Toimintamme auttaa ja tukee kansainvälisen lapsikaappauksen, kaappausuhan tai vaikean kansainvälisen huoltokiistan kohteena olevia lapsia sekä puolustaa heidän perus- ja ihmisoikeuksiaan. Yhdistys pyrkii toiminnassaan ottamaan yhdenvertaisesti huomioon sekä isän että äidin intressit, mutta keskeisimmillä sijalla on lapsen etu ja oikeus olla joutumatta kansainvälisen lapsikaappauksen tai vaikean ja repivän huoltoriidan kohteeksi ja uhriksi.
Yhdistyksen ylläpitämä tuki- ja neuvontapiste Toivon Talo tiedottaa, neuvoo vanhempia, koordinoi vertaistukea ja järjestää voimaannuttavaa ja virkistävää toimintaa koko perheelle.
Kaapatut Lapset ry on perustettu vuonna 1997. Se on Ensi- ja Turvakotien Liitto ry:n, Yhden Vanhemman Perheiden Liiton ja Kansalaisareenan jäsenjärjestö. Teemme yhteistyötä Oikeusministeriön, Ulkoasiainministeriön, järjestöjen ja viranomaisten kesken.
Teemme kansainvälistä yhteistyötä Missing Children Europe -järjestön kanssa.
Kaapatut Lapset ry:n hallitus valitaan vuosittain syyskokouksessa.
Puheenjohtaja: Minna Husu
Varapuheenjohtaja: Virpi Järvenpää
Sihteeri: Dalia Mohammed
Taloudenhoitaja: Nora Dadi
Lisäksi varsinaisia jäseniä ovat: Nita Karlsson ja Yanika Wilén
Varajäseniä ovat: Riikka Agrebi ja Anita Lassoued
1. Yhdistyksen nimi ja kotikunta
Yhdistyksen nimi on Kaapatut Lapset ry ja sen kotikunta on Helsinki.
2. Tarkoitus ja toiminnan laatu
Yhdistyksen tarkoituksena on tukea toiminnallisesti perheitä, joista on kaapattu lapsi tai lapsia, jotka elävät kaappausuhan alla tai keskellä vaikeaa kansainvälistä huoltokiistaa.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
- hankkii ja jakaa tietoa kansainvälisestä lapsikaappausongelmasta ja vaikeista kansainvälisistä huoltokiistoista
- ohjaa ja neuvoo perheitä kaapattujen lasten pikaiseksi palauttamiseksi, kansainvälisten lapsikaappausten ehkäisemiseksi ja huoltokiistojen ratkaisemiseksi
- harjoittaa vertaisryhmätoimintaa ja tukihenkilötoimintaa
- tarjoaa vapaaehtoistyötä
- tiedottaa, valistaa ja kouluttaa yhteydenottajia, viranomaisia ja muita kohdeperheiden kanssa työskenteleviä tahoja
- järjestää tapaamisia ja virkistystoimintaa, kuten iltamia, juhlia, voimaannuttavia viikonlopputapaamisia ja tuettuja lomia sekä retkiä yms.
- vaikuttaa ja tekee aloitteita poliitikoille ja viranomaisille
- jakaa avustuksia kaapattujen lasten palauttamiseksi tukirahaston kautta
Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi harjoittaa yhdistyslain 5 §:n mukaista taloudellista toimintaa. Yhdistys voi toimintaansa varten ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta. Yhdistys voi hakea avustuksia sekä toimeenpanna asianomaisella luvalla rahankeräyksiä ja arpajaisia.
3. Jäsenet
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy kohdassa kaksi esitetyn yhdistyksen tarkoituksen. Yhdistys voi hyväksyä myös kannatus- ja yhteisöjäseniä. Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä oikeuskelpoinen yksityinen henkilö ja yhteisöjäseneksi oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa. Lisäksi yhdistys voi kutsua kunniajäseniä.
Yhdistyksen hallitus hyväksyy hakemuksesta jäsenet ja päättää keitä kutsutaan kunniajäseniksi. Jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruuden päättää syyskokous, erikseen kullekin jäsenryhmälle. Kunniajäseniltä ei peritä jäsenmaksua.
4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Jäsen, joka on kahtena peräkkäisenä vuonna jättänyt jäsenmaksun maksamatta muistutuksesta huolimatta katsotaan eronneeksi yhdistyksestä.
Jäsen, joka on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja voidaan erottaa hallituksen päätöksellä. Jäsenellä on oikeus saattaa päätös kahden kuukauden kuluessa siitä tiedon saatuaan yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi.
