Imetys ja pulloruokinta

Imetysrauhaa joka perheessä omalla tavalla

Imetyksen aloitus on opettelua. Aina imetys ei onnistu heti itsestään, mutta riittävän ohjauksen, tuen ja harjoittelun avulla se luonnistuu lähes kaikilta.

Jotta imetys lähtee alussa hyvin käyntiin, vauvaa kannattaa imettää ainakin kahdeksan kertaa vuorokaudessa. Näin maidon määrä alkaa ensimmäisten viikkojen jälkeen vastata vauvan tarvetta. Imetyksessä pätee kysynnän ja tarjonnan laki. Siis, mitä useammin vauva on rinnalla, sitä enemmän maitoa erittyy. Vauvan saadessa maitoa riittävästi, kastuu vaippakin usein. Aika ajoin tulee päiviä, jolloin vauva tuntuu olevan rinnalla koko ajan. Tiheiden imetysten avulla vauva nostattaa maidon määrää – pian maitoa taas riittää!

Vauva imee rintaa tiheimmin illalla. Kun vauva on 4-6 viikkoinen, hän voi olla iltaisin rauhaton rinnalla. Tämä johtuu siitä, että vauvan aktiivisuus on lisääntynyt ja maidon herumisen nopeudessa on tapahtunut muutoksia. On hyvä muistaa, että äidin jaksaminen ja mieliala vaikuttavat maidon herumiseen. Tästä syystä imetyshetki on hyvä rauhoittaa.

Löydä sinulle ja vauvallesi sopiva tapa

Erilaisia imetysasentoja voi kokeilla ja yrittää löytää sellaisen asennon, jossa kummallakin on hyvä olla ja jossa vauva saa hyvän otteen rinnasta. Äidin kannattaa varata kaikki hänen tarvitsemansa lähistölle, vesilasi/-pullo (äiti tarvitsee paljon vettä), harso valuvan maidon pyyhkimiseen, äänettömällä oleva kännykkä, namia tai jotain muuta, jota arvelee tarvitsevansa. Näin ei tarvitse keskeyttää imetyshetkeä.

Erityisesti alkuvaiheessa imetystä helpottaa ihokontakti: ihosi lämpö ja tuoksu aktivoi vauvaasi imemään ja vauvan läheisyys saa maidon herumaan helpommin. Vauvan voi hyvin riisua vaippasilleen ja ottaa hänet syliin tai viereen, iho ihoa vasten, paidan tai peiton alle. Vauvan annetaan rauhassa etsiä hyvä ruokailuasento ja oikeaa hetkeä rinnan päästä kiinni nappaamiselle. Kun vauva avaa suunsa ammolleen, häntä voi auttaa vetämällä häntä rintaa kohti. Vauvan asentoa voi tukea pitämällä kättä vauvan selässä. Harjoittelu ja kokeilu tekee vähitellen mestarin, vaikka alku saattaakin tuntua hankalalta. Jos imetys ei tunnu onnistuvan, voi syynä olla imemislakko.

Imetys sitoo äidin ja vauvan yhteen, mutta muuten vanhemmat voivat hoitaa vauvaa yhdessä. Vuorotteleminen vauvanhoidossa on tärkeää, jotta molemmat voivat välillä levätä sekä tutustua vauvaan kahden kesken. Vauva tottuu pian siihen, että molemmat vanhemmat hoitavat häntä omalla tavallaan. Isäkin voi ottaa vauvan ihokontaktiin syliinsä tai viereen, se tuntuu kummastakin mukavalle ja rauhoittaa vauvan oloa.

Tiheän imun kausi ja imemislakko

Tiheän imun kaudella tarkoitetaan aikaa, jolloin vauva haluaa vain olla rinnalla. Vauva on monesti normaalia itkuisempi ja tyytymätön eikä useinkaan nuku samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Äidille ja muille läheisille saattaa tulla tunne, ettei äidinmaito enää riitäkään. Näin ei kuitenkaan ole. Tällaiset vaiheet kuuluvat imetykseen ja näin vauva varmistaa, että saa maitoa jatkossakin.

