Tältä sivulta löydät tietoa lapsikaappauksesta, siihen liittyvistä laeista ja sopimuksista, tilastoja, sekä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja tutkimuksia ja muuta hyödyllistä tietoa.

Mikä on kansainvälinen lapsikaappaus? 

Suomessa kansainvälisellä lapsikaappauksella tarkoitetaan tilannetta, jossa alle 16-vuotias ja Suomessa pysyvästi asuva lapsi (kansalaisuudella ei merkitystä) on viety ilman huoltajan suostumusta ulkomaille tai jätetty sieltä palauttamatta tapaamisoikeuden jälkeen.

Suomi on sitoutunut kahteen kansainväliseen yleissopimukseen, joiden tarkoituksena on ehkäistä ja ratkaista kansainvälisiä lapsikaappauksia. Nämä sopimukset ovat Haagin lapsikaappaussopimus (SopS 57/1994) sekä Lasten huoltoa koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja lasten palauttamisesta tehty eurooppalainen yleissopimus eli Euroopan Neuvoston eli Luxemburgin sopimus (SopS 56/1994). Käytännössä lapsen palauttamista koskevissa asioissa sovelletaan kuitenkin yksinomaan Haagin lapsikaappaussopimusta.

Lapsikaappausta koskevat kotimaiset säännökset ovat lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa (361/1983, muutettu 186/1994: 4. luku, 32 §). Haagin lapsikaappaussopimus, Luxemburgin sopimus, sekä Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta ovat kaikki luettavissa kokonaisuudessaan valtion säädöstietopankissa Finlexissä.

girl-1163407_1920

Lapsikaappaus rikoksena ja ihmisoikeusloukkauksena

Suomessa lapsikaappaus määritellään rikokseksi. Lapsen kaapannut saattaa syyllistyä rikoslain 25 luvun 5 § mukaisesti lapsen omavaltaiseen huostaanottoon tai 5a § mukaisesti lapsikaappaukseen.

Lapsikaappaus on kyseessä, jos lapsen omavaltaisessa huostaanotossa

  • lapsen huoltoa koskevia oikeuksia loukaten lapsi viedään pois asuinvaltiostaan tai jätetään palauttamatta sinne ja
  • lapsen huoltoa koskevia oikeuksia oli poisviemisen tai palauttamatta jättämisen hetkellä tosiasiallisesti käytetty tai olisi käytetty ilman poisviemistä tai palauttamatta jättämistä.

Tämän säännöksen tarkoituksena on säätää rangaistuksesta, kun kaappaaja loukkaa lapsen vapautta ja eristää hänet huoltajastaan, sosiaalisesta ympäristöstään ja muun muassa ystävistään.

Lapsikaappaus on aina myös ihmisoikeusloukkaus. Lapsen erossa pitäminen toisesta vanhemmastaan, lapsen väärinkäyttö, julmuudelle tai laiminlyönnille altistaminen ovat kaikki ihmisoikeusrikkomuksia. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista katsoo lapsen edun pitävän sisällään oikeuden saada tuntea vanhempansa (artikla 7), olla heidän hoidettavaan tai elää yhdessä heidän kanssaan (artikla 9). Samainen sopimus myös velvoittaa valtioita takaaman niille lapsille, jotka ovat joutuneet lähtemään kotimaastaan, paluun kotimaahansa sekä yhteydenpidon oman perheen kanssa (artikla 10). 11. artiklan myötä sopimusvaltiot ovat lisäksi sitoutuneet ryhtymään toimiin lasten laittomien maasta kuljetusten ja palauttamatta jättämisten ehkäisemiseksi.

YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista oli heinäkuussa 2011 ratifioinut kaikki valtiot Somaliaa ja Yhdysvaltoja lukuun ottamatta.

Tietoa lapsikaappauksesta Oikeusministeriön sivuilta:
Suomeksiruotsiksienglanniksi

Suomen laki ja Suomea sitovat kansainväliset sopimukset

Lapsen huolto Suomen lainsäädännössä

Huoltopäätösten tunnustaminen ja kansainvälinen lainsäädäntö

Lapsen oikeudet, lainsäädäntö ja valvovat tahot
Lapsikaappaus loukkaa aina lapsen oikeuksia. Alla kooste lapsen oikeuksia määrittelevästä, Suomea sitovasta kansallisesta ja kansainvälisestä lainsäädännöstä sekä kyseisiä sopimuksia valvovista tahoista.

