Stressi odotusaikana

Stressin tarkoitus on auttaa suoriutumaan muutoksista ja yllättävistä tai ponnistelua vaativista tilanteista. Kohtuullinen määrä stressiä onkin tarpeellinen, jotta kaikki tarvittavat voimavarat olisivat käytössä tilanteesta selviämiseen. Toisin sanoen oikea määrä stressiä auttaa meitä tekemään parhaimpamme.

Stressin kokemus käynnistää kehossa tapahtuvia muutoksia. Väliaikainen ja kohtuullinen määrä stressiä herkistää aisteja ja lisää tarkkaivaisuutta sekä keskittymis- ja suorituskykyä. Pelko on yksi stressireaktioista ja se laukaisee niin sanotun ”taistele tai pakene” -reaktion, joka valpastuttaa etsimään pako- ja selviytymiskeinoa tilanteessa. Pitkittynyt tai erityisen voimakas stressi voi ylittää sopeutumiseen käytettävissä olevat voimavarat. Liiallinen kuormitus sotkee elimistön palautumisjärjestelmän toimintaa, jolloin stressillä alkaa olla haitallisia vaikutuksia hyvinvoinnille ja terveydellemme.

Ihmisillä on yksilöllinen kyky sietää kuormittavia tilanteita. Erilaisten tilanteiden aiheuttama reaktiot ovat myös yksilöllisiä. Oma historia ja kokemukset vaikuttavat myös stressin sietokykyyn.

Vanhemmuus on yksi elämän suurimmista muutoksista

Vanhemmaksi tulo on yksi ihmisen elämän suurimmista muutoksista, joka aiheuttaa useimmille jossain määrin stressiä. Odotusaikaiset muutokset omassa kehossa ja mielessä auttavat valmistautumaan vauvan syntymään ja vanhemmuuteen, mutta saattavat tuntua myös kuormittavilta. Suhteet omiin vanhempiin ja kumppaniin muuttuvat myös raskausaikana.

Stressiä voi aiheuttaa usein myös työhön tai opiskeluun sekä talouteen liittyvät asiat. Synnytys herättää useimmissa odottajissa jännitystä tai jopa pelkoa. Odotukset raskauteen ja vanhemmuuteen liittyen voivat olla ristiriidassa todellisuuden kanssa. Erityisen kuormittavalta voi tuntua omaan tai vauvan terveyteen liittyvät huolet.

 

Vauvan suojaaminen stressin vaikutuksilta

Pitkäkestoiset ja kuormittavat tilanteet raskausaikana ja sen jälkeen lisäävät stressin haitallisia vaikutuksia. Oman stressitason ja tavallisimpien stressiin liittyvien oireiden tunnistaminen on tärkeää jo raskausaikana.

Vireystilan tilapäinen kohoaminen on helppo tunnistaa; syke nousee, lihasjännitys lisääntyy ja hengitys kiihtyy. Ihminen on valpas ja valmis toimimaan. Pitkään jatkuessaan tila kuormittaa elimistöä, kapeuttaa havaintokykyä ja vaikeuttaa tehtävistä suoriutumista. Voimavarojen kuluessa tunteiden hallitseminen vaikeutuu, usein ärtyneisyys tai itkuisuus lisääntyy. Uneen liittyvät ongelmat voivat lisääntyä ja rinnassa tuntuu painavalle ja olo hankalalle. Keskittyminen on selviytymisessä, jolloin oireiden havaitseminen itsessään voi olla vaikeaa.

Paljon on puhuttu myös stressin haitallisista vaikutuksista kehittyvän vauvan terveyteen ja myöhempään kehitykseen, mikä saattaa herättää vanhemmissa huolta ja lisätä – stressiä.

Raskausaikana äidin kokemukset välittyvät sikiövauvalle istukan hormonien kautta. Tämä auttaa vauvaa valmistautumaan syntymän jälkeisiin olosuhteisiin. Äidin raskausaikana kokema stressi on sopivassa määrin hyväksi myös lapsen kehitykselle. Stressikokemusten ja kuormittavien tilanteiden jälkeen tulisi olla kokemus siitä, että stressitila purkautuu ja sekä mieli että keho palautuvat. Raskaana olevan naisen jatkuva stressitila kuluttaa hänen voimavarojaan. Raskausaikana stressi vaikuttaa istukan kautta vauvan kehittyvään stressinsäätely järjestelmään, mikä voi syntymänkin jälkeen olla herkistynyt kokemaan ympäristöstä uhkaavia tekijöitä, vaikka siihen ei olisikaan syytä.

