Marjut Hylkilä työskentelee Oulun turvakodilla sosiaalityöntekijänä. Koulutukseltaan hän on yhteiskuntatieteiden maisteri.
Marjut päätyi sosiaalialalle lukion opinto-ohjaajan suosituksesta. Lukion kolmannella luokalla Marjut ei vielä tiennyt, mitä haluaisi tehdä työkseen. Opinto-ohjaaja ehdotti sosiaalityötä, koska tiesi Marjutin tykkäävän ihmisten kanssa työskentelystä. ”Täytyy sanoa, että opinto-ohjaaja taisi tuntea minut aika hyvin, sillä tällä tiellä olen edelleen, ja koen olevani omalla alalla,” Marjut kertoo.
Työkseen Oulun turvakodilla Marjut vastaa asiakasprosessista ja verkosto- ja viranomaisyhteistyöstä. Oulun ensi- ja turvakoti ry:lle Marjut päätyi normaalin työnhakuprosessin kautta. Hän työskenteli pitkään kuntasektorilla, kunnes syksyllä 2019 tuli ajatus lähteä kehittämään omaa osaamista muulle sektorille. Keväällä 2020 ystävä vinkkasi Marjutille turvakodin avoimesta paikasta. ”Olin kuullut Oulun ensi- ja turvakoti ry:stä hyvää palautetta työnantajana, päädyin hakemaan ja täällä ollaan!”
Marjutin mieli ei ole muuttunut lukion jälkeen, ja hän kokee ihmisten kanssa työskentelyn edelleen hyvin mieluisena. Marjutin mielestä parasta työssä ovat ihmiset ja heidän kanssaan tehtävä työ. Turvakodin asiakaskunta on laaja, joten jokainen päivä on erilainen. Työn vaihtelevuus on osa työn miellyttävyyttä. Marjut nostaa hyväksi puoleksi työssään myös sen, että työtä tehdään tiimissä. ”Mukana on ammattitaitoinen porukka, joista jokainen tuo oman osaamisensa asiakkaan prosessiin.”
Eniten työ palkitsee Marjutin mielestä silloin, kun turvakodin asiakkaasta näkee, kuinka asiakas kokee tulleensa autetuksi. ”On hienoa nähdä, kun asiakkaan usko ja toivo tulevaisuuteen paranee.”
Oma ammatillinen kehittyminen inspiroi Marjutia. ”Työ on tosi vaihtelevaa, ja joka päivä tulee uusia haasteita, joiden parissa pääsee kehittämään omaa osaamistaan.” Työnantaja myös kannustaa kouluttautumaan ja kehittämään itseään, mikä on Marjutin mielestä arvokasta.
Työn haasteet syntyvät työn rajaamisesta. Asiakkuuteen tulevat ihmiset tulevat turvakotiin kriisin keskellä, ja tuen tarpeet ovat laajat. Marjut muistuttaa, kuinka on tärkeä muistaa, ettei kaikkea voi eikä tarvitse tehdä yhden turvakotijakson aikana. Omasta jaksamisesta on tärkeä huolehtia työtä rajaamalla ja suunnittelemalla, jotta henkinen kuorma ei kasva liian suureksi ja huolet eivät vie mukanaan. ”Onneksi meillä on tosi ammattitaitoinen työyhteisö, ja jos on tullut haasteita, niitä pystyy käsittelemään työyhteisönä eikä haasteiden kanssa jää yksin,” Marjut kertoo.
Tulevaisuudeltaan Marjut toivoo oman osaamisen kehittämistä entisestään. Kriisi- ja väkivaltatyö on sellaista työtä, joka on Marjutille vielä uutta. Omaa osaamista kehittämällä pääsee myös kehittämään asiakasprosessia työyhteisön jäsenenä. Koronaviruksen aiheuttamat erityisolosuhteet saisivat myös Marjutin mielestä olla pian ohi, jotta toiminta pääsee jälleen täysin normalisoitumaan. Syksyllä toivottavasti päästään jälleen käynnistämään olemassa olevia ryhmä-, vapaaehtois- ja verkostotoimintoja.
