Doula on synnytystukihenkilö, joka kulkee äidin rinnalla lyhyen, mutta tärkeän matkan, kuvaa Sanna Rönkkö, joka toimii Oulun ensi- ja turvakodin vapaaehtoisdoulana. Miten doulaksi pääsee ja millainen doulasuhde äidin kanssa luodaan?

Teksti ja kuvat: Emmi Issakainen

Rönkön kiinnostus doulaamista kohtaan sai alkunsa, kun hän luki paikallislehdestä doulatoimintaa käsittelevän jutun.

– Itellä oli pikkuinen poika. Odotusaika, synnytys ja vauvat olivat sillä hetkellä lähellä omassa elämässä. Lehtijutun myötä otin yhteyttä Oulun ensi- ja turvakotiin. Kävin doulatoiminnan ohjaaja Tarja Kuivalan haastattelussa ja pääsin mukaan toimintaan.

Rönkkö pitää doulaamisesta ja ylipäätään vapaaehtoistyöstä sen takia, että siitä saa enemmän kuin antaa.

– Verrattain pienellä omalla panostuksella, rohkaisemisella, kuuntelemalla, tsemppaamalla ja WhatsApp-viesteillä kysymällä kuulumisia auttaa jo paljon. On hienoa olla paikalla, kun uusi ihminen syntyy. Synnytys on ainutlaatuinen tilanne elämässä.

Oulun ensi- ja turvakodin doulatoimintaa täydennetään, jos nykyisiä doulia jää tauolle tai kokonaan toiminnasta pois. Kiinnostuksen doulaamista kohtaan voi ilmoittaa yhteystietoihin artikkelin lopussa.

Doula huolehtii ja pitää yhteyttä

Kun doulasuhde luodaan, tuleva äiti ottaa yhteyttä Oulun ensi- ja turvakotiin. Hänelle nimetään kaksi doulaa. Kun doulapari on nimetty, jompikumpi doulista ottaa yhteyttä äitiin, ja sovitaan ensimmäinen tapaaminen.

– Yleensä olen tavannut doulattavani keskustan kahvilassa, jossa tutustutaan ja puhutaan toiveista ja missä mennään. Pidetään keskustelu odotuksessa.

Jotta odottava äiti tietää, että hän on mielessä, Rönkkö luo yleensä pian ensimmäisen tapaamiskerran jälkeen WhatsApp-ryhmän, jossa on molemmat doulat, äiti ja isä.

– Kun äiti lähtee synnyttämään, hän ilmoittaa, että lähden nyt sairaalaan. Sitten me ihmettelemme synnärillä, mitä tapahtuu.

Rönköllä on ollut yli kymmenen doulattavaa. Kaikkien Rönkön doulattavien synnytykset ovat menneet tähän asti hyvin. Jotta synnytystilanne olisi mahdollisimman mukava, Rönkkö pyrkii luomaan rennon ilmapiirin.

– Ollaan ihailtu vuorossa olevan hoitajan lenkkareita ja alettu juttelemaan kengistä. Lopulta keskustelu on päätynyt nettikauppoihin.

Kun vauva on syntynyt ja juo ensimmäisen kerran tissistä maitoa, doula on hoitanut tehtävänsä synnytysosastolla. Doula tapaa äidin vielä synnytyksen jälkeen. Kaikkiaan tapaamiskertoja kertyy yleensä kolme.

– Tavataan vielä synnytyksen jälkeen, jolloin käydään läpi synnytys, esimerkiksi se, että jäikö jokin vaivaamaan.

Doulaillat ja -koulutukset ovat osa doulana olemista. Omakohtainen synnytyskokemus ei ole pääsyvaatimus doulaksi. Suurella sydämellä on enemmän merkitystä.

Aktiivista doulatoimintaa Oulussa

Oulun ensi- ja turvakodin doulat pääsevät halutessaan eri tahojen järjestämiin koulutuksiin Helsinkiä myöten. Joka viikko järjestettävä doulailta on tärkeä osa toimintaa.

– Doulailloissa jaetaan omia kokemuksia, ja joka kerta oppii uutta. Illoissa on myös erilaisia teemoja, joita käsitellään.

Rönkkö työskentelee matematiikan opettajana. Doulaaminen on hyvää vastapainoa teoreettiselle työlle.

– Doulaamista voi tehdä juuri sen verran kuin pystyy omassa elämässä tekemään. Doulaaminen on lyhyt, mutta tärkeä matka, joka kuljetaan äidin rinnalla.

Oulun ensi- ja turvakodin doulilla on WhatsApp-ryhmät sitä varten, että voi viestiä kiireellisistä doula-asioista ja toinen ryhmä sitä varten, että voi vaihtaa kuulumisia.

– Doularyhmässä ei puhuta asiakkaista nimillä. Jaamme kokemuksia, jotta muutkin osaavat toimia vastaavissa tilanteissa. Doulilla on vaitiolovelvollisuus.

Rönkkö kuvaa doularyhmän jäseniä jalat maassa oleviksi, hyväsydämisiksi, välittäviksi ja puheliaiksi. Omakohtainen kokemus synnytyksestä ei ole pääsyvaatimus doulaksi ryhtymiselle.

– Aiemmista synnytyksistä on voinut jäädä tunne, ettei ole kuunneltu, jolloin äiti haluaa tukea doulalta. Doula on tsemppaaja ja henkinen tuki.

Oulun ensi- ja turvakodin doulatoiminnan ohjaajan ja vauvatyön asiantuntijan Tarja Kuivalan kommentit:

Pääsykriteerit doulaksi:

  • Aikaa vapaaehtoistoiminnalle
  • Suuri sydän (tuettavan toiveet ovat keskiössä)
  • Aito kiinnostus
  • Hyvät vuorovaikutustaidot
  • Oma vakaa elämäntilanne

– Voidakseen toimia Oulun ensi- ja turvakodin vapaaehtoisdoulana, pitää käydä doulakoulutus, joka kestää 15–20 tuntia. Koulutuksen pitävät koordinaattorit, ja tarvittaessa myös yhdistyksen sisäistä osaamista hyödynnetään. Koulutuksessa on aina mukana mentoridouliamme, jotka tuovat konkretiaa teorian lisäksi.

Koulutus sisältää:

  1. Raskausajan psykologinen prosessi ja kiintymyssuhteen syntyminen, stressi raskausaikana
  2. Synnytyksen vaiheet, lääkkeelliset kivunlievitykset, lääkkeettömät kivunlievitykset
  3. Traumaperustietoa
  4. Vapaaehtoisena jaksaminen ja doulatoiminnan rakenteet

Jos kiinnostuit doulaamisesta, ota yhteyttä sähköpostitse doula@oetk.fi tai puhelimitse 040 7444 300 (tavoitettavissa virka-aikana).

Lue lisää doulatoiminnasta:

https://ensijaturvakotienliitto.fi/oulunensijaturvakoti/apua/raskaus-synnytys-vauva-arki/odotusaika/

Lähteet:

Sanna Rönkön haastattelu

OETK:n doulaohjaajan ja vauvatyön asiantuntijan Tarja Kuivalan sähköpostikommentit