Oikeuskäytäntöä

  • Suomalaislapsia koskevia huolto- ja tapaamisriitoja on ratkottu myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Lue lisää tuomioistuimen käsittelyssä olleista tapauksista ja Suomea koskevista päätöksistä oikeusministeriön säädöstietopankista. Hakusanalla ”lapsikaappaus” löydät myös kaikki tuomioistuimen käsittelyssä olleet lapsikaappaustapaukset.
  • Korkeimman oikeuden ratkaisuja käytetään mallina vastaavissa myöhemmissä oikeustapauksissa. Korkeimman oikeuden antamat ennakkopäätökset löytyvät myöskin oikeusministeriön maksuttomasta säädöstietopankistaLapsen palauttamiseen ja Haagin sopimukseen liittyviä merkityksellisiä ennakkopäätöksiä ovat olleet esimerkiksi:
    KKO:2006:32
    KKO:2006:28
    KKO:2004:129
    KKO:2004:76
    KKO:2003:32Lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvistä ratkaisuista ks. esimerkiksi:
    KKO:2007:71
    KKO:2005:138
    KKO:2003:126

Kansalaisuus, viisumi ja passi

Tiesitkö, että Suomen lain mukaan alaikäiselle ei tule myöntää passia ilman molempien huoltajien suostumusta? Ja tiesitkö myös, että lapsella, jolla on kaksoiskansalaisuus voi olla useampien maiden matkustusasiakirjoja? Lue lisää aiheesta seuraamalla alla olevia linkkejä. Lisätietoa passin epäämisestä kohdasta apua.

Lapsi tarvitsee oman passin 27.6.2012 lähtien. Tämä tarkoittaa sitä, että enää
lapsi ei pääse pois EU:n alueelta, jos hänet on merkitty vain toisen vanhemman
passiin.

Etsitkö tietoa kaksoiskansalaisuudesta?
Lue lisätietoa täältä. 

LAPSIKAAPPAUKSET 2016
”Vanho-ja” Uusia
2016
Päättyi
2016
Minne
Bosnia-Hertsegovina* 1
Brasilia* 2 2
Egypti 1
Espanja* 2 1 2
Irak 1 2 2
Iran 1
Iso-Britannia* 3 1
Jordania 3
Kenia 1
Kosovo 1 1
Meksiko* 2 2
Norja* 1 1
Puola* 1
Ruotsi* 4 2
Saksa* 2
Slovakia* 1
Sudan 1
Taiwan 1
Thaimaa* 1 1 1
Tuntematon 2
Turkki* 1 3
Ukraina* 3 3
Valko-Venäjä* 1
Venäjä 2 2
Venäjä* 1
Viro* 2 1 3
16 34 22 lapsen kohdalla tilanne päättyi
Suomesta 50
Suomeen 3 14 17
KAIKKIAAN 67

 

Vuonna 2015 oli 50 lasta kaapattuna Suomesta tai Suomeen. Heistä 21 palautettiin joko oikeuden päätöksellä tai vanhempien keskinäisen sovinnon kautta. Kaappaaja oli yhtä usein isä tai äiti.

LAPSIKAAPPAUKSET 2015
”Vanho-ja” Uusia
2015
Päättyi
2015
Minne
Australia* 3 3
Brasilia* 1 1 1
Egypti 1 1
Espanja* 2 4 4
Irak 1
Iran 1
Meksiko* 2
Ranska* 1 1
Ruotsi* 5 1
Sudan 2 1
Thaimaa* 1 1
Tunisia 1
Tuntematon 1
Turkki* 1
Venäjä 3 1
Venäjä* 2 1
Viro* 3 1
Yhdysvallat* 2 2
Suomesta 12 26 18
Suomeen 7 5 3
KAIKKIAAN 50 lasta kaapattuna vuonna 2015
31.12.2015 29 lapsen kohdalla tilanne kesken
* maa kuuluu Haagin lapsikaappaussopimukseen
Venäjä liittyi 2013.
Kaappaaja oli yhtä usein äiti ja isä
Lähteet:  oikeusministeriön ja ulkoasiainministeriön tilastot
Lisätietoja: Tarja Räisänen, Kaapatut Lapset ry
puh. 044 2626 662,
tarja.raisanen@kaapatutlapset.fi

Huomioitavaa:
Kaikkia tapauksia ei ole tilastoitu, esimerkiksi jos vanhemmat pääsevät yhteiseen sopimukseen ennen yhteydenottoa viranomaisiin. Joistain tilastoista saattaa puuttua Haagin lapsikaappaussopimuksen ulkopuolisista maista tapahtuneet kaappaukset, sillä ne eivät automaattisesti tule Suomen viranomaisten tietoon.
Tilanne vuoden lopussa ei välttämättä kuvaa sitä, että kaikki lapset on palautettu. Lapsi on saattanut täyttää 16 vuotta, vanhemmat ovat voineet päästä sopimukseen lapsen asuinmaasta tai viranomaiset ovat voineet päättää, että lasta ei palauteta.
Tilastoihin on merkattu Haagin lapsikaappaussopimukseen kyseisenä vuonna kuuluneet maat.

