Synnytyksen jälkeinen aika on monesti perheille onnellista ja harmonista aikaa. Samalla äidin tunne-elämä käy läpi valtava myllerryksen. Synnytyksen jälkeen äidin olo saattaa olla ylivirittynyt ja rentoutuminen voi olla vaikeaa. Raskauden ja synnytyksen aikaiset tapahtumat tai vauvaan liittyvät asiat kulkevat äidin mielessä monesti katkeamattomana nauhana. Tänä aikana naisen elämässä psyykkisen oireilun riski on suurimmillaan.

Pienen lapsen tarvitsevuus ja avuttomuus ovat niitä ominaisuuksia, jotka saavat tuoreet vanhemmat kokemaan ennennäkemätöntä hellyyttä, halua lohduttaa ja hoivata sekä kantaa vastuuta. Mutta samalla nämä ominaisuudet voivat ajaa vanhemmat ahdistuksen ja riittämättömyyden tunteisiin.

Synnytyksen jälkeiset mielialan muutokset voidaan jakaa kolmeen pääryhmään: synnytyksen jälkeinen herkistyminen eli baby blues, synnytyksen jälkeinen masennus ja synnytyksen jälkeinen psykoosi eli lapsivuodepsykoosi.

Mielialan herkistyminen synnytyksen jälkeen on jatkumo, jonka toisessa päässä on normaali herkistyminen (baby blues) ja toisessa päässä vakava masennus. Jos äiti ei koe saavansa apua ja tukea puolisoltaan, vaan tuntee jäävänsä yksin vauvan kanssa tai jos synnytyskokemus on ollut traumaattinen tai vauva on hyvin tarvitseva, eikä äiti saa levättyä tarpeeksi, voi baby blues –vaihe johtaa synnytyksen jälkeiseen masennukseen.

Armollisuus itseään kohtaan on erityisen tärkeää. Kukaan ei tieten tahtoen tahdo masentua synnytyksen jälkeen ja jokainen haluaa olla hyvä vanhempi lapselleen. Vanhempien hyvinvointi ja mahdollisuus iloita lapsestaan ovat perusta lapsen myöhemmälle hyvälle itsetunnolle. Vauva ei voi odottaa, eikä vanhempienkaan kannata odottaa – hae apua ajoissa, se on oikeutesi.

Sanotaan, että odotusaika on elämän ihaninta aikaa. Toisille on, toisille ei.

Raskausajan masennus on yllättävän yleistä, lähteestä riippuen odottavista äideistä 7-20% kärsii raskausajan masennuksesta. Monesti hoidoksi jo keskusteluapu voi auttaa. Jos raskausajan masennusta ei hoideta asianmukaisesti, voi se lisää synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä sekä vaikuttaa syntyvään vauvaan negatiivisesti. Myös vuorovaikutus vauvan kanssa vauvan synnyttyä voi kärsiä hoitamattomasta masennuksesta. Masennus vaikuttaa myös parisuhteeseen ja puolison mielialaan.

Raskausajan masennuksesta sairastuneella on ollut usein jo ennen odotusaikaa masennusta tai ahdistusta, mutta ei välttämättä. Osalle masennuksen tuntemukset tulevat ihan yllättäen. Raskasajan masennuksen puhkeamisen taustalla, laukaisevina tekijöinä, hormonitoiminnan ohella voi olla mm. ristiriitaiset ajatukset äidiksi tulemisesta, vaikeudet sovittaa ura ja alkava perhe-elämä yhteen, vaikeudet parisuhteessa sekä kaikki asiat ja tilanteet, joihin nainen ei löydä ratkaisua.

Raskausajan masennus diagnosoidaan lieväksi, keskivaikeaksi tai vaikeaksi. Lievässä ja keskivaikeassa masennuksessa keskustelu on tärkeää. Kuulluksi tuleminen on keskustelun ydinasia. Keskusteluavun lisäksi ei tarvita välttämättä mitään lääkitystä. Vaikeassa masennuksessa tarvitaan useimmiten myös lääkehoitoa.

Apua raskausajan masennukseen tulisi hakea herkästi! Haitallisimmillaan masennukseen sairastunut äiti vahingoittaa sekä itseään että vauvaansa. Kysy apua mm. omalta äitiysneuvolan terveydenhoitajalta, kasvatus- ja perheneuvolasta, neuvolan perhetyöstä, Äimä ry:stä.

