Tässä osiossa kerrotaan Euroopan Unionin toimista huoltokiistoissa ja lapsikaappaustapauksissa. EU:n yhteinen lainsäädäntö parantaa lapsen asemaa kiistatilanteissa ja helpottaa lapsen palauttamista kaappaustapauksissa.
Kun puolisot ovat eri maiden kansalaisia, lasten huoltajuusjärjestelyistä sopimiseen on syytä kiinnittää avioerotilanteessa erityistä huomiota. Tällöin on tärkeää asettaa lapsen oikeudet, hyvinvointi ja tarpeet etusijalle.
Mitä tarkoitetaan huoltajuudella, tapaamisoikeudella ja vanhempainvastuulla?
Kun vanhemmat asuvat yhdessä, he ovat yleensä molemmat lasten huoltajia. Jos vanhemmat eroavat tai muuttavat erilleen, heidän on ratkaistava, miten huoltajuusvastuu jaetaan heidän välillään.
Vanhemmat voivat päättää, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhemman luona tai vain toisen vanhemman kanssa. Jos lapsi asuu pääasiallisesti vain toisen vanhemman kanssa, muualla asuvalla vanhemmalla on yleensä oikeus tavata lasta tiettyinä aikoina.
Lapsen huoltoa koskeviin oikeuksiin sisältyy myös muita lapsen kasvatukseen ja huoltoon liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia, kuten oikeus huolehtia lapsesta ja hänen omaisuudestaan. Näitä oikeuksia ja velvollisuuksia nimitetään yhteisesti vanhempainvastuuksi. Useimmiten vanhempainvastuu on lapsen vanhemmilla, mutta se voi olla myös laitoksella, jonka hoidossa lapsi on.
Kuka päättää huoltoa ja tapaamista koskevista oikeuksista?
Vanhemmat voivat päättää huoltoa ja tapaamista koskevista asioista yhteisellä sopimuksella. Sovittelija tai lakimies voi auttaa vanhempia löytämään asiaan ratkaisun. Lue lisää sovittelijan etsimisestä.
Jos vanhemmat eivät pääse asiasta yhteisymmärrykseen, he saattavat joutua viemään asian tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tuomioistuin voi päättää, että molemmat vanhemmat ovat edelleen lapsen huoltajia (yhteishuoltajuus) tai että huoltajuus annetaan vain toiselle vanhemmalle (yksinhuoltajuus). Jos toinen vanhemmista toimii yksinhuoltajana, tuomioistuin voi päättää myöntää toiselle vanhemmalle tapaamisoikeuden.
Jos puolisot ovat eri maiden kansalaisia, EU:n sääntöjen mukaan ratkaistaan, mikä tuomioistuin on toimivaltainen käsittelemään asian. Lue lisää toimivaltaisen tuomioistuimen valinnasta.
Päätavoitteena on välttää se, että eri maissa asuvat vanhemmat panevat asian vireille kumpikin oman maansa tuomioistuimessa, jolloin samassa asiassa annettaisiin kaksi eri tuomiota. Pääsääntönä on, että toimivaltainen tuomioistuin on sen maan tuomioistuin, jossa on lapsen vakituinen asuinpaikka.
Pannaanko tuomioistuimen päätös täytäntöön toisessa EU-maassa?
Jotta varmistettaisiin, että tuomioistuimen antama päätös pannaan käytännössä täytäntöön myös muissa EU-maissa, on säädetty tuomioistuimen päätösten tunnustamis- ja täytäntöönpanojärjestelystä. Sen ansiosta vanhempainvastuussa olevien on helpompi käyttää oikeuksiaan.
Erityisesti lapsen vanhemmalle kuuluva tapaamisoikeus on helppo saada tunnustetuksi toisessa jäsenvaltiossa ilman erityisiä muodollisuuksia, koska tapaamisoikeuden katsotaan edistävän lapsen ja hänen vanhempiensa välisten suhteiden kehittymistä.
Mitä EU:n sääntöjä sovelletaan?
