Isä odotusaikana

Missä olit, kun sait tietää tulevasi isäksi? Isät tarvitsevat isyyden konkretisoitumiseksi asioita, jotka todentavat vauvan olemassaoloa ja tulevaa isyyttä, kuten heidän osallistumistaan raskaustestin tekemiseen ja ultraäänitutkimuksiin. Tavallisimmin raskaus on enemmän tai vähemmän tietoinen valinta, vaikkakin nainen on usein aloitteentekijä. Mies voi myös vahvasti haluta tulla isäksi ja olla valmis vaihtamaan kumppaniakin tämän vuoksi. Isäksi voi tulla myös kriisien kautta, kuten lapsettomuuden, keskenmenon tai lapsen kuoleman jälkeen. Kyseessä voi olla myös suunnittelematon raskaus tai äidin yksipuolinen päätös jättää ehkäisy pois kertomatta siitä.

Isyys voidaan jakaa neljään ulottuvuuteen ja ne voivat jakaantua eri henkilöiden kesken. Biologinen isä on hän, kenen geenit lapsella ovat. Sosiaalinen isä asuu lapsen kanssa. Psykologinen isä on hän, jota lapsi pitää isänään ja juridisella isällä on laillinen huoltajuus, elatusvelvollisuus ja häneen lapsella on myös perimäoikeus. Perheiden monimuotoisuus on lapselle myös mahdollisuus saada tuekseen useita turvallisia isähahmoja.

Kenen kanssa voit jakaa oman isäksi tulosi tarinan tai pohtia millainen isä sinulla oli ja millainen isä itse haluaisit olla?

Odotusaika on tarkoitettu ajaksi, jolloin niin äiti kuin isäkin valmistautuu vanhemmaksi. Isäkorteissa tutkaillaan isäksi tulemista ja isänä olemisen eri puolia. Tervetuloa isäksi – maailman isoin asia -kortista on hyvä apu, kun tieto raskaudesta saa tunteet ja ajatukset mylläkkään. Raskausviikoilla 12–25 Hyvinvoiva isä – hyvää elämää koko perheelle -kortti tukee isän jaksamista ja stressin hallintaa ja on apuna ajankäytön ja elintapamuutosten pohdinnassa. Kerro ja kuuntele -kortti on oiva apu raskausviikoilla 25–30, kun kiintymyssuhde lapseen tulee merkittäväksi ja oma tuleva isyys kiinnostaa. Isä perheen turvallisuudentekijänä -kortissa pohditaan, miten isänä voi vaikuttaa siihen, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi. Aihetta on hyvä pohtia viimeistään raskausviikoilla 30–40.

Lapsen odotus tietää elämänmuutosta monilla osa-alueilla, kuten isäksi tuleminen, perheen ja työn yhteensovittaminen, muuttuva suhde kumppaniin ja kehittyvä suhde lapseen. Isäksi kasvamiseen liittyy kuitenkin enemmän ristiriitaisuuksia ja se voi olla hankalampaa, koska lapsi kasvaa fyysisesti naisessa. Onkin tärkeää oppia ilmaisemaan omia tarpeita ja tunteita ja kuuntelemaan toista.   Yhteistyötaitoja lapsen äidin kanssa on hyvä harjoitella riippumatta siitä, asutaanko yhdessä.

Puolison odotusaikana on havaittu kolme eri isänä olemisen tapaa: sivustaseuraaja, emotionaalisena huolenpitäjänä osallistuva ja tekemällä osallistuva. Kaikki isät eivät koe niin luontevaksi osallistua aktiivisesti, mutta raskausaikana isä voi esimerkiksi omalla esimerkillään tukea puolisoaan elämäntapamuutoksissa. Isä voi vaikuttaa myös äidin kokemaan stressiin ja sitä kautta sikiön hyvinvointiin.  Isiä alkaa yleensä raskauden aikana kiinnostaa raskauden ja synnytyksen kulku, sikiön kehitys, vastasyntyneen hoito ja isän osallistuminen synnytykseen. Neuvolakäynneillä saa tietoa näistä asioista, samoin tietoa synnytyssairaaloiden käytännöistä. Osalla paikkakunnista on isille myös omia neuvolakäyntejä. Isät saattavat raskausaikana tuntea kuitenkin yksinäisyyttä ja heidän tunteensa voivat jäädä vähemmälle huomiolle.  Mikäli raskaudessa jokin huolettaa, mieleen nousee ikäviä lapsuudenmuistoja tai jokin muu asia ahdistaa, ota asia puheeksi kumppanin/terveydenhoitajan/lääkärin kanssa.

