Hei, olemme Erika ja Sara, kaksi harjoittelijaa Diakonia-ammattikorkeakoulusta. Olemme toisen vuoden sosionomi-diakoniopiskelijoita. Meitä pyydettiin kirjoittamaan blogiteksti siitä, kuinka päädyimme harjoitteluun Kaapatut Lapset ry:lle, sekä hieman tietoa lapsikaappauksista ja tilastoista.
Kaapatut Lapset ry oli meille vielä viime syksynä aivan uusi tuttavuus. Olimme kiertelemässä koulumme OSKE-torilla (osallistavan ja tutkivan kehittämisen tapahtuma), jossa Kaapatut Lapset kiinnitti meidän molempien huomion. Torilla ohjaajamme Saara kertoi meille järjestön työstä ja toiminnasta. Paikalla oli myös kaksi silloista harjoittelijaa, jotka kertoivat mitä kaikkea ovat päässeet työharjoittelussa tekemään ja oppimaan.
Emme tosiaan tienneet lapsikaappauksista entuudestaan oikein mitään, ja ensimmäinen mielikuva termistä “lapsikaappaus” taisi meillä molemmilla olla kidnappaus, ja sen kerroimmekin Saaralle ja harjoittelijoille. He totesivat mielikuvan olevan varsin yleinen. Kiinnostus kyseistä järjestöä kohtaan heräsi, ja aloimme tutkimaan tarkemmin, mitä ja miten he toimivat. Teimme myös yhden kurssin oppimistehtävän Kaapatut Lapset ry:stä.
Päädyimme siis hakemaan ensimmäiseen harjoitteluun Kaapatut Lapset ry:lle, ja olemme olleet oikein tyytyväisiä, että pääsimme tänne. Ensimmäisen harjoittelukuukauden aikana on käynyt selväksi, että lapsikaappaukset ja kansainväliset huoltokiistat ovat monimutkaisia ilmiöitä, joista usein sosiaalialan ammattilaisillakaan ei ole kovin paljon tietoa tai osaamista. On siis todella arvokasta olla kartuttamassa omaa osaamistaan näissä asioissa. Minne ikinä tulevaisuudessa työllistymmekin, lapsikaappausteeman tuntemus ei varmasti mene hukkaan. Seuraavaksi kerromme hieman, mitä olemme oppineet tähän mennessä. Haastattelimme tätä blogikirjoitusta varten myös toiminnanjohtaja Tarja Räisästä.
Lapsikaappauksesta on tavallisesti kyse silloin, kun pysyvästi Suomessa asunut alle 16-vuotias lapsi on viety toiseen maahan ilman huoltajan suostumusta. Myös siinä tapauksessa, että lapsi on tapaamisoikeuden jälkeen jätetty palauttamatta toisesta maasta, voi olla kyse lapsikaappauksesta. Kaappausta selvitettäessä on ensin tiedettävä, kuuluuko valtio, johon lapsi on kaapattu, Haagin kansainvälisen lapsikaappaussopimuksen piiriin. Mikäli valtio kuuluu sopimuksen piiriin, kaappausasiassa auttaa ja palautushakemuksen teossa ohjeistaa oikeusministeriö.
Haagin sopimuksen kuulumattomien valtioiden ollessa kyseessä on käännyttävä ulkoministeriön puoleen. Ulkoministeriö pyrkii edesauttamaan lapsen vapaaehtoista palauttamista ja sovinnollisen ratkaisun löytymistä konsulipalvelulain 31 ja 32 §:n mukaan. Jos lapsen olinpaikasta ei ole tietoa tai on epäselvää, mihin valtioon lapsi on kaapattu, on syytä ottaa yhteyttä poliisiin.
Vuonna 2023 Suomesta kaapattiin yhteensä 54 lasta, ja Suomeen taas kaapattiin 22 lasta. Yhteensä siis 76 lasta oli kaapattuna Suomesta tai Suomeen. Vuonna 2022 kaapattujen lasten lukumäärä oli yhteensä 74. Lapsikaappaukset ovat lisääntyneet; esimerkiksi vuosina 2010–2015 kaapattujen lasten lukumäärä vaihteli 29:n ja 56:n välillä. Myös vuosina 2016–2019 kaappausten vuosittainen lukumäärä jäi alle 70:n.
Tutkiessamme lapsikaappausten tilastoja 2010-luvulta tähän päivään, huomasimme ison nousun kaappauksien määrässä vuonna 2023. Haastattelimme asiaan liittyen Kaapatut Lapset ry:n toiminnanjohtajaa Tarja Räisästä, jonka mukaan tämä valtava kasvu johtuu isoilta osin vuoden 2015 pakolaiskriisistä. Ylen artikkelin mukaan vuonna 2015 Suomeen tuli arviolta noin 32 500 turvapaikanhakijaa. Kolmasosa hakijoista oli Irakista, mihin myös iso osa vuonna 2023 kaapatuista lapsista vietiin.
Räisäsen mukaan myös lapsikaappauksien luvut ovat vuosittain jatkuvassa pienessä nousussa monikulttuuristen avioliittojen lisääntyessä. Nykypäivänä ihmiset muuttavat enemmän ulkomaille, jossa mahdollisesti solmivat avioliiton, ja jos eroavat, palaavat usein kotimaahan.
