollemme, että olemme turvassa. Meillä ei ole nyt mitään hätää.

Mihin asioihin pystymme vaikuttamaan? Tämä on mielestäni tärkeä kysymys. Kaikkea stressiä emme pysty poistamaan, mutta arjen stressiin pystymme usein vastaamaan omalla suhtautumisella. Pystyn äitinä vaikuttamaan siihen, miten menen katsomaan vasta herännyttä vauvaani. Pystyn vaikuttamaan siihen, miten puhun läheisilleni. Pystyn vaikuttamaan siihen, miten puhun itselleni. Pystyn vaikuttamaan siihen, että huolehdin itsestäni. Pyydän apua, kun en jaksa. Yksin ei kenenkään tarvitse selvitä.

Jos sisälläsi olisi hyvän olon tankki, kuinka täynnä se olisi? Mitä asioita keräät sinne arjessasi ja elämässäsi, jotka tuovat sinulle hyvää oloa ja mieltä? Me tarvitsemme hyvää, sietääksemme stressiä. Minun hyvän olon tankkini täyttyy ulkoilusta, liikunnasta, leikistä, ilon hetkistä ja naurusta. Joskus hyvä ruoka ja hömppäohjelmat telkkarista tulevat tarpeeseen tai kahden tunnin maratonpuhelun ystävälle, jossa puhumme vanhemmuuden vaikeuksista yhdessä toinen toistamme tukien ja unelmoimme siitä, miten saisimme järkättyä joskus tapaamisen myös ilman lapsia. Tärkeintä, että teen asioita, jotka antavat minulle hyvää energiaa ja voimaa. Kaikki hyvä on vastaisku stressille.