Oletko kokenut perheessäsi tai lähisuhteessasi väkivaltaa tai sen uhkaa? Oletko huolissasi omasta tai läheisesi väkivaltaisesta käytöksestä? Mietitkö, miten perheessä vallitseva uhkaava ilmapiiri vaikuttaa lapseen?
Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö tarjoaa tukea kaikille perhe- ja lähisuhdeväkivallan osapuolille – väkivaltaa kokeneille, väkivallan tekijöille sekä lapsille ja nuorille. Voit olla yhteydessä myös läheisen roolissa. Tavoitteenamme on auttaa tunnistamaan ja lopettamaan lähisuhteessa tapahtuva väkivalta. Tarjoamme tukea väkivaltakokemuksista selviytymiseen ja turvallisuuden rakentamiseen. Tarjoamme yksilöllistä ohjausta, tukea ja neuvontaa. Paritapaamisia järjestämme, kun molemmat puolisot kokevat sen turvalliseksi. Järjestämme myös vertaistukiryhmiä ja teemme tarvittaessa yhteistyötä muiden auttavien tahojen kanssa.
Tarjoamamme palvelu on maksutonta ja vapaaehtoista. Voit halutessasi hakeutua palveluun nimettömänä. Työskentelyä järjestetään myös puhelimitse ja videovälitteisesti.
Kynnys Lähisuhdeväkivaltatyön yksikköön saattaa tuntua korkealta, mutta sen ylittäminen voi olla tärkeä askel kohti väkivallan loppumista ja siitä selviytymistä.
Ota rohkeasti yhteyttä!
Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö 040 5140 400
lahisuhdevakivalta@oetk.fi
Linnankatu 8, 90100 Oulu
www.oetk.fi
Nettisivujen alalaidassa on ajanvarauskalenteri, jonka kautta myös voit varata ajan. (Katso ohje.)
Alla olevasta valikosta löydät lisätietoa palveluistamme sekä yhteystietomme.
Lähisuhdeväkivallan tunnistaminen voi olla vaikeaa. Usein väkivaltana pidetään vain fyysistä väkivaltaa, kuten lyömistä, tukistamista ja potkimista. Väkivaltaa voi olla muukin kuin fyysisiä jälkiä jättävä teko. Se voi olla esimerkiksi henkistä, seksuaalista, taloudellista tai uskontoon liittyvää väkivaltaa.
Avun hakemista vaikeuttavat itse väkivalta ja sen vaikutukset. Väkivalta aiheuttaa monenlaista pelkoa. Voi olla pelkoa väkivallan pahenemisesta, viranomaisten toimista, perheen hajoamisesta. Häpeä voi saada vaikenemaan ja välttelemään puheeksi ottamista. Väkivallan kokija kantaa usein vääristynyttä syyllisyyttä ja väkivallan tekijä keventää omaa syyllisyyden tunnettaan syyllistämällä muita. Väkivalta voi aiheuttaa fyysisiä vammoja, mutta usein henkiset seuraukset ovat vielä pitkäkestoisempia: turtuminen, omanarvon tunteen ja itseluottamuksen heikkeneminen, minäkuvan muuttuminen, ikävien muistojen mieleen tunkeutuminen. Jatkuessaan väkivalta usein pahenee ja pitkittynyt jännitys kehossa ja mielessä aiheuttaa riskejä terveydelle.
Väkivallan katkaisuun tarvitaan usein ulkopuolista apua. Ensimmäinen askel on ottaa selvää asioista. Netistä, eri palvelupisteistä ja kirjastosta löytyy tietoa lähisuhdeväkivallasta, auttavista tahoista ja paikallisista palveluista.
Fyysinen väkivalta: Henkilön ruumiillisen koskemattomuuden tahallinen loukkaus. Fyysistä väkivaltaa on esimerkiksi töniminen, lyöminen, potkiminen, tukistaminen, pään hakkaaminen, raapiminen, repiminen, ravistelu, ampuma- tai teräaseen käyttö.