Tiheän imun kausia on noin 3 ja 6 viikon sekä 3 ja 6 kuukauden iässä ja tyypillisesti ne kestävät parista päivästä reiluun viikkoon. On myös ihan tavallista, että ensimmäiset viikot tuntuvat olevan yhtä tauotonta tiheän imun kautta.

Kun tiheän imun kausi iskee, otetaan rennosti. Äiti voi kerätä kaikki tavarat (mm. vesipullo, lukemista yms.) ympärilleen ja otta torkkuja silloin, kun vauvakin torkkuu.

Toisinaan vauva voi kieltäytyä imemästä rintaa kääntämällä päänsä poispäin tai itkemällä, kun hänet ottaa rinnalle. Tätä kutsutaan imemislakoksi. Imemislakon syynä on jokin vauvaa järkyttänyt asia. Maitoa on ehkä tullut jollakin kerralla tulvimalla tai kenties päinvastoin: maitoa ei herunut vauvan mielestä riittävän nopeasti. Vauva on voinut maistaa maidossa oudon maun: äidin syömän vahvan mausteen tai äidin aloittaman lääkkeen maun. Voi olla, että vauva on rinnalla ollessaan säikähtänyt kovaa ääntä ja imetyshetket tekevät vauvan valppaaksi jatkossakin. Vauvan voi saada varovaiseksi se, että imeminen on joskus tehnyt kipeää, esimerkiksi flunssan tai hampaiden puhkeamisen yhteydessä. Joskus kiinteiden ruokien runsas syöminen saa vauvan kieltäytymään rinnasta. Pieneltä tuntuvat asiat ovat vauvan elämässä isoja ja merkityksellisiä.

Imemislakkoon voi auttaa imetysasennon tai -tilanteen muuttaminen. Voi kokeilla imettää kävellen tai kainaloimetystä. Vauvalle yritetään tehdä mahdollisimman turvallinen olo. Turhat virikkeet karsitaan ympäriltä, esimerkiksi valot sammutetaan ja radio sekä tv suljetaan. Vauvalle annetaan rintaa, kun hän on heräämässä tai hänet otetaan unisena rinnalle. Yleensä vauva ei kieltäydy imetyksestä pitkään ja tavallisesti yöimetykset onnistuvat myös lakkoilevan vauvan kanssa.

Imetys ja alkoholi

Alkoholinkäytön turvallista rajaa imetysaikana ei ole voitu määritellä, joten alkoholin nauttimista imetysaikana on suositeltavaa välttää. Alkoholin toistuva tai runsas käyttö imetyksen aikana voi vaikuttaa haitallisesti lapsen kehitykseen, vuorovaikutukseen ja maidoneritykseen. Alkoholipitoisuus äidin verenkierrossa vastaa pitoisuutta maidossa. Kertaluontoisessa ja tilapäisessä käytössä altistus jää vähäiseksi.  Vauva tarvitsee aina täysin selvän hoitajan. Vauvan kanssa ei myöskään saa nukkua perhepedissä, jos vieressä oleva vanhempi on juonut alkoholia.

Pulloruokinta toimimaan

Joskus imetyksen ohessa tarvitaan pulloruokintaa tai vauva saa kaiken maitonsa pullosta. Vauvantahtinen pulloruokinta on pienelle vauvalle turvallinen ja miellyttävä tapa syödä. Se vähentää vauvan kokemaa stressiä ja antaa hänelle mahdollisuuden syödä sopivia määriä kerrallaan. Ruokailun aikana on tärkeää, että aikuinen seuraa vauvan viestejä ja vastaa niihin.

Tutustu lisää

Imetyksen hyödyistä äidille ja lapselle, Imetyksen tuki ry

Rinnalla -sovellus imetyksen tueksi, Imetyksen tuki ry