Naistenryhmä on matalan kynnyksen ryhmä lähisuhdeväkivaltaa kokeneille. Millaisia muotoja lähisuhdeväkivallalla on ja milloin kannattaa kääntyä ammattilaisen puoleen? Anne kertoo, miten hän päätyi Naistenryhmään ja miten toiminta auttaa lähisuhdeväkivaltaa kokeneita naisia.  Teksti ja kuvat: Emmi Issakainen

Kun Anne alkoi tunnistaa eron jälkeisen vainon piirteitä, hän hakeutui Turvakotiin.

– Vainoa ilmeni monella tavalla. Se oli jokapäiväistä, digitaalista, jatkuvaa tavallisen arkielämän häiriköintiä ja seuraamista: käytiin oven takana ja tuotiin lahjoja ovelle.

Vainoaminen lisättiin rikoslakiin vasta vuonna 2014, kerrotaan oikeusministeriön hallinnoiman Finlexin nettisivuilla. Annen kohdalla vainoaminen oli jo kirjattu rikoslakiin. Kyseessä on kuitenkin vastattain tunnistettu ilmiö, ja vasta viime vuosina vainoamista on alettu puhua enemmän.

– Eron jälkeinen vaino on yksi lähisuhdeväkivallan muoto. Muita ilmenemismuotoja ovat henkinen ja fyysinen väkivalta, sekä taloudellinen, uskonnollinen ja seksuaalinen väkivalta. Näitä voi ilmetä myös yhtä aikaa.

 Lähisuhdeväkivalta ei katso taustaa

Anne kokee, että hän on päässyt pitkälle jo oman kokemuksensa kanssa. Nyt hän auttaa muita lähisuhdeväkivaltaa kokeneita Oulun ensi- ja turvakodin Naistenryhmässä, jossa hän toimii vapaaehtoisena ja tukee naisia koulutetun vastuuohjaajan kanssa.

– Yleensä ajatellaan, että pitää olla tosi hakattu ennen kuin voi hakea apua. Todellisuudessa apua pitäisi hakea heti, kun herää aavistus siitä, että kaikki ei ole nyt ok.

Lähisuhdeväkivaltaa voi esiintyä niin parisuhteessa, perheessä kuin suvussa. Tekijä on aina uhrin läheinen: kumppani, vanhempi, aikuinen lapsi tai sisarus, kerrotaan Rikosuhripäivystyksen nettisivuilla.

– Lähisuhdeväkivalta ei katso taustaa. Kun tulee Naistenryhmään, ei ole väliä, mikä väkivallan muoto on kyseessä. Joskus tuntuu, että omaa tilannetta vähätellään sillä, että meillä on vain ollut henkistä väkivaltaa, mutta se on ihan samalla lailla lähisuhdeväkivaltaa kuin se, että sinut hakattaisiin sairaalakuntoon.

Vapaaehtoistyö ja kokemusasiantuntijana toimiminen on antanut Annelle paljon.

– Oman kokemuksen kautta pystyy ja voi antaa naisille uskoa siihen, että hekin voivat selviytyä. Se on voimaannuttanut ja antanut vahvistusta siitä, että minä olen selvinnyt. Kokemukseen on hyvä palata välillä, koska aika kultaa muistot.

Naistenryhmästä apua

Oulun ensi- ja turvakodin Naistenryhmä on tarkoitettu lähisuhdeväkivaltaa kokeneille naisille. Tällä hetkellä ryhmässä on kymmenkunta kävijää. Yhteiset säännöt tukevat toimintaa.

– Esiinnytään omalla etunimellä tai ei nimellä ollenkaan. Saa kertoa omasta kokemuksesta juuri sen verran kuin haluaa, tai ei tarvitse puhua lainkaan. Meillä on vaitiolovelvollisuus, joten asioista ei puhuta ryhmän ulkopuolella. Kesken ryhmän voi myös poistua, jos alkaa tuntua siltä.

Naistenryhmä on avoin ryhmä, joka ei vaadi sitoutumista tai ilmoittautumista. Anne kuvaa ryhmän toimintaa avoimeksi. Keskustellaan asioiden oikeilla nimillä, mutta kevyesti. Naistenryhmän tapaamisissa käy säännöllisesti vierailijoita.

– Vierailijoina on ollut muun muassa asianajaja, joka on kertonut rikosilmoituksen etenemisestä käräjille ja siitä, mitä oikeudenkäynnissä tapahtuu. Myös poliisi on käynyt kertomassa esitutkintavaiheesta. Uhreja kiinnostaa, uskooko poliisi väkivallan tekijää, kun hän valehtelee kirkkain silmin, ettei ole tehnyt mitään.

Volunteer stories by Emmi Issakainen. Made to Oulun ensi- ja turvakoti ry. Oulu, Finland, 5/16/2018.

Lähisuhdeväkivallasta vaietaan liian usein

Naistenryhmään saattaa tulla henkilöitä, jotka oivaltavat vasta ryhmässä, että he ovat lähisuhdeväkivallan uhreja.

– Joskus väkivallan tekijään on rakastunut. Vaakakupissa on väkivalta, jota ei välttämättä halua edes myöntää väkivallaksi, ja sitten siellä on rakkaus. Siinä se vaakakuppi sitten kallistuu suuntaan ja toiseen.

Jos tulee Oulun ensi- ja turvakodin ulkopuolelta ja empii, millainen ryhmä on, voi soittaa Turvakodin puhelinnumeroon. Sieltä tavoittaa aina ihmisen, joka tietää toiminnasta. Puhelin on auki vuorokauden jokaisena tuntina.

– Jos yhtään epäilyttää, että voiko tämä olla jonkinlaista väkivaltaa, mitä minä joudun kokemaan, voi kysyä neuvoa Turvakodilta. Siellä voi keskustella ammatti-ihmisen kanssa siitä, kenen puoleen kääntyä.

Anne kuvaa Naistenryhmää matalan kynnyksen paikaksi, jonne kaikki ovat tervetulleita.

– Usein ajatellaan, että kenellekään muulla ei ole käynyt näin. Omilta vertaisilta saa ihan älyttömästi kullanarvoista tietoa, että mistä he ovat saaneet apua. Vertaisilta saa neuvoja ja arjen vinkkejä siihen, mitä sitten, kun uusi arki alkaa.

Anne haluaa esiintyä jutussa etunimellään.

Volunteer stories by Emmi Issakainen. Made to Oulun ensi- ja turvakoti ry. Oulu, Finland, 5/16/2018.

Turvakodin päivystysnumero 0400 581 606 (auki ympäri vuorokauden)

Lue lisää Naistenryhmästä:

https://ensijaturvakotienliitto.fi/oulunensijaturvakoti/naisten-ryhma-joka-viikko-tiistaisin-18-19-30/

Lähteet:

Annen haastattelu 16.5.2018

Finlex, Vainoaminen rikoslaissa 18.5.2018 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001

Rikosuhripäivystys, Lähisuhdeväkivalta voi koskettaa jokaista 18.5.2018 https://www.riku.fi/fi/erilaisia+rikoksia/lahisuhdevakivalta/