Raskausajan masennuksen oireita voivat olla mm.:

  • väsymys
  • unihäiriöt
  • elämänilon katoaminen ja toivottomuus
  • epävarmuus tulevasta äitiydestä
  • huonommuuden kokemukset
  • pelot synnytykseen ja vauvan hoitamiseen liittyen
  • ruokahalun muutokset
  • toivottomuus

Avun hakeminen ei ole heikkoutta vaan vahvuutta! Masennus tai masennusalttius ei ole este hyvälle äitiydelle!

Baby bluesilla tarkoitetaan normaalia synnytyksen jälkeistä herkistymistä. Tähän tilaan voi liittyä ajoittaisia alakulon tunteita, itkuisuutta, hämmentyneisyyttä, riittämättömyyden tunteita ja mielialan laskua, mutta joskus myös surua, ruokahalu- ja unihäiriöitä. Toisaalta äidillä saattaa olla myös vaihtelevia onnen ja hyvänolon sekä yhteyden tunnetta vauvaan. Baby blues koskee noin 80 % äideistä ja oireita on suurimmalla osalla synnyttäneistä 3-10 päivän kuluttua synnytyksestä. Baby blues kestää muutamasta päivästä muutamaan viikkoon.

Baby blues auttaa äitiä virittymään pienen vauvan maailmaan, hienovaraisiin ja hentoihin viesteihin ja siihen, mitä vauva tarvitsee. Baby blues tasaantuu pikku hiljaa itsestään äidin ja vauva tutustuessa toisiinsa. Yhteisen rytmin ja ymmärryksen löytyminen vaikuttavat myös huomattavasti baby bluesin tasaantumiseen.

Jos äidin alakulo jatkuu pidempään kuin muutaman viikon ja äiti on sulkeutunut sekä vierastaa vauvaa, ei ole syytä odotella pidempään vaan hakea apua.

Äitien synnytyksen jälkeiseen masennukseen on alettu kiinnittää enemmän huomiota vasta viime vuosikymmeninä. Synnytykseen liittyvää masentuneisuutta on esiintynyt varmasti aina, mutta sitä ei ole osattu tunnistaa tai siitä ei ole haluttu puhua. Äidiksi tulemista on pidetty naiselle onnellisuuden aikana.

Tutkimusten mukaan 10–20 % äideistä kärsii synnytyksen jälkeisestä masennuksesta. Hoitamattomana masennus saattaa vaikuttaa vauvan kehitykseen sekä koko perheen hyvinvointiin. Siksi masennuksen varhainen tunnistaminen ja hoito on tärkeää.

Synnytyksen jälkeisestä masennuksesta puhutaan, kun äidin mieliala on synnytyksen jälkeen selkeästi masentunut tai ahdistunut useamman viikon ajan.  Synnytyksen jälkeisen masennuksen oireita ovat mm. väsymys, unihäiriöt, ahdistus, ärtyneisyys, elämän ilon katoaminen, epävarmuus omasta äitiydestä, paniikkioireet, pakkoajatukset, pelot ja ruokahalun muutokset. Oireet voivat olla epämääräisiä ja ilmetä hyvin erilaisina yhdistelminä. Jokainen ihminen on yksilö ja tästä syystä jokainen ihminen oirehtii eri tavoin ja eri voimakkuuksilla masennustaan.

Synnytykseen liittyvän masennuksen syitä ei tarkkaan tiedetä.  Masennuksen taustalla voi olla äidin nykyinen tai aiempi kuormittava elämäntilanne, parisuhteen ongelmat tai sosiaalisen tuen puute. Riskitekijänä on myös äidin aiempi masentuneisuus ja raskauteen ja synnytykseen liittyvät huolet. Yhtenä masennuksen laukaisevana tekijänä pidetään äidin hormonaalisia muutoksia synnytyksen jälkeen.

Synnytyksen jälkeisen masennuksen ennaltaehkäisyssä puolisolla on merkittävä rooli. Häneltä saatu tuki auttaa äitiä uudessa roolissaan. Vanhempien hyvä keskinäinen suhde vaikuttaa myös positiivisesti siihen, kuinka vanhemmat kokevat uuden perhetilanteen ja vauvan syntymän. Puolisolla on tärkeä rooli myös äidin masennuksen tunnistamisessa. Usein juuri hän on se henkilö, joka ensimmäisenä huomaa äidin alavireisyyden ja muut masennuksen ensimmäiset merkit.

