Vauvojen vanhemmat voivat kysyä väsymykseen ja risaisiin yöuniin apua Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten unineuvonnasta.
Jotkut vanhempien kysymykset toistuvat. Vastaamassa Baby blues -työntekijä Tarja Kuivala Oulun ensi- ja turvakoti ry:stä ja Sinikka Walldén Lahden ensi- ja turvakoti ry:stä. Konkarit ovat huomanneet, että vanhemmat usein tietävät paljon vauvan unesta, mutta uupumus estää heitä näkemästä ratkaisuja.
Baby blues -unineuvojat eivät opasta minkään tietyn menetelmän käyttöön.
Usein kysytyt kysymykset vauvan unesta on julkaistu ensimmäisen kerran Enska 1/2021 -lehdessä.
Vauvan uni -huoneentaulu
Lataa kuva itsellesi ja tulosta se käyttöösi.
Usein kysytyt kysymykset vauvan unesta
1. Kuinka monta tuntia vauvan pitäisi nukkua yössä / vuorokaudessa?
Vauvan unen tarve on yksilöllinen ja vaihtelee aika paljon. Vastasyntynyt saattaa nukkua 16–20 tuntia vuorokaudessa. Yleensä ei kannata tuijottaa tuntimääriä, vaan katsoa miten vauva kokonaisuutena voi.
Jos vauva on pääsääntöisesti tyytyväinen ja iloinen päivisin, hän todennäköisesti on saanut tarpeeksi unta. Jos taas vauva on ärtynyt ja itkuinen, uneen voi kiinnittää huomiota. Useimmiten vauvat kuitenkin nukkuvat tarvitsemansa unet.
2. Minkä ikäisenä vauva ei enää tarvitse yösyöttöjä?
Reilun puolen vuoden ikäisestä tavallisesti. Kun vauva on alkanut syödä kiinteää ruokaa ja hän tulee aterioista ja maidosta päivällä täyteen, yösyöttöjä voi vähentää ja jättää pois. Vauvan pituus ja paino kehittyvät silloin hyvin.
Yösyöttöjä voi jättää pois myös vähitellen. Jos vauva syö hyvin tiheästi, syötöistä voi esimerkiksi jättää pois joka toisen. Noin puolivuotias vauva voi vielä hyvin tarvita imetystä yöllä. Näin on yleensä täysimetetyillä vauvoilla.
3. Miten vauvaa voi rauhoitella yöllä ilman imetystä?
Kosketuksella ja tarvittaessa sylissä rauhoittelemalla. Yöllä vauvan hoidon on hyvä olla eleetöntä ja rauhallista: valoja ei räväytetä päälle, musiikkia ei kannata laittaa soimaan, ei kävellä pitkin asuntoa eikä leikkiä ja seurustella vauvan kanssa. Eleettömyys tarkoittaa, että vauvan aistit saavat olla levossa ja vanhempi pyrkii rauhoittamaan vauvaa mahdollisimman pienillä toimilla. Myös aikuisen oma rauhallinen olo ja hengitys rauhoittaa vauvaa.
Yöhoito viestii vauvalle, että nyt on yö ja levon ja rauhoittumisen aika. Se tukee vauvan omaa kykyä rauhoittua. Hyvät tavat toimia löytyvät kokeilemalla: mistä oma vauva pitää ja mikä häntä tukee ja mikä sopii juuri meidän perheelle.
4. Kuinka kauan vauva saa itkeä ennen kuin mennään rauhoittelemaan?
Itkevä vauva rahoitetaan aina. Vauvan ei tarvitse itkeä yksin. Itku on viesti jostain ja vauva tarvitsee rauhoittuakseen aikuisen syliä tai kosketusta.
Toki itkun sävyä voi kuunnella ja tulkita. Erilaiset itkun sävyt oppii kyllä tunnistamaan. Vaativasti itkevä vauva rauhoitetaan aina, vaikka kyse olisi unirytmityksestäkin.
Pienen vauvan luo mennään aina, kun hän itkee.
5. Missä vauvan pitäisi nukkua?
Vauvan nukkumapaikka on perheen oma asia. Jos joku haluaa nukkua vauvan kanssa perhepedissä, niin voi tehdä, kunhan se on turvallista vauvalle. Lähekkäin nukkuminen on ihanaa.
Usein perhepedistä luovutaan, kun vauva alkaa kehittyä motorisesti ja myllätä nukkuessaan. Yleensä silloin ei perhepedissä kukaan nuku hyvin. Vauvakin tarvitsee nukkumarauhan ja voi häiriintyä vaikka vanhempien uniäänistä ja liikkeestä.
Vauvan siirtyminen omaan sänkyyn saattaa olla psyykkisesti iso juttu perheessä. Muutoksia kannattaa tehdä, kun perhe on niihin valmis.
6. Mitä on unirytmitys?
Unirytmityksellä tuetaan vauvan levollisia öitä. Rytmityksessä kiinnitetään huomiota vauvan nukahtamistilanteisiin, yöhoitoon ja koko vuorokausirytmiin. Hyvä päivärytmi on pohja hyville yöunille.
Unirytmitys ei ole sama asia kuin yösyötöistä luopuminen, mutta usein ne tulevat ajankohtaisiksi samoihin aikoihin.
7. Minkä ikäiselle vauvalle unirytmitystä voi tehdä kotona ja kuka sen voi tehdä?
Noin puolivuotiaan unta voi yrittää hellästi rytmittää, jos vauva on terve ja kasvaa hyvin.
Unirytmitystä on hyvä tehdä sen vanhemman, jolla on voimia ja joka jaksaa olla johdonmukainen ja määrätietoinen. Uupunut vanhempi voi ärtyä vauvalle, mikä ei auta vauvan rauhoittelussa. Rytmitys kannattaa tehdä suunnitellusti viikonloppuna, vapaalla. Yöhoitajia voi olla kaksikin, jos he toimivat samalla tavoin, vaikka vauvan isä ja isoäiti.
Isä voi olla hyvä unirytmittäjä etenkin, jos äiti imettää ja tavoitteena on vähentää yösyöttöjä. Samasta syystä unirytmitys on vaikeampaa, jos äiti ja vauva nukkuvat perhepedissä, koska silloin vauva tuntee äidissä maidon tuoksun. Äidin ehkä kannattaa nukkua silloin muualla.