Teksti on julkaistu alun perin Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen blogissa 21.11.2023.
Einari Viirretjärvi ja Maria Lappalainen
Viirretjärvi työskentelee projektisuunnittelijana Pohjois-Pohjanmaan tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen Hyte ja yhdyspinnat –osiossa. Lappalainen toimii lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntijana Oulun ensi- ja turvakoti ry:n lähisuhdeväkivaltatyön yksikössä.
Näet kaveriporukan, jossa kaikki ovat naisia. He ovat eri-ikäisiä ja erilaisista taustoista. Ulkoisesti he ovat siististi pukeutuneita, laittautuneita, eikä heissä kenessäkään näy mitään poikkeavaa. He näyttävät elävän tavallista elämään ruuhkavuosien keskellä, yhdistäen työelämän, perheen ja parisuhteen täydellisesti. Naiset juttelevat iloisesti toisilleen, vaikuttaen kaikki oikein onnellisilta. Kaikki näyttää ulospäin täydelliseltä, mutta mitä oikeasti tapahtuu heidän elämissään?
Erityisesti naiset kokevat läheisissä suhteissaan väkivaltaa
Lähisuhdeväkivalta on kansainvälisesti ja kansallisesti tunnistettu vakava ihmisoikeusongelma. Lähisuhdeväkivalta on puolisoon, perheenjäseneen tai ex- kumppaniin kohdistuvaa väkivaltaa. Perheessä vanhempien välinen väkivalta kohdistuu myös lapsiin. Naisiin kohdistuva väkivalta kytkeytyy usein seksuaaliseen väkivaltaan naisia ja tyttöjä kohtaan. Väkivallan muotoja ovat esimerkiksi raiskaus, sukuelinten silpominen, seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvä ihmiskauppa ja pakkoavioliitot.
EU:n perusoikeusviraston mukaan, Suomi on toiseksi turvattomin maa koko EU:n alueella erityisesti naisille. Naiset joutuvat yleisimmin väkivallan uhreiksi kotonaan, joka tulisi olla turvapaikka meille jokaiselle. Useimmiten väkivallan tekijä on nykyinen tai ex-puoliso. Tänä vuonna julkaistun Tilastokeskuksen raportin mukaan, noin kolmannes (33,7 %) naisista on kokenut parisuhteessa fyysistä̈ väkivaltaa, fyysisen väkivallan uhkaa tai seksuaaliväkivaltaa. Puolet suomalaisnaisista on kokenut parisuhteessa henkistä väkivaltaa ja 29,7 % on kokenut vainoa elämänsä aikana. 16 % suomalaisista naisista on joutunut raiskauksen uhriksi. Vuosittain naisia kuolee noin 20 nykyisen tai entisen kumppanin surmaamana.
Älä jätä väkivallan uhria yksin, kaikki voivat auttaa
Yleisesti ottaen lähisuhdeväkivaltaan haetaan apua vasta, kun se on kestänyt pitkään ja ongelmat ovat kasautuneet. Väkivallan kokijan ja tekijän ja avun piiriin hakeutumista vaikeuttavat useat erilaiset tekijät. Ilmiöön liittyy usein voimakasta häpeän tunnetta ja pelkoa esimerkiksi oikeudellisista seurauksista. Itselleen voi olla vaikea myöntää, että rakas ja tärkeä ihminen satuttaa. Toisaalta väkivalta läheisessä suhteessa on saattaa olla alkuun vaikeasti tunnistettavaa. Kun apua ei haeta, niin väkivalta voi pahentua ajan myötä. Voi myös olla, että kokija tai tekijä on puhunut kokemuksistaan, mutta väkivaltaa ei ole tunnistettu, tai palveluja on tarjottu muihin ongelmiin. Palvelun saamista voi haastaa myös ammattihenkilöstön ilmiön tunnistamisen ja puheeksi ottamisen vaikeus sekä palvelujen puute. Lisäksi myös ammattilaisen yksilölliset tekijät voivat vaikuttaa esim. ikä, sukupuoli, henkilökohtaiset kokemukset.
Tietoa lähisuhdeväkivallasta ja sen vaikutuksista on hyvin löydettävissä. Suomessa on kehitetty valtakunnallisesti erityisesti uhreille suunnattuja palveluja viime vuosikymmenten aikana. Lisäksi järjestöt ovat kehittäneet palveluja väkivallan eri osapuolille jo pitkään. Hyvinvointialueella sosiaali- ja terveydenhuollon eri palveluissa voi puhua lähisuhdeväkivallasta, ammattilaiset arvioivat riskiä ja ohjaavat asiakasta hänen tarvitsemiinsa palveluihin.
Alueella on turvakoti sekä Oulussa että Raahessa. Turvakodit päivystävät 24/7. Oulun ensi- ja turvakoti ry:n lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö tarjoaa matalan kynnyksen keskusteluapua kaikille väkivallan osapuolille. Lisäksi ammattilaiset voivat olla yhteydessä lähisuhdeväkivaltaan liittyvissä kysymyksissä. Asiakkaat voivat tulla palveluun anonyyminä.äåö
Istanbulin sopimus linjaamassa lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyä ja hoitamista
Suomi on sitoutunut noudattamaan Istanbulin sopimusta. Sopimus velvoittaa sopimuksen hyväksyneitä maita erilaisiin toimiin, joilla pyritään koordinoidusti vähentämään naisiin kohdistunutta väkivaltaa, perheväkivaltaa, edistämään väkivallan uhrien suojelemista sekä saattamaan väkivallan tekijöitä vastuuseen teoistaan. Sopimus velvoittaa Suomea toimimaan myös sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi yhteiskunnan eri sektoreilla. Kyseisen sopimuksen toimeenpanoa on pyritty edistämään myös uusimmassa hallitusohjelmassa linjaten mm. kuinka eri väkivallan muotoja tulisi ehkäistä (https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/).
25.11. on kansainvälinen naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen päivä
Kansainvälistä naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää vietetään vuosittain 25.11. Se aloittaa YK:n Oranssit päivät -kampanjan, jota vietetään joka vuosi 25.11.–10.12., naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. Oranssi väri symboloi toivoa tulevaisuudesta, jossa elämä ilman väkivaltaa on jokaisen oikeus.
Viikolla 47 Oulun ensi- ja turvakoti ry:n lähisuhdeväkivaltatyön yksiköstä jalkaudutaan pitämään pop-up -pisteitä Oulun seudun oppilaitoksiin. Lisäksi järjestetään keskusteluilta verkossa 23.11. klo 17-18.30. Tilaisuudesta saa lisätietoja Oulun ensi- ja turvakoti ryn verkkosivuilta. Torstaina 23.11. klo 13-15 järjestetään myös Perhekeskusseminaari, jonka teemana on “ehkäistään lähisuhdeväkivaltaa”. Lisätietoa seminaarista löydät Pohteen tapahtumakalenterista.
Läheinenkin voi satuttaa – Pohde