Synnytyksen jälkeinen masennus tulee hoitaa, hoitamattomana oireet saattavat jatkua pitkään. Masennuksen hoitona on keskusteluapu ja myös erilaisista terapioista on todettu olevan hyötyä. Moni tarvitsee näiden lisäksi lääkityksen masennukseensa. Toipumisessa tärkeää voi olla vertaistuki, toisen masennuksen kokeneen ja siitä selviytyneen kohtaaminen. Usein masentunut äiti tarvitsee myös käytännön apua kodin ja vauvan hoitoon.

Synnytyksen jälkeiseen masennukseen voi hakea apua mm. neuvolasta, terveydenhoitajalta, lääkäriltä, perheneuvolasta, kotipalvelusta, yksityisiltä lääkäriasemilta ja varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeuteilta.

Lisätietoja ja vertaistukea Äidit irti masennuksesta ÄIMÄ ry:stä.

Synnytyksen jälkeisen masennuksen on todettu olevan yleinen ilmiö myös miehillä. Isistä noin kymmenellä prosentilla on masennusta raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Äitien ja isien masennus saattaa liittyä toisiinsa ja olla osittain samantyyppistä reagointia vastaaviin muutoksiin elämässä. On myös tilanteita, joissa isä masentuu ilman, että äiti on masentunut.

Uusi rooli isänä voi hämmentää miestä ja saattaa aiheuttaa helposti riittämättömyyden tunteita. Isän rooli saattaa olla myös ristiriitainen: hänen pitää koettaa huolehtia väsyneestä äidistä samalla, kun itse on epävarma uudesta tilanteesta.

Erityisesti isää altistaa masennukselle taloudelliset huolet, puolison masennus ja yllätysraskaus. Masennusoireissa korostuvat ärtyisyys, sosiaalinen eristyneisyys ja lisääntynyt päihteiden käyttö. Isien masennus jää vielä monesti huomaamatta, koska kaikki huomio suunnataan odottavaan ja synnyttävään äitiin. Isien masennusta voi lisätä vastuu toimeentulosta, epävarmuus hoivataidoissa ja isän ulkopuolisuuden tunne odotusaikana. Yksi erityisen suuri riskitekijä on liiallinen alkoholinkäyttö.

Muutamien tutkimusten mukaan miehillä on eniten masennusta, ahdistusta ja stressiä jopa enemmän ennen lapsen syntymää. Toisissa tutkimuksissa puolestaan todetaan isän synnytyksen jälkeisen masennuksen olevan yleisintä lapsen ollessa 3-6 kuukauden ikäinen. Tämä sopii hyvin yhteen sen kanssa, että usein isän masennus liittyy äidin synnytyksen jälkeiseen masennukseen ja ilmenee vasta hiukan myöhemmin. Voidaan siis todeta, että miesten masennusriski syntymän yhteydessä liittyy kahteen erityiseen ajankohtaan: aikaan välittömästi ennen lapsen syntymää, jolloin huomio kiinnittyy äitiin, sekä aikaan, kun vauva on jo jonkin verran vanhempi, jolloin äidin mahdollinen masennus saattaa jo helpottaa.

Isien synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ei ole vielä paljon tietoa.  On kuitenkin selvää, että myös isien masennus vaikuttaa lasten ja perheen hyvinvointiin.

Isän masennus on tärkeä ottaa puheeksi perheessä ja esimerkiksi neuvolassa.

Synnytyksen jälkeinen psykoosi on monesti nopea-alkuinen ja rajuoireinen psykiatrinen hätätila, joka kuitenkin paranee hyvin. Psykoosi alkaa noin kahden viikon kuluessa synnytyksestä, ja siihen liittyy synnytyksen jälkeistä masennusta selkeämpiä oireita, kuten sekavuutta, harhaluuloisuutta, unettomuutta, joskus maanisuutta ja poikkeavaa puheliaisuutta. Harhojen keskiössä on usein vauva.

Lapsivuodepsykoosi on vakava tila, joka voi olla hengenvaarallinen sekä lapselle että äidille. Psykoosiin sairastunut on toimitettava sairaalahoitoon pikaisesti.

Psykoosiin sairastuu 1-2 äitiä tuhannesta synnyttäneestä äidistä.

Kun vasta synnyttänyt äiti sairastuu psykoosiin puolison merkitys korostuu. Yleensä puoliso jää tällöin hoitamaan vauvaa kotiin kunnes äiti voi kotiutua sairaalasta.  Puoliso on myös tärkeänä tukena äidin kotiutumisen jälkeen.