Tietoa vauvan unesta

Vauvan uni on fysiologisesti erilaista kuin aikuisen. Yöaikaan ajoittuva syöminen on vauvalle paitsi normaalia, myös tarpeellista. Yösyötöt turvaavat vauvan optimaalista kasvua ja kehitystä. Lyhyemmät unijaksot tukevat lämmönsäätelyä, hormonitoimintaa ja vuorokausirytmin kehityksestä vastaavien geenien toimintaa. Yöimetyksillä on myös tärkeä merkitys rintamaidon määrälle.

Vastasyntynyt voi nukkua jopa 20 tuntia vuorokauden aikana. Unen määrä vähenee nopeasti vauvan kasvaessa. Jo kuukauden iässä se on enää 16 tuntia ja puolivuotiaana 13−14 tuntia. Vauvatkin ovat yksilöitä. Jos vauva on terve ja täysiaikainen hän saa riittävästi unta, vaikka unen määrä olisi keskimääräistä vähäisempi tai suurempi.

Ensimmäisten elinkuukausien aikana uni jakautuu tasaisesti ympäri vuorokauden. Pikkuhiljaa pisimmät unijaksot alkavat sijoittua yöhön ja vauva alkaa valvoa enemmän päiväaikaan.

Kuuntele podcast vauvan unesta:

Uniohjaus auttaa 

Vauvaperheiden chat on auki arkisin klo 12-18.

Unineuvonnan ammattilaiset BabyBlues -työntekijät auttavat puhelimitse. Katso yhteystiedot

Kun vauva nukkuu huonosti -esite

 

 

–

Vauvat nukkuvat eri tavoin 

Vauvat ovat pienestä pitäen yksilöitä ja nukkumisessa voi olla suuriakin eroja lasten välillä. Jotkut vauvat saattavat nukkua pisimmilläänkin vain tunnin mittaisia pätkiä, kun taas toiset nukkuvat yhtä mittaa useita tunteja.

Uni etenee noin tunnin pituisina jaksoina, välillä uni on syvempää, välillä kevyempää. Kevyemmässä unessa vauva saattaa äännellä, avata silmänsä ja liikehtiä. Hän kuitenkin jatkaa uniaan, jos mikään ei herätä häntä. Osa vauvoista siirtyy unijaksolta toiselle joustavasti eivätkä vanhemmat aina huomaa jaksojen eroa. Toiset vauvat taas havahtuvat hereille unijaksojen välillä.

Ensi kuukausina vauvalla ei ole rytmiä 

Vauvalla ei ole ensimmäisten kuukausien aikana vuorokausirytmiä, mutta vanhempi voi omalla toiminnallaan helpottaa säännöllisen rytmin kehittymistä. Vanhemman kannattaa pitää omasta säännöllisestä vuorokausirytmistä kiinni: kun vanhemmat tekevät selkeän eron aamun, päivän, illan ja yön välille, vauvankin on helpompi löytää säännöllisyyttä elämään. Selkeä päivärytmi tukee iltojen ja öiden sujumista. Rytmiä toistetaan päivästä toiseen ja vähitellen vauva oppii siihen. Vauvaa koetetaan ohjata nukkumaan sellaisina aikoina, jotka sopivat perheen rytmiin. Puolesta vuodesta eteenpäin lapsi pystyy omaksumaan nukkumistavan. Puolen vuoden iässä unenrakenne, keskushermosto ja sosiaalisuus muuttuvat, ja usein myös yöheräily alkaa vähentyä.

Hyvät unitavat helpottavat nukahtamista

Vauvan nukkumatilasta kannattaa tehdä mahdollisimman pimeä. Yöaikaiset syötöt ja vaipanvaihdot kannattaa tehdä mahdollisimman eleettömästi, jotta vauva ei virkisty enempää kuin on välttämätöntä. Viimeiseen syöttöön ennen unia on hyvä satsata, jotta vauvan nälkä pysyy poissa mahdollisimman pitkään.

