Lue myös aiemmat merkinnät väkivaltatyön saralta: Turvakoti ja Lapsi asiakkaana väkivaltatyössä.

Väkivaltatyön avopalveluiden kehittyminen

Kriisityön kehittymisessä keskeisen teoriapohjan antoi Oulussa vuodesta 1993 alkaen Traumaterapiakeskuksen järjestämät koulutukset, joissa opittiin ymmärtämään väkivallan psyykkisiä seurauksia ja saatiin keinoja auttaa.

Väkivaltatyön avopalveluiden kehittäminen alkoi kehittämishankkeilla, joita toteutettiin tiiviissä yhteistyössä turvakodin kanssa. Väkivallan tekijöiden kanssa tehtävä työ aloitettiin 1995, kun ymmärrettiin, että kotiin jääneen osapuolen auttaminen on merkittävä tekijä perheen turvallisuuden rakentumisessa. Myöhemmin työ jatkui ns. Jussityönä.

Perheväkivallan vaikutuksesta lapsiin ja keinoja lasten auttamiseen opittiin Lapsen Aika -projektissa. Kriisistä selviytymiseen -projektissa tuettiin turvakodissa olleita väkivallan uhreja. Projekti osoitti, miten pitkä ja usein vaikea väkivallasta selviytymisen prosessi on. Väkivallan tekijät opettelivat Miehen Tie-projektissa uusi väkivallattomia toimintatapoja.

Kehittämistyöhön liittyneet tutkimukset, julkaisut ja ammattilaisille suunnatut koulutukset lisäsivät osaaminen myös kuntien peruspalveluissa.

Hankkeiden päätyttyä RAY jatkoi toiminnan tukemista ja vuonna 2004 perustettiin Avopalvelukeskus, joka nykyään toimii nimellä Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö. Yksikön toimitilat ovat Oulun keskustassa Linnankatu 8.

Aikuinen asiakkaana lähisuhdeväkivaltatyön yksikössä

Lähisuhdeväkivaltatyön avopalvelujen kehittäminen aloitettiin osana turvakotityötä. Erillisenä palveluna apua on ollut tarjolla 16 vuotta.

Lähisuhdeväkivaltatyön yksikössä tarjotaan apua kaiken ikäisille läheisissä suhteissaan väkivaltaa kokeneille, tehneille ja omasta käyttäytymisestään huolissaan oleville. Myös läheiset voivat hakea apua. Ns. “matalan kynnyksen” käynnit ovat maksuttomia (Veikkauksen tukemia) ja vapaaehtoisia. Yksilö- ja paritapaamisilla keskiössä on turvallinen arki. Vertaisryhmät tukevat väkivallasta selviytymistä vertaistuen kautta.

Lisätietoa: Nettiturvakoti

Ikääntyneisiin kohdistuvasta väkivallasta lisää tietoa Suvanto ry:n sivuilla.

Palveluja on kehitetty ja uusia työmuotoja saatu käyttöön useiden eri hankkeiden kautta. Osa hankkeista on toteutettu yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyössä Mikkelissä toimivan Viola -Väkivallasta vapaaksi ry:n kanssa tarjotaan asiantuntija apua valtakunnallisesti tilanteissa, joissa on eron jälkeistä vainoa.

Yhteistyössä Vuolle Setlementti ry:n kanssa on kaksi työmuotoa:

Seritatyö tarjoaa tukea yli 15-vuotiaille, joilla on seksuaalirikostaustaa tai huoli oman käyttäytymisen muuttumisesta laittomaksi.

Pohjois-Suomen seksuaalineuvontakeskus Tietoiseksi (2019-2021) tarjoaa seksuaalineuvontaa, seksuaalikasvatusta ja apua seksuaaliväkivallan uhrille.

Vertaisryhmät

”Ryhmä on enemmän kuin osiensa summa.” Vertaisryhmä tarjoaa osallistujille paikan oppia toisilta, vertaisuus voi lieventää häpeän ja syyllisyyden vaikeita tunteita ja antaa tukea elämäntilanteessa selviämisessä. Vertaisryhmässä voi olla apuna muille.

