Vuosi 2020 oli Oulun ensi- ja turvakoti ry:n 75. toimintavuosi. Yhdistyksessä oli vuoden 2020 lopussa varsinaista henkilöjäsentä 234 (2019, 225).

Ensi- ja turvakotien liitto jakaa vuosittain Helinin rahastosta stipendejä pohjoissuomalaisille yksinhuol-tajille opiskelun tai työllistämisen tukemiseen. Stipendin sai 15 henkilöä.

Yhdistys sai runsaasti lahjakortteja, vaate-, lelu- ja käyttötavaralahjoituksia jaettavaksi edelleen asiak-kaille. Rahalahjoituksia kohdennettiin muun muassa vauvoille, turvakodin lasten ja naisten toimintaan, mieskaveritoimintaan, peli- ja tarvikehankintoihin sekä tilojen sisustamiseen. Yhdistys jakoi Oulussa myös 40 eri perheelle yhteiskunnallinen yritys Venner Oy:n Ensi- ja turvakotien liitolle lahjoittamia 90 € arvoisia ruokakasseja.

Ensikoti

Ensikoti on kodinomainen yksikkö, jossa on toimintakauden 2020 aikana ollut paikka viidelle asiakasperheelle. Ensikotijakson kestot vaihtelevat asiakkaan tarpeiden mukaan muutamasta viikosta useisiin kuukausiin. Toimintakaudella asiakkaita on ollut yhteensä 68, joista aikuisia 37 ja lapsia 33. Miesten osuus aikuisista on ollut noin viidennes. Perhekohtaisia jaksoja on ollut yhteensä 31 ja ne ovat jakautuneet niin, että ensikotijaksolla on ollut 18 perhettä, univalmennusjaksolla 2 perhettä, päiväensikotijaksolla 3 perhettä sekä vanhemmuuden arviointijaksolla 6 perhettä. Lisäksi kahden perheen kanssa on jatkettu jakson jälkeen työskentelyä heidän kotiinsa jälkitukityönä. Ensikodin käyttöaste on kasvanut hieman edellisestä vuodesta ollen nyt 81,64 %.

Tyypillinen ensikotiasiakas on toimintakauden aikana ollut oululainen alle kahden kuukauden ikäinen vauva, joka on tullut ensikotiin äidin kanssa lastensuojelun sosiaalityöntekijän ohjaamana. Suurin osa asiakkaista (63 %) on tullut Oulusta, mutta myös pienemmistä kunnista on ollut hyvin asiakkaita.

Turvakoti

Turvakodissa tarjotaan lähisuhdeväkivaltaa kokeneelle tai sen uhan alla elävälle henkilölle kriisiapua sekä ympärivuorokautista turvaa ja suojaa. Oulun turvakodin perhepaikat lisääntyivät kahdeksasta paikasta kymmeneen vuoden 2020 aikana. Koronaan varautumisen vuoksi kaksi paikoista on kuitenkin ollut käytössä vain osittain.

Vuonna 2020 Oulun turvakodilla oli 295 asiakasta. Asiakkaista naisia oli 175, miehiä 16, tyttöjä 48 ja poikia 56. Aikuisasiakkaiden määrä on selvästi isompi kuin viime vuonna, mutta lasten vähentymisen vuoksi se ei näy kokonaisasiakasmäärässä. Lasten kanssa turvakotiin tulleiden asiakkaiden määrä onkin laskenut ja vain 38 % asiakkaista tuli vuonna 2020 turvakotiin ilman lapsia. Turvakodissa olleista lapsista yli puolet oli alle kouluikäisiä. Yli 60-vuotiaiden asiakkaiden määrä on edelleen kasvussa ja heitä oli toimintavuoden aikana yhteensä 21. Turvakodin käyttöaste kahdeksalla perhepaikalla oli asiakastietojärjestelmän mukaan 91 %. Turvakotijakson kesto oli muutamasta vuorokaudesta muutamaan kuukauteen, keskiarvon ollessa 15 vuorokautta. Turvakodissa toimivaan ympärivuorokautiseen kriisipuhelimeen tuli 653 puhelua ja ne tulivat useimmiten asianomaisilta itseltään, viranomaisilta tai huolestuneilta sukulaisilta ja ystäviltä.