Henkinen väkivalta: Henkilön psyykkisen hyvinvoinnin tahallinen vahingoittaminen. Henkistä väkivaltaa on esimerkiksi alistaminen, arvostelu, nimittely, vähättely, mitätöinti, huomiotta jättäminen, halveksunta, kontrollointi, sosiaalisen kanssakäymisen rajoittaminen, voimakas mustasukkaisuus, eristäminen tai itsemurhalla uhkaaminen.
Seksuaalinen väkivalta: Henkilön seksuaalisen koskemattomuuden tai itsemääräämisen tahallinen loukkaaminen tai seksuaalinen hyväksikäyttö tai riisto. Seksuaalista väkivaltaa on esimerkiksi raiskaus, raiskauksen yritys tai seksuaalisen kanssakäymisen eri muotoihin painostaminen tai seksiin pakottaminen, seksuaalinen halventaminen, pornografiaan pakottaminen, ehkäisyn käytön kieltäminen, aborttiin pakottaminen, seksuaalisen itsemääräämisoikeuden rajoittaminen tai altistaminen ikätasoon kuulumattomaan seksuaalisuuteen tai seksualisoituneeseen ilmapiiriin.
Väkivallan uhka: Henkilön uhkailu, pelottelu tai kiristäminen väkivallalla. Väkivallan uhkaa on esimerkiksi fyysisellä tai seksuaalisella väkivallalla uhkailu, pelottelu ja kiristäminen.
Taloudellinen väkivalta: Henkilön taloudellisiin asioihin liittyvän itsemääräämisen tahallinen loukkaaminen tai rajoittaminen. Taloudellista väkivaltaa on esimerkiksi itsenäisen rahankäytön estäminen, taloudelliseen päätöksentekoon osallistumisen estäminen tai pakottaminen omien rahojen antamiseen toisen käyttöön.
Laiminlyönti: Henkilön jättäminen vaille hoitoa, apua tai huolenpitoa tilanteissa, joissa hän on niistä riippuvainen. Laiminlyöntiä on esimerkiksi lapsen, vammaisen henkilön tai vanhuksen ravinnon, lääkityksen tai valvonnan laiminlyönti.
Kulttuurinen tai uskonnollinen väkivalta: Henkilön kulttuuriin, vakaumukseen tai uskonnon harjoittamiseen liittyvän itsemääräämisen tahallinen loukkaaminen tai rajoittaminen. Kulttuurista tai uskonnollista väkivaltaa on esimerkiksi uskonnolliseen vakaumukseen pakottaminen, uskonnon harjoittamisen kieltäminen tai väkivallan käyttö uskontoon tai kulttuuriin viittaamalla.
Vaino: Henkilössä pelkoa tai ahdistusta aiheuttava toistuva ja tahallinen uhkailu, seuraaminen, tarkkailu tai muu näihin rinnastettava toiminta. Vainoa on esimerkiksi toistuvat, ei toivotut yhteydenotot, seuraaminen, tarkkailu tai perättömien tietojen levittäminen.
Väkivallalle altistuminen: Väkivallan näkeminen tai kuuleminen, väkivallan pelossa eläminen tai väkivallan seurauksien kokeminen.
Kunniaväkivalta: Henkilöön kohdistuva väkivalta tilanteessa, jossa kyseistä henkilöä epäillään yhteisöllisten siveysperiaatteiden loukkaamisesta. Kunniaan liittyvä väkivalta liittyy ajattelutapaan, jonka mukaan kunnia on koko perheen tai suvun yhteinen asia. Kunniaväkivalta voi ilmetä väkivallan erilaisina muotoina, esimerkiksi rajoittamisena, eristämisenä, uhkailuna, pakottamisena tai fyysisenä väkivaltana.
Kemiallinen väkivalta: Henkilön fyysisen tai psyykkisen hyvinvoinnin tahallinen vahingoittaminen lääkkeillä, päihteillä, kemikaaleilla tai liuottimilla.
Lähde: THL. Turvakotipalvelujen kansalliset laatusuositukset. 5/2019.
