Toimintamme auttaa ja tukee kansainvälisen lapsikaappauksen, kaappausuhan tai vaikean kansainvälisen huoltokiistan kohteena olevia lapsia sekä puolustaa heidän perus- ja ihmisoikeuksiaan. Yhdistys pyrkii toiminnassaan ottamaan yhdenvertaisesti huomioon sekä isän että äidin intressit, mutta keskeisimmillä sijalla on lapsen etu ja oikeus olla joutumatta kansainvälisen lapsikaappauksen tai vaikean ja repivän huoltoriidan kohteeksi ja uhriksi.
Yhdistyksen ylläpitämä tuki- ja neuvontapiste Toivon Talo tiedottaa, neuvoo vanhempia, koordinoi vertaistukea ja järjestää voimaannuttavaa ja virkistävää toimintaa koko perheelle.
Kaapatut Lapset ry on perustettu vuonna 1997. Se on Ensi- ja Turvakotien Liitto ry:n , Yhden Vanhemman Perheiden Liiton ja Kansalaisareenan jäsenjärjestö. Teemme yhteistyötä Oikeusministeriön, Ulkoasiainministeriön, järjestöjen ja viranomaisten kesken.
Teemme kansainvälistä yhteistyötä Missing Children Europen järjestön kanssa.
Kaapatut Lapset ry:n hallitus valitaan vuosittain syyskokouksessa.
Mistä kaapattujen lasten tukirahastossa on kyse?
Tukirahasto tarjoaa taloudellista tukea lapsikaappauksen tai haastavan kansainvälisen huoltokiistan kohteena oleville lapsille, joiden asuinpaikka sijaitsee Suomessa. Tukirahaston tavoitteena on edesauttaa ulkomailla käytyjen huoltokiistojen viiveetöntä ratkaisemista ja lasten ripeää palauttamista.
Suomesta kaapataan vuosittain noin 20 lasta. Osa lapsista saadaan takaisin, osa jää kaappausmaahan. Surunsa lisäksi Suomeen jäänyt vanhempi joutuu usein taloudelliseen ahdinkoon maksaessaan
kaappauksesta tai huoltokiistasta aiheutuneita kuluja – siksi kaipaamme apuasi!
Vanhempien tarinoita:
Isoäidin tarina – menetetyt lapset
Äidin kokemus – päiväkoti ei voinut turvata lasta
Auttamiseen on kaksi mahdollisuutta:
1. Voit tukea lapsikaappauksen tai haastavan kansainvälisen huoltokiistan kokeneita perheitä taloudellisesti, lahjoittamalla rahaa kaapattujen lasten tukirahastolle. Lahjoitusten avulla voimme auttaa perheitä esimerkiksi oikeuskulujen ja matkojen kustannuksessa.
2. Voit tulla mukaan kaapattujen lasten tukirahaston työyhmään ja olla mukana kehittämässä varainhankintaamme sekä vaikuttaa tukirahaston toimintaan. Tukirahaston vapaaehtoisena voit osallistua myös lipaskeräyksiin. Kaipaamme joukkoomme myös erityisosaajia, jotka haluavat auttaa tekemisen kautta. Tule mukaan – ota yhteyttä toimisto@kaapatutlapset.fi tai soita 0458553055
Voit myös yhdistää kaksi auttamisen muotoa!
Anna tukesi ja auta kaapatun lapsen palauttamisessa.
Suorita kertalahjoitus tai ryhdy kuukausilahjoittajaksi*
Me kiitämme avustasi.
* Voit ryhtyä kuukausilahjoittajaksi merkitsemällä verkkopankin maksussa summan lähteväksi tililtäsi joka kuukausi. Voit perua maksun koska vain verkkopankista.
| Tukirahaston tilinumero: | Nordea Malmi FI41 1369 3000 1092 12 |
| Viitenumero: | 123 |
| Rahankeräysluvan numero: | RA/2017/1216 |
| Toimeenpanoaika ja -alue: | Lupa on voimassa 1.1.2018-31.12.2019 koko Suomen alueella Ahvenanmaata lukuun ottamatta. |
2018
Puheenjohtaja:
Maria Lahti
Hallituksen jäsenet:
Varapuheenjohtaja: Virpi Järvenpää
Taloudenhoitaja: Nita Karlsson
Sihteeri: Marjo Koivuaho
Minna Husu
Tommi Kuisma
Roni Mänttäri
Nora Sayyad
1. Yhdistyksen nimi ja kotikunta
Yhdistyksen nimi on Kaapatut Lapset ry, ruotsiksi Bortförda barn rf ja sen kotikunta on Helsinki.