Vuoden 2020 aikana jatkettiin Kajaanin etäturvakotitoimintaa. Keskusturvakoti koordinoi etäturvakotitoimintaa ja teki asiakastyötä etäturvakodin asiakkaiden kanssa. Etäturvakodissa oli vuoden aikana asiakkaita yhteensä 26, joista aikuisia 15 ja lapsia 11. Asiakasmäärät olivat siten edellistä vuotta pienempiä ja etäturvakotipaikan käyttöaste jäi 38 prosenttiin.

Pidä kiinni -ensikoti Orvokki

Ensikoti Orvokin tavoitteena on auttaa päihdeongelmaisia odottavia äitejä ja vauvaperheitä: taata fyysisesti ja psyykkisesti turvalliset olosuhteet vauvalle sekä tukea vanhempia päihteettömyydessä ja vanhemmuuteen kasvamisessa. Oulun ensi- ja turvakodin ylläpitämä Pidä kiinni® -ensikoti Orvokissa on paikka viidelle perheelle. Ensikoti Orvokin henkilökuntamitoitus on Pidä kiinni® -hoitojärjestelmän mukainen. Yksikössä työskentelee kahdeksan ohjaajaa, erityistyöntekijä, sosiaalityöntekijä ja yksikönjohtaja.

Ensikoti Orvokissa on ollut vuonna 2020 kuntoutuksessa 14 lasta, 14 äitiä ja 5 isää, yhteensä 33 asiakasta. Hoitovuorokausia oli yhteensä 3122. Asiakasmäärän käyttöaste on ollut 87,10 %, nousua edelliseen vuoteen 24 %.

Lähisuhdeväkivaltatyö

Lähisuhdeväkivaltatyön yksikössä tehdään aikuisten ja lasten kanssa avokriisityötä ja kuntien maksusitoumuksella avoväkivaltatyötä. Yksikön toimintaan kuuluvat myös väkivaltatyön kehittämistoiminta ja seksuaaliterveystyö.

Avokriisityössä edelliseen vuoteen verrattuna aikuisten asiakkaiden määrä hieman laski ja lasten määrä pysyi ennallaan. Yksilökäyntien määrä kasvoi, paritapaamisten ja perheiden kohtaamiset eri kokoonpanoilla pysyivät entisellään. Asiakkaita oli yksilötyössä 190, joista miehiä oli 59 ja naisia 129. Miehistä 13 tuli asiakkaaksi väkivallan kokijana ja naisista 10 väkivallan tekijänä. Yksilökäyntejä toteutui 628, paritapaamisia järjestettiin 32. Lapsia oli asiakkuudessa 22, joista tyttöjä oli 12 ja poikia 10. Lapsilla oli yksilökäyntejä 96. Vanhemmuustapaamisia oli 17, joista Lapsen ja vanhemman yhteisiä tunnetaitotyöpajoja neljä. Lastensuojelun tai muun verkoston kanssa järjestettiin 20 palaveria. Etätyö lisäsi asiakastyöhön liittyvien puhelujen, viestien ja sähköpostien määrää. Niitä oli kirjattu yhteensä 356 ja suoraan käynteihin liittyviä yhteyksiä 1374. Peruuntuneita käyntejä kirjattiin 76. Käyntimäärä asiakasta kohden oli 3,6 käyntiä.

Lähisuhdeväkivaltatyön vertaistukiryhmistä jäi pandemian aiheuttamien rajoitteiden vuoksi osa toteuttamatta ja osa ryhmäkerroista toteutettiin etänä. Määrällisesti ryhmiin osallistuminen (128) väheni puoleen viime vuosista ja kävijöitä oli kolmanneksen vähemmän (36) ja ryhmäkertoja (36) neljänneksen vähemmän. Joillakin oli ryhmän kanssa rinnakkain yksilökäyntejä. Useimmat ryhmäläiset olivat käyttäneet ensin yhdistyksen muita palveluja.

Maksusitoumuksella tehtävä avoväkivaltatyön osuus väheni lähes puoleen edellisestä vuodesta. Se liittyi henkilöstöresurssin vähenemiseen ja pandemian vaikutukseen. Asiakkaita oli 23, joista 11 naista, 10 miestä ja 2 lasta. Yksilötapaamisia toteutui 201, paritapaamisia 14, verkostopalavereja 4. Maksusitoumuksella tehtävästä työstä tehtiin palvelukuvauskortti.