Autamme sinua, jos kumppanisi esimerkiksi
• kontrolloi ja rajoittaa elämääsi
• mitätöi ja alistaa sinua
• tekee asioita, jotka pelottavat sinua
• uhkaa satuttaa sinua
• käyttää fyysistä väkivaltaa sinua, lapsia tai lemmikkieläimiä kohtaan
Autamme sinua väkivallan tunnistamisessa ja tuemme siitä selviytymisessä. Tärkein tavoite on väkivallan kierteen katkaiseminen ja turvallisuuden rakentaminen elämässäsi. Meiltä saat tietoa myös muista palveluista. Palvelumme on maksutonta. Meillä voit asioida myös nimettömänä.
Voit käydä keskustelemassa Linnankadun toimistollamme tai voimme tavata etäyhteydellä tai puhelimessa. Järjestämme paritapaamisia, jos molemmat puolisot kokevat sen turvalliseksi. Myös lapsesi voivat saada apua. Vanhemmuus-keskustelussa voit puhua lasta tavanneen työntekijän kanssa. Perhetapaamisissa voidaan tavata yhdessä lapsia ja vanhempaa /vanhempia ja käsitellä turvallisuutta lisääviä teemoja. Järjestämme erilaisia vertaisryhmiä. Niistä tiedotetaan nettisivuilla.
Voit olla yhteydessä puhelimella, sähköpostilla tai ajanvarauskalenterin kautta. Jos emme pysty vastaamaan puhelimeen, jätä viesti, niin olemme yhteydessä mahdollisimman pian.
Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö 040-5140 400
lahisuhdevakivalta@oetk.fi
Linnankatu 8, 90100 Oulu
Nettisivujemme alalaidassa on ajanvarauskalenteri.
Jos olet huolissasi turvallisuudestasi juuri nyt, hakeudu lähimpään turvakotiin. Turvakodit päivystävät ympäri vuorokauden ja niihin soittamalla saat myös ohjausta ja neuvontaa.
Oulun turvakoti 0400-581 606
Avun hakeminen on askel kohti turvallisempaa elämää!
Autamme sinua, jos esimerkiksi
- riitatilanteissa läheisten ihmisten kanssa uhkailet väkivallalla
- laitat lapselle rajoja kurittamalla
- olet lyönyt tai pelkäät lyöväsi puolisoasi
- puolisosi kertoo pelkäävänsä sinua
- puolisosi eropäätös tuntuu sietämättömältä ja mietit kostoa
Autamme sinua tunnistamaan väkivaltaista käytöstä ja löytämään uusia, turvallisia tapoja toimia. Tärkein tavoite on väkivallan kierteen katkaiseminen ja turvallisuuden rakentaminen läheisissä ihmissuhteissasi. Annamme tietoa muista palveluista. Palvelumme on maksutonta. Meillä voi asioida myös nimettömänä.
Voit olla yhteydessä puhelimella, sähköpostilla tai ajanvarauskalenterin kautta. Jos emme pysty vastaamaan puhelimeen, jätä viesti, niin olemme yhteydessä mahdollisimman pian.
Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö 040-5140 400
lahisuhdevakivalta@oetk.fi
Linnankatu 8, 90100 Oulu
Nettisivujemme alalaidassa on ajanvarauskalenteri.
Turvakodit päivystävät ympäri vuorokauden ja niihin soittamalla saat myös ohjausta ja neuvontaa.
Oulun turvakoti 0400-581 606
Ota askel kohti omaa ja läheistesi turvallisuutta, hae apua!
Jos olet kokenut tai nähnyt väkivaltaa läheisissä ihmissuhteissasi, älä jää yksin. Hae rohkeasti apua! Avun hakeminen voi aluksi tuntua pelottavalta, mutta se kannattaa.
Autamme sinua, jos esimerkiksi
- Vanhempien välillä on väkivaltaa
- Joku perheessäsi satuttaa sinua, muita perheenjäseniä tai lemmikkiä
- Seurusteluasioihin liittyy painostamista, haukkumista, muita satuttavia tekoja tai väkivallan uhkaa
- Olet itse käyttäytynyt väkivaltaisesti toisia kohtaan
On tavallista, että asiat voivat tulla mieleen, vaikka juuri sillä hetkellä ei olisikaan turvatonta. Perheen kireä tunneilmasto vie energiaa ja se voi aiheuttaa esimerkiksi ahdistusta tai vaikeutta keskittyä koulussa. Ensimmäisiä askeleita ovat väkivallan tunnistaminen, siitä puhuminen ja avun hakeminen.