2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on tukea toiminnallisesti perheitä, joista on kaapattu lapsi(a), jotka elävät kaappausuhan alla tai keskellä kansainvälistä huoltokiistaa.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys
* hankkii ja jakaa tietoa kansainvälisestä lapsikaappausongelmasta ja vaikeista huoltokiistoista
* ohjaa ja neuvoo perheitä kaapattujen lasten pikaiseksi palauttamiseksi, kansainvälisten lapsikaappausten ehkäisemiseksi ja huoltokiistojen ratkaisemiseksi
* harjoittaa vertaisryhmätoimintaa ja tukihenkilötoimintaa
* tiedottaa, valistaa ja kouluttaa yhteydenottajia ja viranomaisia
* järjestää tapaamisia ja virkistystoimintaa, kuten iltamia, juhlia, voimaannuttavia viikonlopputapaamisia ja tuettuja lomia sekä retkiä yms.
* vaikuttaa ja tekee aloitteita poliitikoille ja viranomaisille
* jakaa avustuksia kaapattujen lasten palauttamiseksi tukirahaston kautta
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi harjoittaa yhdistyslain 5 §:n mukaista taloudellista toimintaa. Yhdistys voi toimintaansa varten ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta. Yhdistys voi hakea avustuksia sekä toimeenpanna asianomaisella luvalla rahankeräyksiä ja arpajaisia.
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy kohdassa kaksi esitetyn yhdistyksen tarkoituksen. Yhdistys voi hyväksyä myös kannatus- ja yhteisöjäseniä. Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yksityinen henkilö ja yhteisöjäseneksi oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa. Lisäksi yhdistys voi kutsua kunniajäseniä.
Yhdistyksen hallitus hyväksyy hakemuksesta jäsenet ja päättää keitä kutsutaan kunniajäseniksi. Jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruuden päättää syyskokous, erikseen kullekin jäsenryhmälle. Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.
4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Jäsen, joka on kahtena peräkkäisenä vuonna jättänyt jäsenmaksun maksamatta muistutuksesta huolimatta katsotaan eronneeksi yhdistyksestä.
Jäsen, joka on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja voidaan erottaa hallituksen päätöksellä. Jäsenellä on oikeus saattaa päätös kahden kuukauden kuluessa siitä tiedon saatuaan yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi.
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valittu puheenjohtaja sekä 4-6 muuta varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä. Puheenjohtajaksi voidaan valita sama henkilö korkeintaan neljäksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. Hallituksen toimikausi on kalenterivuosi.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja taloudenhoitajan. Hallitus valitsee myös toiminnanjohtajan ja tarvittaessa muita toimihenkilöitä sekä palkkaa työsuhteiset työntekijät.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puolet sen jäsenistä mukaan lukien puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Läsnä voi olla myös Skypen, puhelimen tai muun vastaavan järjestöemän kautta.
Hallitus voi pitää kokouksia myös sähköpostitse (, mikäli kaikki hallituksen jäsenet suostuvat asian käsittelyyn sähköpostin välityksellä.) Kokouksen kutsuu koolle joko puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja vähintään kolme (3) vuorokautta ennen kokouksen alkua. Sähköpostikokouksen julistaa avatuksi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja lähettämällä esityslistan kaikille hallituksen jäsenille. Vastausaikaa on vähintään yksi (1) vuorokausi. Sähköpostikokouksen pöytäkirja vahvistetaan seuraavassa hallituksen läsnäolokokouksessa.
Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä, äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee, henkilövaaleissa kuitenkin arpa.
Hallituksen kokouksissa pidetyt pöytäkirjat tarkastaa seuraava hallituksen kokous.
6. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa joko puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä toiminnanjohtajan tai taloudenhoitajan tai hallituksen sihteerin kanssa.
7. Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen on annettava tilintarkastajalle/toiminnantarkastajalle viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Tilintarkastajan/toiminnantarkastajan on annettava kirjallinen lausunto hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.
Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus kirjeitse tai sähköpostitse vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään hallituksen määräämänä aikana huhti-toukokuussa. Yhdistyksen syyskokous pidetään loka-marraskuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannatusjäsenellä ja yhteisöjäsenen edustajalla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se kanta, jota äänestyksessä on kannattanut ehdoton enemmistö annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, henkilövaaleissa kuitenkin arpa.
9. Kevät- ja syyskokoukset
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- Kokouksen avaus
- Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
- Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- Hyväksytään kokouksen esityslista
- Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajan/toiminnantarkastajan lausunto
- Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- Kokouksen avaus
- Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
- Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- Hyväksytään kokouksen esityslista
- Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle
- Vahvistetaan jäsenmaksujen suuruus seuraavalle vuodelle
- Päätetään hallituksen jäsenten määrä, valitaan hallituksen puheenjohtaja, muut varsinaiset jäsenet ja varajäsenet seuraavalle vuodelle
- Valitaan tilintarkastaja/toiminnantarkastaja ja hänelle varatilintarkastaja/varatoiminnantarkastaja seuraavalle vuodelle
Jos yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian varsinaisen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
10. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
Säännöt on rekisteröity 27.9.2013
STRATEGIA
Kaapatut Lapset ry:n toiminnalle on luotu strategia, joka koskettaa vuosia 2015-2019.
Strategian vuosittaiset pääteemat:
2015 Vertaisuuden ja kokemusasiantuntijuuden vahvana pitäminen ja kehittäminen.
2016 Kokijasta toimijaksi
2017 Verkostoitumalla vaikuttaminen
2018 Lapset ja nuoret
2019 Jäsenkysely strategian vaikuttavuudesta
Lapsikaappausuhka elämän varjona, äitien kokemuksia suomalais-islamilaisesta perheestä
Aarni, Armi; Isaksson, Paavo; Khan, Anna-Maija & Räisänen, Tarja
(2008. 2. painos 2010.)
Kirja käsittelee islamilaisista kulttuureista ja yhteisöistä peräisin olevien miesten kanssa avioituneiden suomalaisnaisten kokemuksia ja näkemyksiä kahden kulttuurin perheiden haasteista, perhe-elämän ja avioliiton kriisiytymisestä sekä lasten huoltokiistojen kärjistymisestä.
Tiedot perustuvat Kaapatut lapset ry:n vuosina 2002 ja 2005 suorittamiin asiakaskyselyihin ja -haastatteluihin.
Kansainvälisen lapsikaappausasian tunnetuksi tekemisen lisäksi kirja esittelee islamilaisen lain pääpiirteitä perheoikeuteen liittyen sekä tarjoaa näkökulmia siihen, miksi huoltajuuskiistat suomalais-islamilaisissa perheissä muodostuvat usein niin vaikeiksi.
Aihe on ajankohtainen, sillä kahdenkulttuurin avioliittojen yleistymisen myötä on myös näiden avioliittojen purkautuminen viime vuosina lisääntynyt. Avioeroihin liittyvät kriisit, kuten kansainväliset huoltajuuskiistat ja lapsikaappauksen uhkatilanteet ovat samalla lisääntyneet. Eronneisuusluvut ovat erityisen korkeat niiden liittojen kohdalla, joissa puolisot ovat toisistaan kulttuurisesti ja uskonnollisesti kaukana.
Julkaisu tekee tunnetuksi kansainvälistä huoltajuuskiista- ja lapsikaappausasiaa sekä tarjoaa tietoa ja uusia näkökulmia kahdenkulttuurin perheiden kriisejä ja vaikeuksia työssään kohtaaville sosiaalialan ammattilaisille, viranomaisille, eri alojen opiskelijoille ja kaikille asiasta kiinnostuneille.
Kirjasta otettiin päivitetty painos 2010.
Hinta 10€ + mahdolliset postikulut 1,50€
Tilaukset: toimisto(at)kaapatutlapset.fi, puh. 045 8553055.
Kaksikulttuurista lasta tukemassa
Tukea kasvatukseen vanhempien välisissä ristiriitatilanteissa
Iranta, Mina (2011)
Opasvihkonen ristiriitaisessa tilanteessa olevien vanhempien ja heidän kanssa tekemisissä olevien viranomaisten tueksi.
Vihkonen on tuotettu osana opinnäytetyötä, jossa kartoitettiin kaksikulttuuristen lasten vanhempien kasvatusta koskevia huolia.