Tukikeskus Varjo on Stean rahoittama, Mikkelin Viola – Väkivallasta vapaaksi ry:n koordinoima ja yhteistyössä Oulun ensi- ja turvakoti ry:n kanssa toteuttama valtakunnallisesti toimiva asiantuntijakeskus. Sen tehtävä on eron jälkeisen vainon kohteena elävien perheiden kanssa työskentely, turvallisuuden lisääminen ja vainon ennaltaehkäisy. Työntekijäresurssit jakautuvat kolmelle paikkakunnalle, Mikkeliin, Ouluun ja Vantaalle. Kertomuksessa kuvataan osittain koko Tukikeskuksen, osittain Oulussa tehtyä työtä. Valtakunnallisesti asiakastyössä tavoitteena oli saavuttaa joko fyysisesti, puhelimitse tai verkossa 150 uhrikontaktia ja 50 lasta. Tekijätyölle ei asetettu tavoitteita asiakasryhmän haastavuuden vuoksi. Vuoden aikana asiakkaita oli yhteensä 117, joista uusia 103. Kokonaisuudessaan Tukikeskuksen asiakaskontaktien määrä ylsi tavoitteeseensa, vaikka työntekijäresurssit eivät olleet täysmääräisiä koko vuoden ajan. Kuukausikohtaisesti asiakkaita oli noin 60, mutta maalis- ja huhtikuussa Covid-19 tiukimpien rajoitustoimien aikana yli 80.

Seritatyössä tehdään matalan kynnyksen ennaltaehkäisevää ja korjaavaa työtä. Asiakkaat voivat olla seksuaalirikostaustaustaisia tai henkilöitä, joilla on kohonnut riski tehdä seksuaaliväkivallan teko. Lisäksi asiakkaina voivat olla henkilöt, jotka ovat huolissaan seksuaalisesta kiinnostuksestaan. Asiakkaiksi voivat tulla myös edellä mainittujen asiakkaiden läheiset. Asiakassuhteita aloitettiin 32 vuonna 2020. Lisäksi työskentelyä jatkettiin myös 13 jo aiemmin aloittaneen asiakkaan kanssa. Toimintavuoden aikana yksilöasiakkaita oli yhteensä 45 ja asiakaskontakteja 485. Neuvontapuheluja oli 88, lisäksi chatissa ja Discord-alustalla nuorille suunnatussa Sekasin gaming -kanavalla tavattiin useita asiakkaita. Puhelinpäivystyksen tarve havaittiin selkeästi chat-palvelua vähäisemmäksi, joten Seritatyössä päädyttiin lisäämään chat-palvelua ja vähentämään puhelinpäivystysaikaa. Seritatyön omilla nettisivuilla kävijöitä oli 3259. Koko vuoden asiakastapaamisista etänä toteutui 65 % (313 asiakaskontaktia). Asiakkaita on hakeutunut Seritatyön palveluihin aiempia vuosia enemmän ja asiakasmäärä on ollut tasaisessa kasvussa.

Tietoiseksi-hanke tarjoaa Pohjois-Suomen alueella seksuaalikasvatusta ja -neuvontaa. Hankkeen tavoitteena on lisätä maahanmuuttajien tietoa seksuaalioikeuksista ja seksuaaliterveydestä ja edistää pohjoissuomalaisten seksuaalioikeuksia ja seksuaaliterveyttä. Lisäksi hankkeen tavoitteena on tukea ja ohjata seksuaalirikoksen uhreja. Toimintavuoden aikana koulutettiin kahdeksan maahanmuuttajataustaista seksuaaliterveysmentoria ja jatkettiin seksuaaliterveysmentoritoimintaa maahanmuuttajayhteisöissä. Yksilöasiakkaita oli 17 naista, 24 miestä ja 2 ei sukupuoli tiedossa, yhteensä 43 ja tapaamisia 103. Matalan kynnyksen neuvontapuheluja oli 128. Chat-keskusteluja oli 82. Tyttöjen talon kanssa järjestettiin yhteinen seksuaaliterveysryhmä maahanmuuttajanaisille. Ryhmätapaamisia oli 18, joissa osallistujia oli yhteensä 82. Tietoiseksi-hanke ja Seritatyön yhteisseminaari järjestettiin marraskuussa, johon osallistui 125 kuulijaa. Toimintaa esiteltiin 34 kertaa, joissa osallistujia oli yhteensä 940. Tyttöjen talon ja Vamoksen kanssa yhteistyössä järjestettyyn leiriin osallistui 18. Tilaisuudet missä hanketta ja monikulttuurinen parisuhde palvelu -toimintaa esiteltiin osallistui 48. Seksuaaliväkivaltayksilötyössä tavattiin 43 asiakasta. Parisuhde asiakkaita kävi toimintavuonna kuusi pariskuntaa.