Väkivallasta ja sen vaikutuksista saat tietoa nettiturvakodista www.nettiturvakoti.fi. Siellä on mahdollisuus jutella myös chatissa ammattilaisen kanssa. Avun hakemisessa alkuun auttavat myös koulun aikuiset: opettaja, kuraattori ja terveydenhoitaja. Kannattaa jutella jollekin turvalliselle aikuiselle.
Lähisuhdeväkivaltatyön yksikössämme on työntekijä juuri sinua varten. Meiltä saat keskusteluajan, missä keskitytään sinun elämäntilanteeseesi, huoliin, murheisiin mutta myös selviytymiskeinoihin, jotka auttavat ja lisäävät hyvinvointia. Toisinaan asioista on vaikea puhua, niinpä keskustelun ohella käytetäänkin usein erilaisia menetelmiä, kuten maalaamista ja tunnekortteja, pelejä tai muuta sinulle sopivaa ja luontevaa tekemistä. Keskusteluajalle voit tulla yksin tai yhdessä vanhempasi tai jonkun muun läheisen kanssa. Käynnit ovat maksuttomia.
Ota rohkeasti yhteyttä!
Kaltoinkohtelu ja lähisuhdeväkivalta ei katso ikää. Yli 65 -vuotias kohtaa lähisuhdeväkivaltaa yleisimmin puolison, aikuisen lapsen tai muun läheisen aiheuttamana. Sairauksien lisääntyessä kohoaa myös riski tulla kaltoinkohdelluksi hoivasuhteessa. On hyvä tietää, että tahattomallakin kaltoinkohtelulla ja lähisuhdeväkivallalla on vaikutuksia hyvinvointiin.
Lähisuhdeväkivalta voi olla pitkään jatkunutta tai alkaa vasta ikääntymisen myötä. Mikäli elät väkivaltaisessa suhteessa, sinulla on mahdollisuus saada apua ja tukea. Tarjoamme sinulle esimerkiksi yksilökeskusteluja ja Isosiskot -vertaistukiryhmän. Myös väkivallan tekijä saa apua yksiköstämme.
Voit olla yhteydessä puhelimella, sähköpostilla tai ajanvarauskalenterin kautta. Jos emme pysty vastaamaan puhelimeen, jätä viesti, niin olemme yhteydessä mahdollisimman pian.
Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö 040-5140 400
lahisuhdevakivalta@oetk.fi
Linnankatu 8, 90100 Oulu
Nettisivujemme alalaidassa on ajanvarauskalenteri.
Turvakodit päivystävät ympäri vuorokauden ja niihin soittamalla saat myös ohjausta ja neuvontaa.
Oulun turvakoti 0400-581 606
Ota askel kohti omaa ja läheistesi turvallisuutta, hae apua!
Ota yhteyttä:
Myös läheinen voi tarvita tukea ja tietoa!
Oletko huolissasi jonkun läheisen ihmisen lähisuhteissaan kokemasta tai tekemästä väkivallasta? Läheiset kantavat usein isoa huolta ja vastuuta. Läheisillä on tärkeä rooli tukijoina.
On hyvä tietää, että väkivallan tunnistaminen ja tunnustaminen on pitkä prosessi. Usein avun saaminen, muutos ja selviytyminen voi viedä aikaa. Väkivalta vahingoittaa kaikkia osapuolia ja etenkin lapsia. Avun saaminen on usein hankalaa, mutta sitä on olemassa. Toivon ylläpitäminen on tärkeää.
Läheiset voivat toimia monin tavoin:
- Kysy, ole kiinnostunut: ”Miten voit?” ”Mitä kuuluu?”
- Ota kantaa. Läheinen voi olla ”peili”, joka oikaisee vääristymiä: ”Tuo on väärin.” ”Tuollainen käytös on väkivaltaa.” ”Se ei ole sinun syysi.”
- Auta käytännön asioissa: ”Haen lapset tarhasta.” ”Mennään yhdessä lenkille.”