5. Hallitus
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valittu puheenjohtaja sekä 4-6 muuta varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä. Puheenjohtajaksi voidaan valita sama henkilö korkeintaan kolmeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi. Hallituksen ja puheenjohtajan toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Näiden sääntöjen tultua voimaan ensimmäisellä kerralla valitaan puolet hallituksesta vuodeksi ja puolet täydeksi toimikaudeksi eli kahdeksi vuodeksi.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja taloudenhoitajan. Hallitus valitsee myös toiminnanjohtajan ja tarvittaessa muita toimihenkilöitä sekä palkkaa työsuhteiset työntekijät.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan valtuuttamana, tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puolet sen jäsenistä mukaan lukien puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Läsnä voi olla myös Skypen, puhelimen tai muun vastaavan järjestelmän kautta.
Hallitus voi pitää kokouksia myös sähköpostitse. Kokouksen kutsuu koolle toiminnanjohtaja joko puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan valtuuttamana vähintään kolme (3) vuorokautta ennen kokouksen alkua. Sähköpostikokouksen julistaa avatuksi toiminnanjohtaja, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja lähettämällä esityslistan kaikille hallituksen jäsenille. Vastausaikaa on vähintään yksi (1) vuorokausi. Sähköpostikokouksen pöytäkirja vahvistetaan seuraavassa hallituksen läsnäolokokouksessa.
Äänestykset ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä, äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee, henkilövaaleissa kuitenkin arpa.
Hallituksen kokouksissa pidetyt pöytäkirjat tarkastaa seuraava hallituksen kokous.
6. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimenkirjoittajat ovat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja. Nimenkirjoittajia on oltava kaksi.
7. Tilikausi ja tilintarkastus
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen on annettava tilintarkastajalle/toiminnantarkastajalle viimeistään kuukautta ennen kevätkokousta. Tilintarkastajan/toiminnantarkastajan on annettava kirjallinen lausunto hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.
8. Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus kirjeitse tai sähköpostitse vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään hallituksen määräämänä aikana huhti-toukokuussa. Yhdistyksen syyskokous pidetään loka-marraskuussa. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannatusjäsenellä ja yhteisöjäsenen edustajalla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Varsinainen jäsen tai kunniajäsen voi äänestää myös valtakirjalla, jonka on luovuttanut yhdistyksen varsinainen jäsen tai kunniajäsen. Yhdellä osallistujalla voi olla korkeintaan viisi (5) ääntä eli neljä valtakirjaa.
Yhdistyksen kokouksiin voi osallistua myös etänä, Teamsin tms. välityksellä. Linkki kokoukseen osallistumiseen lähetetään jäsenrekisteriin ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se kanta, jota äänestyksessä on kannattanut ehdoton enemmistö annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, henkilövaaleissa kuitenkin arpa.
9. Kevät- ja syyskokoukset
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- Kokouksen avaus
- Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
- Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- Hyväksytään kokouksen esityslista
- Esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajan/toiminnantarkastajan lausunto
- Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- Kokouksen avaus
- Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
- Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
- Hyväksytään kokouksen esityslista
- Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavalle vuodelle
- Vahvistetaan jäsenmaksujen suuruus seuraavalle vuodelle
- Päätetään hallituksen jäsenten määrä, valitaan hallituksen puheenjohtaja, muut varsinaiset jäsenet ja varajäsenet seuraavalle toimikaudelle
- Valitaan tilintarkastaja/toiminnantarkastaja ja hänelle varatilintarkastaja/varatoiminnantarkastaja seuraavalle vuodelle
Jos yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian varsinaisen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
10. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.
Sääntömuutos on hyväksytty kevätkokouksessa 6.6.2020.
Palautetta asiakkailtamme
”Yhdistyksen vankka osaaminen on heti kaappausasian hoitoprosessin alusta lähtien ollut sellainen asia, johon on voinut turvautua, kun on tarvinnut vastauksia. Vastaukset ja ohjeet ovat tuoneet varmuutta, joka taas on tuonut uskoa ja auttanut jaksamaan.”
”Kiitos paljon yhdistykselle, tuotte paljon iloa perheellemme muun tukiverkon ja suvun puuttuessa.”
”Sain yhdistykseltä akuuttiin tilanteeseen hyvää palvelua ja paljon tietoa verkkosivuilta.”
”Kyllä lapsi lopulta tuli kotiin, kiitos teille suurimmaksi osaksi.”
”Kiitos sinulle siitä korvaamattomasta tuesta, jonka sain.”
”Keskustelu asiantuntijan kanssa selvensi omaa mielikuvaa monimutkaisesta tilanteesta.”
”Ilman teitä en olisi tiennyt mitä tehdä. Oloni on nyt turvallisempi.”