RageStop – turvallisuus ja tunteet oppimisen perustana on Oulun ensi- ja turvakoti ry:n, Oulun Ammattikorkeakoulun (Oamk) ja Koulutuskuntayhtymä OSAO:n ESR-rahoitteinen yhteistyöhanke. Tavoitteena on kehittää valmennusmalli nuorten tunnetaitojen ohjaamiseen hyvinvoinnin ja opiskelun tueksi. Syyslukukaudella toteutettiin Pohjankartanon koulun kymppiluokkalaisten kanssa kehittämistyöpajat hankesuunnitelman mukaan. Hanke-esittely ja alkuperäinen RageStop-tunnetaitotyöpaja pidettiin kaikille 50 kymppiluokkalaiselle sekä 47 koulun opettajalle. Kehittäjänuoriksi valikoitui kymmenen kymppiluokkalaista, joiden kanssa toimintamallin jalostaminen käynnistyi.

Vauvatalo

Vauvatalo on Oulun ensi- ja turvakoti ry:n vauvatyön asiantuntijayksikkö, jonka tavoitteena on kehittää ja tarjota matalan kynnyksen palveluita alle 2-vuotiaiden lasten perheille sekä vauvaa odottaville. Vauvatalon palveluja ovat päiväryhmä Seraffiina, baby blues -vauvaperhetyö, vapaaehtoisdoula–synnytystukihenkilötoiminta ja äitikaveritoiminta sekä erilaiset avoimet ryhmät.

Päiväryhmä Seraffiina on intensiivistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista ryhmätoimintaa erityistä tukea tarvitseville lapsiperheille. Vuoden 2020 aikana ryhmäpäiviä toteutui 50. Kotikäyntejä tehtiin koko vuoden aikana 6. Maaliskuussa 2020 päiväryhmä siirtyi pikaisella aikataululla koronaviruspandemian vuoksi etäyhteyksien äärelle. Kevätkaudella etätapaamisia toteutui Teams-etäyhteyksin viikoittain, yhteensä 11 ryhmäkertaa. Ryhmäläisten kanssa toteutettiin myös säännöllisiä tukea-antavia puhelinkeskusteluja. Kevään ja syksyn päiväryhmään osallistui yhteensä 9 äitiä ja 9 vauvaa. Syksyn ryhmäkaudelta jättäytyi 1 äiti ja 1 vauva pois toiminnasta. Keväällä tuen piirissä oli myös neljä isää, jotka tavattiin kotikäyntien yhteydessä. Perheillat eivät toteutuneet koronan vuoksi, mutta yhtä perhettä tavattiin ja tuettiin Teamsin välityksellä, yksilökäynnein sekä tehtiin yksi kotikäynti.

Päiväryhmän ohjaaja osallistui toimintavuonna ensi- ja turvakotien liiton vauvaperhechattiin koronapandemian alkaessa. Yhteensä chat-keskusteluja toteutui 16.

Baby Blues -vauvaperhetyö tarjoaa lyhytkestoista tukea vauvaperheille. Toiminnan piirissä autetaan vauvaperheitä jaksamaan arjessa, tuetaan vanhemman masennuksesta ja uupumuksesta tai muusta stressistä toipumista ja etsitään yhdessä iloa vauvasta ja vanhemmuudesta. Toimintavuoden tapaamiset toteutuivat koronan vuoksi pääasiassa videovastaanotoin Ninchat-alustalla, Teams-etäyhteyttä hyödyntäen tai puheluin. Yksilöasiakkaita baby blues -toiminnassa oli vuoden aikana yhteensä 18. Heistä seitsemän oli vauvaa odottavia ja yksi asiakas oli vuorovaikutusta tukevan ja kannattelevan tuen piirissä. Vauvaa odottaneista asiakkaista kuusi siirtyi doulan tuen piiriin baby blues -jakson jälkeen. Loput yksilöasiakkaista (10 henkilöä) oli uniohjausasiakkaita. Uniohjaustapaamisilla oli välillä mukana kaksi vanhempaa ja vauva.
Baby blues -vauvaperhetyössä vastaanotettiin 157 neuvonta- ja palvelutiedustelupuhelua. Näistä 89 oli uniohjauspuheluja ja 49 palvelutiedusteluja.