2015 lapsikaappaustilasto.xlsx

Lapsikaappaustilasto 2013

Lapsikaappaustilasto 2012

Lapsikaappaustilasto 2011

Lapsikaappaustilasto 2010

Lapsikaappaustilasto 2009

Lapsikaappaustapaukset vuosina 2002-2012

Kirjallisuutta suomeksi

Kansainväliset lastensuojelukysymykset Virossa: katsaus Viron lastensuojelutyön periaatteisiin ja kansainvälisiin tapauksiin. Analyysi MTÜ Eesti Abikeskused Tallinna 2015

Analyysi kansainvälisten lastensuojelutapausten käytännöistä
Aleksandr Lazarevin raportti  – ”Lapset ovat tulevaisuutemme” –kansalaisjärjestö (Pihkova)

Kadonneet Lapset projekti – Kadonneet lapset analyysi
Kiirasmaa, Kati (2015)

Lapsikaappausuhka elämän varjona – Äitien kokemuksia suomalais-islamilaisesta perheestä (2008)
Aarni, Armi; Isaksson, Paavo; Khan, Anna-Maija & Räisänen, Tarja (toim.)
Helsinki, Kaapatut Lapset ry. Julkaisua voi tiedustella Kaapatut Lapset ry:stä.
Päivitetty painos 2010.

Kansainvälinen lapsikaappaus kriisikokemuksena ja siitä selviytyminen vanhemman näkökulmasta (2013)
Iivonen, Jenni & Keskinen, Piia
Opinnäytetyö, sosiaalialan koulutusohjelma, Laurea Ammattikorkeakoulu

Kaksi kulttuuria, kaksi kotimaata, kaksi kieltä: Vanhempien kokemuksia sosiaaliviranomaisilta saamastaan tuesta kansainvälisissä lapsikaappaustapauksissa (2012)
Karaffa, Szilvia
Artikkeli, sosiaalialan koulutusohjelma, Tampereen ammattikorkeakoulu

Riita lapsen huollosta Suomessa ja Venäjällä (2012)
Mikkola, Matti & Khazova, Olga
Forum Iuris. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut. Kirjassa tarkastellaan Suomen ja Venäjän lapsi- ja perhelainsäädäntöäsekä tuomioistuinten, sosiaalitoimistojen ja täytäntöönpanoviranomaisten käytäntöjä. Lisäksi käydään läpi rajan yli ulottuvia huoltoriitoja, lapsikaappauksia sekä viranomaisten yhteistyötä ongelmien ratkaisemiseksi.

Kuin salama kirkkaalta taivaalta – Kriisit ja niistä selviytyminen (2012)
Saari, Salli
6. painos, Helsinki, Otava

Yhdessä eteenpäin – Opas väkivaltaa kokeneiden maahanmuuttajanaisten tukihenkilöille (2012)
Miettinen, Susanna  & Toivanen, Hanna
Opinnäytetyö, sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki

Kaksi kulttuuria, kaksi kotimaata, kaksi kieltä – työkaluja sosiaalialan ammattilaisille kansianvälisten lapsikaappausten ennaltaehkäisyyn (2010)
Alamäki, Maija & Karaffa, Szilvia
Seminaarityö, Tampereen ammattikorkeakoulu

Selvitys maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten lähettämisestä vanhempien kotimaahan tai toiseen maahan väliaikaisesti kasvatettavaksi tai asumaan (2010)
Ihmisoikeusliitto

Monikulttuurinen huoltoriita oikeudellisena ongelmana (2010)
Jarnila, Ida
Sosiologian pro gradu -tutkielma, valtiotieteellinen tiedekunta, Helsinki

Mannerheimin Lastensuojeluliiton tuottamat vahemmille suunnatut verkkojulkaisut 

Perhesuhteet ja lainsäädäntö (2013)
Gottberg, Eva
Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja, yksityisoikeuden sarja A:133