Isä synnytyksessä

Synnytykseen osallistuminen herättää isissä ainutkertaisia, ennen kokemattomia ja vahvoja tunteita, kuten iloa ja riemua, mutta usein myös pelkoa, avuttomuutta ja ahdistusta. Isän mukana ololla synnytyksessä on yleensä positiivinen vaikutus isäksi kasvussa, vaikka se ei tapahdukaan synnytyssalissa, vaan vie aikaa.

Isien mukana olo synnytyksessä on tärkeää myös synnyttävän äidin kokonaisvaltaisen tukemisen ja isä- lapsisuhteen muodostumisen kannalta.  Tämän lisäksi isä on synnytyksessä mukana syntyvän lapsen toisena vanhempana. Isän synnytyksessä mukana olon on todettu lisäävän myös vanhempien yhteistä sitoutumista vanhemmuuteen.

Isän läsnäolosta ja tuesta synnytyssalissa on paljon hyötyä synnyttävälle äidille. Synnytyksen aikana isillä on erilaisia rooleja, kuten valmentajan, yhteistyökumppanin tai tukihenkilön rooli. Isä saattaa tuntea ristiriitaisia tunteita roolistaan synnytyksessä.

Mahdollinen synnytyssuunnitelma/toiveet synnytyksen hoitoon liittyen on hyvä käydä yhdessä läpi. Sen pohjalta vanhemmat voivat miettiä, miten isä voi parhaiten tukea äitiä konkreettisesti ja antaa henkistä tukea.

Äideiltä saatujen palautteiden mukaan on tärkeää, että mies on ollut fyysisesti lähellä ja häneen on pystynyt turvautumaan. Synnytyksen alkuvaiheessa on koettu hyväksi kipua helpottavaksi asiaksi esimerkiksi se, että mies on hieronut synnyttäjää. Pelkästään miehen läsnäolo on koettu hyvin tärkeäksi. Tutkimusnäytön mukaan intensiivisestä tuesta naiselle seuraa muun muassa vähemmän lääketieteellisiä toimenpiteitä, vähemmän raskasta lääkkeellistä kivunlievitystä, lyhyempi synnytyksen kesto ja myönteisempi synnytyskokemus.

Synnytyksen aikana henkilökunta pyrkii antamaan molemmille vanhemmille tietoa synnytyksen edistymisestä ja syntyvän vauvan voinnista. Mikäli jokin askarruttaa, kysele kysymyksiä, keskustele kumppanin ja kätilön kanssa ja päätä itse, milloin osallistut ja milloin jäät sivuun.   Äideiltä kysytään usein synnytyksen kulusta, mutta kenen kanssa olet isänä voinut jakaa oman synnytyskokemuksesi?

Aina isän osallistuminen synnytykseen ei eri syistä ole mahdollista. Isän tulisi myös osallistua synnytykseen omasta vapaasta tahdosta. Isyyteen voi sitoutua ja kasvaa isäksi ilman synnytyskokemusta. Isät ovat kuitenkin tärkeitä heidän lapsensa kasvulle ja emotionaaliselle ja henkiselle kehitykselle samalla tavoin kuin äidit. Vauvaa hoitamalla ja seurustelemalla vauvan kanssa oppii ymmärtämään vauvan viestejä. Siitä matka isäksi alkaa. Olet oman lapsesi paras isä!

Löydä lisää tietoa