Ensi- ja turvakotienliiton koordinoimissa Vauvaperhe-chateissä baby blues -toiminnasta oltiin mukana 30 kertaa ja keskusteluja käytiin yhteensä 44. Pääpaino keskusteluissa liittyi vauvojen uneen (vauvan uni, nukahtaminen ja päivärytmi) ja vanhemman jaksamiseen.

Baby Blues -toiminnassa tehtiin vuoden aikana verkostovierailuita yhteensä viisi ja vierailuille osallistui yhteensä 36 henkilöä (vauvoja ja vanhempia). Osa tapaamisista toteutui paikan päällä ja osa Teams-yhteyden välityksellä. Vierailuja tehtiin muun muassa ensikodille ja Oulun kaupungin Siskot-ryhmään. Vierailujen aiheena olivat vauvaan uneen liittyvät asiat, vauvahieronta ja doulatoiminta.

Vauvatalon avoimien ryhmien kävijämääriä: Hellän kosketuksen voima -ryhmä pidettiin kaksi kertaa ja niissä oli seitsemän osallistujaa. Vanhempien Voimakahvila toteutui 27 kertaa, joista etäyhteydellä toteutui 10 kertaa. Kävijöitä kahvilassa oli 167. Odotusten olohuone kokoontui kuusi kertaa, osa tapaamisista toteutui etäyhteydellä. Kaikkiaan osallistujia oli 12.

Vapaaehtoinen doula tukee perheitä odotusaikana, on mukana synnytyksessä ja synnytyksen jälkeen. Tapaamisia on odotusaikana 1–2 ja synnytyksen jälkeen yksi. Vapaaehtoisia doulia oli toiminnassa yhteensä 21. Toimintavuoden aikana yhdeksän doulaa lopetti vapaaehtoistehtävässään. Syksyllä toteutettiin etäyhteydellä doulainfo uusille toiminnasta kiinnostuneille henkilöille, infoon osallistui viisi henkilöä. Yksi mentoridoula oli mukana infossa jakaen kokemuksiaan vapaaehtoistehtävästään. Syksyn aikana pidettiin vielä kahdelle doulatoiminnasta kiinnostuneelle henkilökohtainen info. Tukisuhteita toimintavuonna oli 17. Vuoden aikana doulailtoja pidettiin kahdeksan kertaa, joista neljä toteutui etänä.

Äitikaveri-tukihenkilötoiminnan pilotointi aloitettiin syksyllä 2020. Pilotoinnin aikana oli tarkoitus kou-luttaa 2–3 tukihenkilöä. Äitikaveri-tukihenkilötoiminta perustui vapaaehtoisuuteen ja syksyllä kolme äitikaveria koulutettiin tehtävään ja yhden äitikaverin koulutus siirrettiin alkuvuoteen 2021. Alkuvuo-desta 2021 on tarkoitus käynnistää pilottitukisuhteet.

Alvari- ja Varpu-perhetyö

Kotona tehtävä perhetyö sisältää väkivaltaerityisen Alvari-perhetyön ja Varpu-vaativan vauvaperhe-työn. Perheiden asiakkuudet olivat kestoltaan muutamasta kuukaudesta yhteen vuoteen. Perheet tuli-vat työskentelyyn ensi- ja turvakodin laitosjakson jälkeen, avopalvelutyöskentelystä tai suoraan lasten-suojelun lähettäminä.

Alvari-perhetyötä tehtiin 16 perheessä ja Varpu-perhetyötä 6 perheessä. Varpu-perheissä oli yhteensä kahdeksan lasta, jotka olivat 0–3-vuotiaita. Alvari-perheissä oli yhteensä 55 lasta, jotka olivat iältään 1–17-vuotiaita. Työskentelyssä mukana olevista vanhemmista äitejä oli 20 ja isiä 15. Kotikäyntien keski-määräinen kesto oli 2–4 tuntia kerrallaan ja tiheys 1–3 kertaa viikossa. Asiakastyöhön sisältyi lisäksi puhelin- ja sähköpostiyhteydenpitoa.