Lastensuojelu ja laki (2007)
Mahkonen, Sami
Helsinki, Edita

Lasten tuetut ja valvotut tapaamiset (2006)
Antila, Tuomo & Kölhi, Virpi
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:7
Helsinki, Yliopistopaino kustannus

Lapsuudesta vanhuuteen: perus- ja ihmisoikeuksien merkitys eri ikävaiheissa (2006)
Nieminen, Liisa
Helsinki, Edita

Nuoren oikeudet (2005)
Litmala, Marjukka & Lohiniva-Kerkelä, Mirja (toim.)
Helsinki, Edita

Haagin lapsikaappaussopimuksen soveltaminen: erityisesti lapsen asuinpaikasta ja palauttamisesta (2004)
Kurtto, Hanna
Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto

Valvotut tapaamiset lapsen turvana (2004)
Kalavainen, Susanna
Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu 33, Helsinki

Kansainvälinen avioliitto- ja jäämistöoikeus (2004)
Mikkola, Tuulikki
Helsinki, WSOY lakitieto

Lapsen asema erossa (2002)
Litmala, Marjukka (toim.)
Helsinki, WSOY lakitieto

Lapsen oikeudet (2000)
Honkanen, Jussi & Syrjälä, Leena (toim.)
Suomen YK-liiton julkaisusarja nro. 31. Helsinki

Lapsen huolto, huoltoriidat ja pakkotäytäntöönpano (1999)
Gottberg, Eva
Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja, yksityisoikeuden julkaisusarja A:93

Huolto- ja tapaamispäätöksen täytäntöönpano (1997)
Helin, Markku
Lakimiesliiton kustannus

Lapsen etu (1995)
Koski, Maija-Liisa & Aho, Soile
Turku, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Sarja B raportit ja selvitykset, 8.

Kirjallisuutta englanniksi

Peer Support in the Abducted Children Finland NGO – A background data collection for the guidebook.
Kira Koltsova
2017

 

The Development of NGOs in The Field of Child Protection – Analysis
Kati kiirasmaa
2015

Sharing of best practice in the filed of cross-border child protection (2015)
Report by Aleksander Lazarev

Cross -border child protection isseus in Estonia: Overview of the principles of Estonian child protection work and cross-border incidents, analysis (2015)
MTÛ Eesti Abikeskused

The Hague Convention on International Child Abduction (1999)
Beaumont, Paul R. & McEleavy, Peter E.
Oxfort University Press

Islamic Marriage and Divorce Laws of the Arab World (1996)
El Alami, Dawoud Sudqi & Hinchcliffe, Doreen
London, Kluwer Law International

International Child Abduction. Law and Practice (2000)
Everall, Mark
London, Butterworths Law

Kidnapped: Child Abduction in America (1997)
Fass, Paula S.
Oxford University Press

Divorce and Family Mediation: Models, Techniques, and Applications (2004)
Folberg, Jay; Milne, Ann & Salem, Peter

When Parents Kidnap (2010)
Greif, Geoffrey L. & Hegar, Rebecca L.
Simon and Schuster

Families Across Frontiers (1996)
Lowe, Nigel
8th World Conference of the International Society on Family Law, Cardiff

A Family Resource Guide on International Parental Kidnapping (2002)
Office of Juveline Justice and Delinquency Prevention, Office of Justice Programs, U.S. Department of Justice

Mediating Child Custody Disputes: A Strategic Approach (1998)
Saponesk, Donald

Child Abduction, Parent’s Distress, and Social Support. Violence and Victims. (2006) Vol.21, No.2, 149-164
Spilman, S.K.

The Crime of Family Abduction: A Child’s and Parent’s Perspective (2010)
U.S. Department of Justice, Office of Justice Programs, Office of Juvenile Justice and Delinquency Prevention

Tälle sivulle on koottu hyödyllisiä oppaita, joista löytyy ohjeita mm. eroon, väkivaltaan ja lasten kasvattamiseen. Oppaat on suunnattu alalla työsketeleville ja vanhemmille.
Ero ja isyys
Opas eroperheiden kanssa työskenteleville

Uskallanko lähteä, riittävätkö rahat?

Opas Sinulle, joka olet kokenut perheväkivaltaa ja olet huolissasi omasta ja perheesi taloudel-
lisesta tilanteesta erovaiheessa.

Olemme muuttaneet ja kotiudumme
O
pas maahan muuttaneiden kohtaamiseen
ja muut Väestöliiton julkaisut
monikulttuurisuudesta
ja perhe-elämästä.