Joskus pienen lapsen nukuttaminen voi olla todella vaativaa. Vauvat ovat erilaisia siinä, miten herkästi he nukahtavat. Jotkut vanhemmat tottuvat auttamaan lapsen uneen ottamalla syliin, heijaamalla tai imettämällä. On hyvä muistaa, että vauva tottuu nopeasti äidin tai isän tarjoamiin tapoihin nukahtaa ja odottaa, että jokaisella kerralla toimitaan samalla tavalla.

Jos lapsi on tottunut siihen, että vanhempi on läsnä, kun uni käy pinnallisemmaksi ja kevyemmäksi, hän havahtuu herkästi ja alkaa vaatia vanhempaansa paikalle. Vauvan rauhoittamiseen kannattaa kokeilla myös unilelua tai -riepua, se voi tuoda vauvalle turvallisen olon.

Vauvat nukahtavat helposti syliin tai vanhemman viereen. Herätessään vauva voi hätääntyä ja tarvita rauhoittamisa, jos hänet on unen aikana siirretty omaan sänkyyn. Vauva on hyvä totuttaa siihen, että hänet lasketaan nukkumapaikkaansa aina hereillä olevana mutta rauhallisena. Näin vauva yhdistää turvan tunteen ja nukahtamisen paikkaan, jossa hän havahtuu yöllä ja jatkaa nukkumista ilman vanhemman rauhoittelemista.

Jos vauva ei saa unta, voi syynä olla

  • ilmavaivat tai vatsan kipristely
  • liian vähäinen seurustelu päiväsaikaan
  • yliväsymys, joka voi johtua liiasta määrästä virikkeitä
  • nukkumispaikan vaihdos
  • kodin liian kovat äänet
  • kirkkaat valot/ liian valoisa nukkumispaikka
  • vauvan virkeys

Noin 4−6 kuukauden iässä yöheräilyjen määrä saattaa hetkellisesti lisääntyä. Tässä ikävaiheessa vauvan kehitys etenee nopeasti ja se vaikuttaa vauvan unen laatuun. Kaikki uudet taidot, kuten ryömimisen ja muu liikkumaan oppiminen, vaikuttavat vauvan uneen. Vauva rauhoittuu hitaammin, koska on innoissaan uusista taidoistaan. Näin ollen illat ja yöt sekä muut uniajat saattavat olla levottomia. Puhutaan “hulina-ajasta”.

Monelle vauvalle levottoman päivän jälkeen myös nukahtaminen on vaikeampaa. Jos huomaa, että päivän tapahtumat vaikuttavat vauvan nukahtamiseen tai unen laatuun, päivän kulkua voi yrittää rauhoittaa ja liikoja virikkeitä rajoittaa.

Monesti vauva nukkuu päiväunet parhaiten ulkona, raittiissa ilmassa. Itkuhälytin on oiva apu, jos vauva on pihalla tai parvekkeella nukkumassa. Vanhempi voi levähtää hetken omassa rauhassa tai vaikka tehdä kotitöitä ja kuulla itkuhälyttimen avulla, kun vauva kutsuu.

Vinkkejä vauvan nukuttamiseen

  • Leiki ja anna huomiota lapselle päivällä. Anna paljon hellyyttä.
  • Huolehdi säännöllisestä päivärytmistä, myös viikonloppuisin.
  • Rauhoita iltahetki ennen nukkumaanmenoa. Lapsi aistii aikuisen kiireen ja stressin.
  • Huolehdi, että nukahtaminen tuntuu lapsesta turvalliselta. Turvallisuutta tuo mm. johdonmukaisuus, läheisyys (kuten sylittely ja vieressä olo), yövalo, unilelu…
  • Luo iltarutiinit. Rutiineja ovat muun muassa hampaiden pesu, yöpuvun vaihto, iltapuuro tai -maito ja iltasatu.

Vauvaperheiden chatissa voit keskustella myös vauvan uneen liittyvistä kysymyksistä.

Kuuntele podcast vauvan unesta