Ero lapsiperheessä -työ ja tapaamispaikkatoiminta

Tapaamispaikkatoiminta toteuttaa lapsen oikeutta tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu, joko vanhempien eron tai huostaanoton ja sijoituksen vuoksi. Toimintavuoden aikana valvottuja tapaamisia toteutui 686 ja tuettuja tapaamisia 623. Valvottuja vaihtoja järjestettiin 218 kertaa ja kotitapaamisia 155 kertaa. Yön yli tapaamisia oli 21 kertaa. Suurin osa päättyneistä tapaamisjaksoista päättyi sovitusti ja suunnitellusti. Valvotuista tapaamisista siirryttiin tuettuihin tapaamisiin tai tapaamiset muuttuivat koti-tapaamisiksi.

Erovertaiskahvila on eroa pohtiville ja eronneille alaikäisten vanhemmille tarkoitettu kohtaamispaikka. Kahvilan suunniteltiin olevan avoinna vuoden aikana 9 kertaa, joista koronan vuoksi keväällä peruttiin 3. Syyskaudella erovertaiskahvila toteutui toimitiloissa kaksi kertaa. Marraskuussa erovertaiskahvila siirtyi verkkoon, toteutuen siellä kaksi kertaa.
Keväällä aloitettiin yhteistyössä Oulun seurakuntayhtymän kanssa 6 kertaa kokoontuva Vanhemman neuvo ®-ryhmä ja sen rinnalla kokoontuva lastenryhmä, jotka jouduttiin keskeyttämään covid19-rajoitusten vuoksi. Vanhempien ryhmä saatettiin päätökseen syksyllä verkkokeskusteluina. Marraskuus-sa aloitettiin 8 kertaa kokoontuva Vanhemman neuvo ® – ryhmä verkossa etäyhteydellä. Ryhmä jatkuu vuoden 2021 puolelle.
Erityislasten eronneille vanhemmille suunnattu Vanhemman neuvo® – ryhmä, järjestettiin yhteistyössä Oulun seudun omaishoitajat ry:n kanssa ja se pystyttiin toteuttamaan viimeistä kokoontumista lukuun ottamatta live-tapaamisina. Edellisen kauden ryhmäläiset tavattiin kerran etänä ja kerran livenä.

Maikkulan koululla toteutettiin yhdessä koulupsykologin kanssa kuusi kertaa kokoontuva erokerho eli alakouluikäisten lasten erovertaisryhmä. Ennen ryhmän alkamista vanhemmille järjestettiin info- ilta. Vanhemmille lähetettiin jokaisen ryhmäkerran jälkeen sähköpostia käsitellyistä teemoista.

Ero lapsiperheessä -toiminnan ohjaaja oli suunnittelemassa ja toteuttamassa Sopukassa 28.2.–1.3. jär-jestettyä Nuorten erofoorumia yhdessä Ensi- ja turvakotien liiton, YVPL:n ja Kasper ry:n kanssa, ja osal-listui foorumiin kolmen yhdistyksen toiminnassa mukana olleen nuoren kanssa.

Eroon liittyviä yksilö- ja parikeskusteluja käytiin 28 vanhemman kanssa. Asiakkuudessa oli 10 lasta, jot-ka kävivät joko omilla keskusteluajoilla tai yhdessä sisaruksen tai vanhemman kanssa. Lasten kanssa työskentelyyn liittyy aina myös keskustelut vanhemman/vanhempien kanssa. Aikoja varattiin yhdelle asiakkaalle 1–5 kertaa.

Neuvonta- ja palvelutiedustelupuheluita kirjattiin 88. Osa yhteydenotoista tuli www.lapsuus.ouka.fi sivuston kautta. ”Tarvitsen apua eroon”- palvelussa erokriisissä olevat ihmiset voivat jättää yhteydenot-topyynnön, joihin vastaa Ero lapsiperheessä- työn ohjaaja kolmen arkipäivän kuluessa.
Ryhmätoiminnoissa oli mukana 38 lasta ja nuorta, sekä 35 aikuista.
Oulun kaupungin varhaiskasvatuksen järjestämissä perhekerhoissa vierailtiin kolme kertaa, joista yksi toteutui etäyhteydellä. Teemana tapaamisissa oli yhteistyövanhemmuuden rakentuminen. Tapaami-siin osallistui yhteensä 23 perhettä.