Säännöt, joiden mukaan lasten ja heidän vanhempiensa suhteita koskevat rajatylittävät riita-asiat ratkaistaan, sisältyvät Bryssel II a -asetukseen. Näitä sääntöjä sovelletaan kaikkiin lapsiin riippumatta siitä, ovatko he syntyneet avioliitossa vai sen ulkopuolella. Bryssel II a -asetus on EU:n oikeudellisen yhteistyön kulmakivi avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa. Asetusta on sovellettu 1. maaliskuuta 2005 alkaen kaikissa EU:n jäsenvaltioissa Tanskaa lukuun ottamatta.
Lähde: Euroopan oikeusportaali
Eron jälkeen toinen vanhemmista haluaa kenties palata kotimaahansa ja viedä lapset mukanaan. Hän tarvitsee siihen kuitenkin toisen vanhemman suostumuksen tai tuomioistuimen luvan ellei halua rikkoa lakia. Selvitä, mitä laissa sanotaan ja mitä on tehtävä, jos toinen vanhempi on kaapannut lapsen.
Miten EU-säännökset helpottavat lapsikaappausten ehkäisemistä?
Sen jäsenvaltion tuomioistuimet, jossa lapsella on vakituinen asuinpaikka ennen kaappausta, ovat edelleen toimivaltaisia, kunnes lapsikaappaustapaus on ratkaistu. Tämä voi estää lapsikaappaustapaukset silloin, kun toinen vanhemmista suunnittelee lapsikaappausta saadakseen huoltajuusasian käsiteltäväksi oman asuinmaansa tuomioistuimessa siinä toivossa, että tuomio olisi hänen kannaltaan suotuisampi.
Miten vanhempi voi saada kaapatun lapsen takaisin?
Kaikissa EU:n jäsenvaltioissa (Tanskaa lukuun ottamatta) on keskusviranomainen, jonka tehtävänä on avustaa vanhempia, joiden lapsi on kaapattu toiseen jäsenvaltioon. Viranomainen voi käynnistää menettelyn lapsen palauttamiseksi. Siinä tapauksessa tuomioistuimen on ratkaistava asia kuudessa viikossa. Tuomioistuimen olisi kuultava lasta menettelyn yhteydessä, paitsi jos se ei ole aiheellista lapsen iän tai kypsyysasteen vuoksi.
Voiko lapsen kaappausmaan tuomioistuin kieltäytyä palauttamasta lasta?
Sen maan tuomioistuin, johon lapsi on kaapattu, voi vastustaa lapsen palauttamista vain jos on olemassa vakava vaara, että palauttaminen saattaisi lapsen alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille (Haagin vuoden 1980 yleissopimuksen 13 artiklan b alakohta). Palauttamista ei kuitenkaan voida estää, jos lapsen suojelemiseksi on toteutettu asianmukaiset järjestelyt. Jos tuomioistuin katsoo, että lasta ei pitäisi palauttaa, sen on otettava yhteyttä sen maan tuomioistuimeen, josta lapsi vietiin pois.
Sen maan tuomioistuin, josta lapsi vietiin pois, tekee asiassa lopullisen ratkaisun ottaen huomioon todistusaineiston ja toisen tuomioistuimen perustelut. Lisäksi tuomarin on kuultava sekä lasta että molempia vanhempia.
Onko tuomioistuimen päätös suoraan täytäntöönpanokelpoinen?
Tuomioistuimen lopullinen päätös on suoraan tunnustettavissa ja täytäntöönpanokelpoinen muissa EU-maissa ilman täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista (ns. eksekvatuurimenettely on poistettu), jos tuomari on antanut tuomiosta todistuksen.
Lähde: Euroopan oikeusportaali
Voit lukea lisää EU-maiden käytännöistä lapsikaappaus- ja huoltokiistatilanteissa Euroopan komission sivuilta.
Perheoikeudelliset asiat
Näin löydät maasi keskusviranomaisen
Näin löydät sovittelijan
Näin löydät toimivaltaisen tuomioistuimen