Pohdimme myös, että miten lapsen palautusprosessia olisi hyvä kehittää ja helpottaa maissa, jotka ovat allekirjoittaneet Haagin sopimuksen. Sopimuksessa on säädetty, että palautusprosessissa hakemuksesta tulisi olla päätös tehtynä kuuden viikon kuluessa. Räisäsen mukaan tätä noudatetaan hyvin Suomessa ja Ruotsissa, mutta esimerkiksi Etelä-Euroopassa tätä ei noudateta niin tarkasti, kuin kuuluisi. Tästä olisi hyvä muistuttaa sopimusvaltioita ja velvoittaa heitä noudattamaan tarkasti sopimuksessa sovittuja asioita ja määräaikoja.
Jo pelkästään tämä kuusi viikkoa on lapselle hyvin pitkä aika. Toiminnanjohtajan kanssa keskustellessamme tuli puheeksi esimerkiksi se, miten kaapattu lapsi viedään ensin maasta, jonne on kotiutunut, tai jopa asunut koko ikänsä, irtaannutetaan ja viedään toiseen maahan. Jos kaappaus venyy kovin pitkäksi, ehtii lapsi mahdollisesti jo sopeutua elämään uudessa maassa. Palautuksen viivästyttäminen aiheuttaa siten vain lisää uuteen sopeutumista ja juurilta irrottamista. Tämä ei ole ollenkaan lapsen edun mukaista. Palautusta saattaa myös viivästyttää viranomaisten puutteellinen toiminta, kun päätös on tehty. Tämä voi johtua muun muassa resurssipulasta, mutta myös korruptiota on valitettavan paljon havaittu. Tämä siis tarkoittaa sitä, että paikallinen poliisi saattaa toimia hyvinkin mielivaltaisesti.
Toiminnanjohtaja Tarja Räisäsen mukaan lapsikaappausten ehkäisemisessä tärkeintä olisi, että viranomaiset ottaisivat kaappausuhan todesta. Hänen mukaansa vanhemman huoli mahdollisesta kaappauksesta leimataan liian usein vanhempien välisiin huoltokiistoihin kuuluvaksi seikaksi. Viranomaisten olisi syytä käydä huolellisesti läpi, toteutuvatko merkit lapsikaappausuhasta.
Käynnissä olevien kaappaustilanteiden ratkaisemiseksi lastensuojelun kiireellistä sijoitusta tulisi Räisäsen mukaan hyödyntää enemmän. Lastensuojelu voi toteuttaa kiireellisen sijoituksen poliisin pyynnöstä. Lastensuojelun puuttuminen tilanteeseen voi olla tarpeellista, kun lapsi on joutunut hänen terveyttään ja kehitystään vaarantaviin olosuhteisiin. Näin voi olla esimerkiksi tilanteessa, jossa pieni lapsi on joutunut eroon hänestä huolta pitäneestä vanhemmasta ja on itselleen vieraassa kieli- ja kulttuuriympäristössä. Käytännössä kiireellisiä sijoituksia ei kuitenkaan kaappaustilanteissa tehdä niin paljon kuin olisi mahdollista, sillä poliisin ja lastensuojelun yhteistyö ei aina ole saumatonta. Räisänen kertookin, että poliisista ja lastensuojelusta on toivottu selkeää yhteistä menettelyohjetta.
Yksi tärkeä keino käynnissä olevien lapsikaappausten ratkaisemiseksi on poliisin tekemä etsintäkuulutus Schengenin tietojärjestelmään (SIS). Järjestelmä hälyttää, mikäli lasta ollaan viemässä Schengen-alueen rajojen ulkopuolelle. Räisäsen mukaan tämä kuulutusluokka on tullut mahdolliseksi 9.3.2023 alkaen. Lain EU 2018/1862 32 artiklan mukaan tällaisen kuulutuksen voi tehdä lapsesta, jonka kohdalla lapsikaappausriski on konkreettinen ja selkeä. Räisänen kertoo, että Kaapatut Lapset ry oli vuonna 2008 ajamassa kansalaisaloitetta Euroopan parlamentille tästä Schengen-alueen rekisteristä.
Lähteet
Rautio, M., & Juutilainen, V. (2016). Näin Suomi muuttui – katso miten turvapaikkakriisi eteni ja näkyi vuonna 2015. Yle. https://yle.fi/a/3-8595369
Ulkoministeriö. (i.a.). Lapsikaappaus. Saatavilla 3.2.2025 https://um.fi/lapsikaappaus
Kaapatut Lapset ry. (i.a.). Materiaaleja ja tilastoja. Saatavilla 3.2.2025 https://ensijaturvakotienliitto.fi/kaapatutlapset/tietoa/materiaaleja-ja-tilastoja/
Kaapatut Lapset ry. (i.a.). Lainsäädäntö. Saatavilla 3.2.2025 https://ensijaturvakotienliitto.fi/kaapatutlapset/tietoa/lainsaadanto/#turvaamistoimet
L 2018/1862. Regulation (EU) 2018/1862 of the European Parliament and of the Council of 28 November 2018 on the establishment, operation and use of the Schengen Information System (SIS) in the field of police cooperation and judicial cooperation in criminal matters, amending and repealing Council Decision 2007/533/JHA, and repealing Regulation (EC) No 1986/2006 of the European Parliament and of the Council and Commission Decision 2010/261/EU. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/ALL/?uri=CELEX:32018R1862
Oikeusministeriö. (21.1.2021). Kansainvälinen lapsikaappaus. https://oikeus.fi/material/collections/20210311134340/7Oj8Czncn/Lapsikaappaustietopaketti-fi.pdf