- Tue läheistäsi haukkumatta toista osapuolta. Väärä teko tulee sanoa vääräksi, mutta mollaaminen ja haukkuminen eivät auta ketään.
- Kannusta ja tue avun hakemiseen: ”Tässä on puhelinnumero.” ”Tulen kanssasi lääkäriin.”
Läheisten tulee huolehtia omasta jaksamisestaan ja rajoistaan. Rinnalla kulkija voi väsyä, kuormittua liikaa, tulla vihaiseksi, haluta vetäytyä. Joskus on hyvä sopia, että läheisen kanssa puhutaan ihan muista asioista ja ongelma- ja väkivaltapuhe jätetään ammattiauttajien asiaksi.
Läheinen voi tukijan roolissaan joutua uhan ja väkivallan kohteeksi itse. Silloin hän voi tarvita samoja turvatoimia kuin väkivallan ensisijainen kohde. Myös läheisenä voit ottaa yhteyttä palveluihimme, soittaa, laittaa postia ja varata aikaa käynnille.
Läheiset voivat pyytää läheisinfoa, jossa läheisille annetaan tietoa lähisuhdeväkivallasta, turvakodin toiminnasta ja muista auttavista tahoista. Info antaa mahdollisuuden saada tietoa ja keskustella läheisten omasta näkökulmasta.
Ota rohkeasti yhteyttä!
Vainoaako ex-puolisosi sinua eron jälkeen?
Vainoaminen on toistuvaa, ei-toivottua yhteydenottamista, seuraamista ja tarkkailemista, joka on omiaan aiheuttamaan kohteessaan pelkoa tai ahdistusta. Vainoaminen sisältää uhkaavia tekoja, pelottelua, kontrollointia tai väkivaltaisia tekoja. Vainoamisella on vaikutuksia kokijan hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Parisuhteen aikana koettu väkivalta lisää vainon riskiä eron jälkeen.
Jos epäilet ex-puolisosi vainoavan sinua eron jälkeen, ota rohkeasti yhteyttä!
Lisätietoa eron jälkeisestä vainosta löydät Varjo -tukikeskuksesta. Tukikeskuksen verkkosivuilla voit myös keskustella chatissa nimettömänä asiantuntijan kanssa.
Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö järjestää vertaistukiryhmiä asiakastilanteen mukaan. Ryhmistä lisätietoa: lahisuhdevakivalta@oetk.fi tai p. 040 5140 400.
Sumusta valoon -ryhmä – parisuhteessaan väkivaltaa kokeneille syksy 2024
Ryhmän tarkoituksena on lisätä tietoisuutta parisuhteessa esiintyvästä väkivallasta ja vahvistaa väkivaltaa kokeneita suojautumaan väkivallalta jatkossa. Ryhmään voi osallistua erilaisissa elämänvaiheissa, kuten parisuhteessa, eroa harkitessa, eron jälkeen, uutta suhdetta aloittaessa tai sitä pelkäävänä.
Ryhmään otetaan noin 10 osallistujaa ja ryhmä on maksuton. Ryhmään osallistuneet ovat kokeneet, että ryhmä on tukenut heitä selviytymisessä.
Ryhmään osallistuminen edellyttää ennakkoilmoittautumista.
Paikka: Oulun ensi- ja turvakodin Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö, Linnankatu 8, Oulu
Kouluttajat: Teija Hyväri ja Kati Kaivorinne
Lisätietoja: Teija Hyväri p. 040 6592400, teija.hyvari@oetk.fi
Sinulle, joka olet kokenut väkivaltaa läheisissä ihmissuhteissasi
Väkivalta jättää jäljet. Hae apua, sitä on tarjolla!
Oikeus turvalliseen elämään – Opas lähisuhdeväkivaltaa kokeneille naisille
Safe & Free Life – Guidelines For Women Suffering From Intimate Partner Violence
Tietoa väkivaltaa kohdanneille nettiturvakodista
Sinulle, joka olet huolissasi omasta käyttäytymisestä tai olet käyttänyt väkivaltaa läheisissä ihmissuhteissasi
Tietoa väkivaltaa käyttäneelle
Väkivalta jättää jäljet. Hae apua, sitä on tarjolla!