On hyvä huomata, että raskaudenaikaisella stressillä yksinään on vain vähäisiä vaikutuksia lapsen kehityksiä. Merkittävämpää on syntymän jälkeiset olosuhteet ja vauvan saama hoiva.

 Stressinhallintaa voi harjoitella

Vanhemman kiinnostus ja halu ymmärtää vauvaa ja hänen tarpeitaan sekä pyrkimys vastata niihin kertoo kyvystä sensitiivisen vanhemmuuteen, mikä tukee lapsen kehitystä. Omasta ja kumppanin hyvinvoinnista huolehtiminen raskausaikana ja vauvan syntymän jälkeen suojaa myös vauvan hyvinvointia. Stressinhallinta on taito, jota on hyvä harjoitella läpi elämän.

• Huolenaiheista, tunteista ja kokemuksista puhuminen auttaa käsittelemään tilannetta. Mieti kenen kanssa voit tai voisitte puhua tilanteestanne? Vauvaperhe-chatista saa tukea myös odotusajan huoliin.
• Huolehdi säännöllisestä rytmistä. Säännöllisestä ruokailusta ja unirytmistä kiinnipitäminen lisää voimavaroja.
• Hengitys on yksi tehokkaimmista keinoista rauhoittaa kehoa ja mieltä. Hengitys auttaa myös valmistautumaan synnytykseen.
• Liikunta ja muut keholliset menetelmät auttavat rauhoittamaan kehon ylivireystilaa. Katso Odottajan olohuoneesta vinkkejä raskausaikaan sopivista harjoituksista.
• Listaa kymmenen asiaa, jotka tuottavat sinulle mielihyvää, rentouttavat ja lataavat akkuja. Huolehdi, että jokaiseen päivään mahtuu vähintään yksi lataava hetki.
• Kuormittuneessa tilassa mieli jää helposti vatvomaan huolenaiheita. Yritä rajata niiden miettimiseen käyttämääsi aikaa esim. puoleen tuntiin päivässä. Muuna aikana voit todeta itsellesi, että mietit näitä sovittuna aikana.
• Nauru ja leikkisyys on hyvää vastalääkettä stressaantuneelle ololle. Nauru kuten stressikin ovat sosiaalisia ilmioitä, jotka tarttuvat. Lisää huumoria päivääsi esimerkiksi vauvan nauru tai kissavideoilla.
• Omien odotusten tarkasteleminen. Joskus odotuksemme esimerkiksi omalle jaksamisellemme tai omalle vanhemmuudellemme eivät ole todellisuudessa mahdollisia tai järkeviä, mikä lisää painetta. Omia voimavaroja raskausaikana tai vauvan kanssa ei voi ennustaa eikä hallitakaan. Omaa kehoa ja levon tarvetta on tärkeä kuunnella. Odotuksia vanhemmuuteen liittyvissä asioissa voi joutua muuttamaan esimerkiksi silloin, jos vauva on kovin itkuinen tai sairastelee paljon.
• Hyvän huomaaminen vaikeutuu, kun olemme kuormittuneet. Kokeile kirjata päivittäin ylös kolme asiaa, joissa olet onnistunut, jotka on tuntunut hyvälle tai josta olet kiitollinen.
• ”Kaikki päättyy aikanaan” – myös tämä hankala hetki. Tämän ajatteleminen tuo lohdullisuutta vaikeina aikoina ja sopii erityisen hyvin raskausaikaan ja vauvaperheeseen liittyvään kuormitukseen. Se ei tarkoita, etteikö tilanne olisi kuormittava ja raskas, vaan muistuttaa siitä hankalien hetkien ohimenevyydestä.
• Et ole yksin – älä jää yksin! Stressin kokemus on aina suhteellinen yksilöllisiin voimavaroihin. Oma kokemus voimavarojen vähyydestä on riittävä syy hakea tukea esimerkiksi neuvolasta tai vertaisryhmästä. Baby Blues – työ järjestää monilla paikkakunnilla odottajille suunnattuja ryhmiä.