Pienikin vauva kärsii kodin turvattomasta ilmapiiristä

Vauva ei ymmärrä sanoja mutta vauvaa kuulee, aistii ja ymmärtää puheen sävyjä, sanojen emotionaalista viestiä. Vauva tuntee miten sanat vaikuttavat häneen ja mahdollisesti häntä hoivaavaan vanhempaan. Lempeä puhe rauhoittaa, kujertelu ilahduttaa, leikki kutsuu riemuun. Vihainen, kova ja terävä puhe pelottaa, säikäyttää ja ihmetyttää vauvaa. Samoin kovat äänet, tavaroiden paiskominen ja heittely herättää muissa samassa tilassa olevissa pelkoa ja turvattomuutta.

Usein ajatellaan, että raskaus suojaa väkivallalta mutta valitettavan moni suomalainen odottaja joutuu raskausaikanaan väkivallan kohteeksi. Tutkimusten mukaan raskausaika on riskiaikaa parisuhdeväkivallan alkamiselle. Arvion mukaan 1000–2000 odottajaa kokee väkivaltaa vuosittain. Odottajaan kohdistuva väkivalta on aina väkivaltaa myös sikiötä kohtaan. Sama koskee parisuhdeväkivaltaa – vaikka väkivalta ei kohdistuisi suoraan lapseen, on väkivallalle altistuminen lapsen kaltoinkohtelua.

Lähisuhteissa tapahtuva väkivalta voidaan jaotella karkeasti kolmeen ryhmään: henkinen, fyysinen ja seksuaaliväkivalta. Yleisintä on henkinen väkivalta, joka tarkoittaa toisen nimittelyä, kontrollointia, pelottelua, nöyryyttämistä, vahtimista, kiristämistä ja uhkailua. Toiseksi yleisintä on fyysinen väkivalta, mikä voi olla esimerkiksi kuristamista, tarttumista, lyömistä ja iskuja.

Vauva aistii tunnelman 

Vanhemman pelko  vaikuttaa myös vauvaan. Väkivalta menee hyvin harvoin itsestään ohi ja apua kannattaa hakea heti. Nettiturvakodin chat auttaa nopeasti ja nimettömästi 

Valtakunnallinen puhelinpalvelu Nollalinja auttaa ympäri vuorokauden p. 080 005 005.

Henkinen väkivalta on myös väkivaltaa

Väkivallan ei tarvitse olla fyysistä aiheuttaakseen pelon ja turvattomuuden kokemuksia läheisissä. Kun koti, jonka tulisi olla levon ja palautumisen paikka, onkin arvaamaton ja pelottava, on vaikea rentoutua ja tuntea itseään levolliseksi. Pelko saa elimistössä aikaan niin sanottua toksista stressiä, joka voi häiritä unta ja keskittymiskykyä ja pidemmällä aikavälillä on merkittävä riski psyykkiselle ja somaattiselle sairastavuudelle. Myös lapset ja erityisesti imeväisikäiset, jotka ovat täysin muiden antaman huolenpidon ja hoivan varassa, aistivat kodin ilmapiiriä tarkasti ja kärsivät kireästä ja arvaamattomasta kodin ilmapiiristä. Vauvassa tämä voi näkyä levottomuutena, itkuherkkyytenä ja univaikeuksina ja jos tilanne jatkuu pitkään, voi lapsella ilmetä myöhemmin erilaisia sosiaalisia ja psyykkisiä haasteita.

Kaikissa ihmissuhteissa on välillä haasteita ja erimielisyyksiä. Vauva-aika haastaa monia vanhempia, univaje ja hoitovastuu voi joskus tuntua raskaalta taakalta. Jos kotona joutuu pelkäämään, kyse on muusta kuin tavanomaisesta riitelystä. Väkivallanteoille on tavallista, että kun kynnys väkivaltaan on kerran ylitetty, väkivalta jatkuu ajan myötä ja valitettavasti myös raa’istuu, jollei tilanteeseen haeta apua. Riskitekijöitä väkivallalle ovat omassa lapsuudessa koettu väkivalta ja laiminlyönti, aikaisempi väkivaltaisuus ihmissuhteissa ja mustavalkoiset sukupuolikäsitykset. Kerrankin tapahtuneeseen väkivaltatilanteeseen kannattaa ja hakea ulkopuolista apua. Tutkimusten mukaan esimerkiksi kuristamisen esiintyminen parisuhteessa nostaa henkirikoksen riskiä seitsemänkertaiseksi.

Neuvoloita on ohjeistettu kysymään molemmilta vanhemmilta väkivallasta. Tavoitteena on, että väkivallasta kysytään suoraan, jotta uhrit ja tekijät voidaan ohjata avun piiriin.

Matalan kynnyksen avun kanavia ovat Nettiturvakodin Chatpäivystys ja maksuton Nollalinja p. 080 005 005. Akuutissa väkivaltatilanteessa tulee soittaa hätänumeroon 112.