Yhdistyksen työntekijät päivystävät Ensi- ja turvakotien liiton valtakunnallisissa chat-palveluissa. Ero lapsiperheessä työn ohjaajien päivystysvuoroilla käytiin yhteensä 192 keskustelua. Lisäksi yksi ohjaajis-ta päivysti Oukan nuorisotyön järjestämässä Byströmin nuorten chatissa, jossa seurusteluun, vanhem-pien eroon, sekä seksuaalineuvontaan liittyvissä teemoissa toteutui 18 keskustelua.

Tammikuussa järjestettiin viikonloppuryhmä perheille, jotka ovat kokeneet vanhempien eron. Kokoontumisrajoitukset vaikuttivat erityisesti uusien tai kehittymässä olevien toimintojen toteuttamiseen. Edellisellä toimintakaudella aloitettu nuorten ryhmä kokoontui alkuvuodesta kerran ja Tyttöjen talolle suunniteltu tutustuminen toteutettiin etäyhteydellä.

Vuonna 2020 yhdistyksen kirjoilla oli yli 100 vapaaehtoista, joista mieskavereita hieman alle puolet. Muita vapaaehtoistehtäviä oli vapaaehtoisdoulan, vauvaihailijan, lastenhoitajan, yhteisövapaaehtoisen, erovertaisen ja somelähettilään tehtävät. Turvakodissa ja lähisuhdeväkivaltatyössä toimi lasten ja ai-kuisten vertaisryhmissä ohjaajan työpareina ja lastenhoitajina myös vapaaehtoisia. Koronarajoitusten vuoksi muiden paitsi vapaaehtoisdoulien ja mieskavereiden vapaaehtoistehtävät jätettiin tauolle. Vapaaehtoisten perehdytyskurssi pidettiin toukokuussa Ensi- ja turvakotien liiton kansalaistoiminnan asi-antuntijan kanssa etäkurssina. Kurssille osallistui 8 ihmistä.

Mieskaverit® on Pienperheyhdistys ry:n kehittämä lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevä vapaaeh-toistoimintamalli, jossa aikuiset miehet toimivat kavereina yksin lastaan kasvattavien äitien lapsille, joilla ei ole yhteyttä biologiseen isäänsä tai muihin miehiin. Vuonna 2020 Oulun mieskaveritoiminnas-sa oli 43 mieskaveria, joilla oli yhteensä 50 lapsikaveria (42 poikaa ja 8 tyttöä). Perheitä toiminnassa oli 39. Mieskaveritoiminnan ohessa järjestettiin myös varamummi ja -vaari -vapaaehtoistoimintaa. Yhdis-tettyjä mies lapsi -kaveripareja syntyi 3. Kuluneen vuoden aikana päättyi 2 pitkäaikaista kaverisuhdetta. Mieskaverikursseja järjestettiin kaksi kertaa, joihin osallistui yhteensä 5 miestä. Äitien hakemuksia saa-pui 7. Äidit ja lapset perehdytettiin toimintaan kotikäyntien aikana.

Mieskaverivapaaehtoisille ja heidän lapsikavereilleen järjestettiin yhteensä 8 toiminnallista vertaista-pahtumaa, joihin osallistui yhteensä 54 mieskaveria ja 68 lapsikaveria Vuonna 2020 järjestettiin yksi viikonloppuleiri Lomakoti Onnelassa Haukiputaalla, joihin osallistui yhteensä 9 mieskaveria ja 11 lasta. Mieskavereille järjestettiin 6 vertaistuellista tapaamista, joihin osallistui yhteensä 31 mieskaveria. Osa tapaamisista järjestettiin virtuaaliyhteyksin. Äideille järjestettiin 5 tapaamista.

Perheryhmäkoti

Perheryhmäkoti on osa kotouttamistoiminnan palvelua. Pohjois-Suomen ELY-keskus sopi Oulun kau-pungin kanssa nuorten kuntapaikoista ja ohjasi heidät perheryhmäkotiin. Perheryhmäkodin tehtävänä on kotoutumista tukeva kokonaisvaltainen, nuoren edun huomioon ottava, yksilöllinen kasvatus ja hoi-to. Oulun ensi- ja turvakoti ry solmi Oulun kaupunki kanssa ostopalvelusopimuksen, jossa sovimme palvelun järjestämisestä 31.3.2019 saakka ja jota jatkettiin 31.7.2019 saakka. Tämän jälkeen sopimusta edelleen jatkettiin 31.3.2020 saakka, jonka jälkeen toiminta lakkautettiin asiakasmäärän loputtua kokonaan.