Vertaisryhmiä väkivaltatyössä Oulussa on järjestetty vuodesta 1994 saakka. Silloin turvakodilla aloitettu Naisten avoryhmä jatkuu edelleen Tiistai-ryhmänä. Tästä ja muista vertaisryhmistä löytyy tieto yhdistyksemme nettisivuilta.

“Sumusta valoon” koulutusryhmä (4 x 2,5h) järjestetään parisuhteessaan väkivaltaa kokeneille kahdesti vuodessa. Syksyn ryhmä on menossa. Seuraava ryhmä alkaa maaliskuussa. Osallistujien kokemuksia opinnäytetyössä.

Isot siskot on vertaistukiryhmä lähisuhteissaan väkivaltaa kokeneille iäkkäille naisille. Ryhmäläisten kokemuksia voit lukea opinnäytetyössä. Ryhmäläisten haastattelu Enska lehden numerossa 4/2019.

Miina-ryhmä on vertaistukiryhmä parisuhteessaan väkivaltaa kokeneille vanhoillislestadiolaisille naisille. Ryhmäläiset kertovat kokemuksiaan opinnäytetyössä.

Vanhemmuuden tueksi on järjestetty mm. kannustavan kasvatuksen ryhmiä.

Vakautta vanhemmuuteen on koulutuksellinen ryhmä vanhemmille, joilla on elämässään traumatisoivia kokemuksia. Ryhmä kokoontuu 12 kertaa ja Ryhmä perustuu Traumaterapiakeskuksen Vakauttava vanhemmuus -ryhmämalliin. Seuraava ryhmä alkaa tammikuussa 2021. vakavatraumatisoituminenjavanhemmuus.fi

Ensi- ja turvakotien liiton vertaisryhmäkäsikirja löytyy verkkokirjana. Siinä on tietoa yleensä vertaisryhmien ohjaamisesta, mutta erityisesti väkivallan uhreille tarkoitettujen ryhmien ohjaamiseen.

Eron jälkeinen vaino

Eron jälkeisen vainon tunnistaminen on tapahtunut portaittain. Aluksi ilmiölle ei ollut nimeä, sitä ei tunnistettu, eivätkä vainotut saaneet apua. Muutoksen alullepanijoina olivat vainotut itse ja VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry:n välinen yhteistyö. Aluksi yhteistyö tuki vainoilmiön sanoittamista ja ilmiön tunnistamista yhdeksi lähisuhdeväkivallan muodoksi. Myöhemmin se mahdollisti ilmiön kriminalisoinnin (vuonna 2014) sekä vainottujen auttamisjärjestelmän kehittämisen.

Vainottujen ja järjestöjen välinen yhteistyö synnytti Varjo – tutkimus- ja kehittämishankkeen, joka toimi vuosina 2012–2017. Hanke kunnioitti alkuperäisiä juuriaan ja otti vahvasti vaikuttamis- ja kehittämistyöhön mukaan vainotut kokemusasiantuntijat. Hanke toteutettiin Mikkelin VIOLA – väkivallasta vapaaksi ry:n ja Oulun ensi- ja turvakoti ry:n yhteistyöhankkeena.

Hankkeen päättyminen tuotti tarpeen tukikeskuksen perustamiselle. Näin sai alkunsa valtakunnallisesti toimiva Tukikeskus Varjo, jonka fyysiset toimipaikat sijaitsevat edelleen Mikkelissä ja Oulussa. Toimintaa rahoitetaan veikkausvaroin.

Yhä tänäkin päivänä, Tukikeskus Varjo keskittyy eron jälkeisen vainon kysymyksiin, vainon ja väkivallan kohteena elävien turvallisuuden parantamiseen sekä vainon ennaltaehkäisyyn. Tukikeskus tekee yhteistyötä vainottujen kokemusasiantuntijoiden kanssa. Se myös toteuttaa valtakunnallisesti vaikuttamis- ja kehittämistyötä, jonka tavoitteena on ilmiön tunnistettavuuden parantaminen ja yhteiskunnassa olevien rakenteellisten epäkohtien muuttaminen. Palveluita tarjotaan maksuttomasti asiakkaille, sekä ammattilaisille.

Varjosta.fi