Keskiössä ovat kaksikulttuuriset yksinhuoltajaperheet, joissa eronneiden vanhempien välillä on esimerkiksi huoltokiistasta tai lapsikaappausuhasta johtuvia vaikeita ristiriitoja, ja vanhemman suhde lapsen toiseen kulttuuriin voi olla entisen puolison käytöksen vuoksi negatiivisesti sävyttynyttä.
Tutkimuksesta tehtyjen johtopäätösten perusteella koottiin opasvihkonen, joka tarjoaa tietoa sekä käytännöllisiä tapoja tukea lapsen kaksikulttuurisuutta.
Vihkosen voi ladata tästä. Painettua versiota voi myös tiedustella Toivon Talolta: toimisto(at)kaapatutlapset.fi, puh. 045 8553055
Vapaaehtoistoiminnan opas
Yhdistyksen vapaaehtoisten kanssa on tehty opas, jossa vapaaehtoiset pääsevät kertomaan erilaisista vapaaehtoistehtävistä ja nissä toimimisesta. Oppaasta löytyy ohjeistuksia uusille innokkaille vapaaehtoisille.
Opasta jaetaan vapaaehtoisina toimiville henkilöille.
Antologia – kertomuksia lapsikaappauksista
Olemme tehneet toimintalinjan, jonka mukaisesti kohtaamme yhteydenottajiamme.
Toimintalinja yhteydenottajien kohtaamiseen
Yhdistyksen koko toiminnan tavoitteena on, että (a) kaapatut lapset saadaan mahdollisimman pian palautettua vakinaiseen asuinmaahansa, (b) mahdollisimman moni lapsikaappausuhka saadaan pois-tettua ja lapsikaappaus estettyä, (c) kansainvälisissä huoltokiistoissa vanhemmat löytävät ratkaisun ilman lapsikaappausta tai sen uhkaa tai toisen vanhemman vieraannuttamista sekä (D) kyseisissä tilanteissa elävät perheet saavat tukea ja neuvoja.
Kaapatun lapsen palattua vakinaiseen asuinmaahansa, pahimman lapsikaappausuhan tultua torjutuksi ja mahdollisen vieraannuttamistilanteen korjaamisen jälkeen tavoitteena on auttaa vanhempaa löytämään ja hyväksymään se yhteistyövanhemmuuden muoto, joka kyseisessä perheessä on mah-dollinen samalla turvaten lapsi. Yhteydenottajia tuetaan kuulemaan ja näkemään lapsen tarpeet ja näin tuetaan vanhemmuutta ja erottamaan oma erotuska vanhemmuudesta.
Lopullinen tavoite on, että yhteydenottaja ja kriisiperhe voimaantuvat ja joko tulevat mukaan yhdis-tyksen toimintaan ensin tuen saajana, myöhemmin vertaistukijana tai muuna vapaaehtoisena tai voivat todeta avun ja tuen saamisen tarpeen poistuneen ja jatkavat elämäänsä ilman kriisiä.
Vaikka käytännön neuvonta ja tuki kohdistuu yleensä ensisijaisesti vanhempaan tai muuhun aikuiseen yhteydenottajaan, on kaiken toiminnan taustalla aina lapsi, jonka tarpeista ja edusta yhteydenottajaa muistutetaan ja johon keskustelut pyritään ohjaamaan.
Olemme luoneet ennaltaehkäisevien toimintatapojen ohjeistuksen vapaaehtoisille ja palkatuille lastenhoitajillemme. Ohjeistuksen tarkoituksena on ehkäistä mahdollisia ongelmatilanteita lasten parissa. Toivon Talon henkilökunta opastaa lastenhoitajia lasten toiminnassa ja kertoo heille ohjeistuksesta.
Lasten turvallisuutta lisäävät ennalta estävät toimintatavat
Tältä sivulta löytyvät Kaapatut Lapset ry:n jäsen- ja asiakasrekisteriselosteet, joissa kerromme mitä tietoa keräämme ja miksi. Emme koskaan luovuta asiakkaitamme tai jäseniämme koskevaa tietoa eteenpäin kolmannelle osapuolelle. Jäsenillä, asiakkailla ja vapaaehtoisille on aina oikeus pyytää hänestä kerätyt tiedot nähtävilleen.
Lämmin kiitos toimintamme tukemisesta:
Helsingin kaupunki
Vantaan kaupunki
Espoon kaupunki
Tampereen kaupunki
Lasten päivän säätiö
Asianajotoimisto Krogerus Oy