Vauhdilla aikuisuuteen – selviytymisopas nuorten vanhemmille
Opas kaikille vanhemmille

 

Tutkimuksia suomeksi

Kulttuuri antaa meille paikan maailmassa: arabimuslimivanhempien kokemuksia lastensa kasvattamisesta monikulttuurisessa Suomessa (2003)
Abdellaoui, Mounia
Opinnäytetyö, diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki

Kokemuksia kulttuuri-, uskonto- ja tapaeroista muslimin ja kristityn avioliitossa (2002)
Antikainen, Erika & Häkkinen, Nesrin

Opinnäytetyö, diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma,  Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki

Kultturisen kasvatuksen haasteet. Venäläistaustaisten äitien ja tyttärien näkemyksiä ja kokemuksia kasvatuksesta ja kasvamisesta kahden kulttuurin keskellä (2006)
Anttonen, Nadja & Miettinen, Henna
Opinnäytetyö, sosiaalialan koulutusohjelma, Lahden ammattikorkeakoulu

Kaksikulttuurisen lapsen identiteetti. Tukea kasvatukseen vanhempien välisessä ristiriitatilanteessa (2011)
Iranta, Mina
Opinnäytetyö, sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki

Kaksikulttuurista lasta tukemassa (2011)
Opasvihkonen ristiriitaisessa tilanteessa olevien vanhempien ja heidän kanssa tekemisissä olevien viranomaisten tueksi
Iranta, Mina
Lähde: Iranta, Mina: Kaksikulttuurisen lapsen identiteetti. Tukea kasvatukseen vanhempien välisessä ristiriitatilanteessa (2011), opinnäytetyö, sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki

Monikulttuurinen huoltoriita oikeudellisena ongelmana. Suomalaisten äitien ja ulkomaalaistaustaisten isien näkökulma internetkeskusteluissa (2010)
Jarnila, Ida
Sosiologian pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta

Kaksi kulttuuria, kaksi kotimaata, kaksi kieltä. Vanhempien kokemuksia sosiaaliviranomaisilta saamastaan tuesta kansainvälisissä lapsikaappaustapauksissa. (2012)
Karaffa, Szilvia
Artikkeli, sosiaalialan koulutusohjelma, Tampereen ammattikorkeakoulu

Haagin lapsikaappaussopimuksen soveltaminen – erityisesti lapsen asuinpaikasta ja palauttamisen kieltäytymisperusteista kansainvälisen oikeuskäytännön valossa (2004)
Kurtto, Hanna
Pro gradu -tutkielma, Helsinkin yliopisto, Yksityisoikeuden laitos

Tilaa todellisuudelle. Lastensuojelun edunvalvojien kokemuksia lasten käsityksistä omasta tilanteestaan lastensuojeluprosessissa. (2012)
Laine, Salla
Pro gradu -tutkielma, sosiaalityö, Lapin yliopisto

Yhdessä eteenpäin – Opas väkivaltaa kokeneiden maahanmuuttajanaisten tukihenkilöille (2012)
Miettinen, Susanna & Toivanen, Hanna
Opinnäytetyö, sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki

Vertaistukiviikonloput kansainvälisen huoltokiistan kohteena oleville lapsille (2012)
Mäkelä, Marika
Opinnäytetyö, sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki

”Kahden kulttuurin välillä taiteilu vaatii paljon.” Tutkimus kouluikäisen lapsen kulttuuri-identiteetin tukemisesta ja leikin kulttuurisidonnaisuudesta (2003)
Perkiö, Elina & Vehmaskangas, Marjo
Opinnäytetyö, diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pori

”Kahden kauppa, kolmannen korvapuusti?” Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry:n kahden kulttuurin perheiden toimintaa kehittämässä. (2013)
Pettersson, Aino
Opinnäytetyö, sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki

Miten suomessa asuvat venäjänkieliset maahanmuuttajaperheet tukevat alle kouluikäisten lastensa kasvua kaksikielisyyteen (2005)
Putrolainen, Lidia
Opinnäytetyö, diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki

Rikkaus, rakkaus vai rasite? Kaksikulttuuriset avioliitot Suomessa (1999)
Vesalainen, Marjatta
Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki

Lapsen tuska huoltoriidassa – elämää vanhempien välissä (2008)
Väyrynen, Kristiina
Psykologian ammatillinen lisensiaatintutkimus, kehitys- ja kasvatuspsykologia, Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos

Tutkimuksia englanniksi

Peer Support in the Abducted Children Finland NGO – a backround data collection for the guidebook
Kira Koltsova
2017

Immigrant Fathers’ Conceptions of Custody Disputes (2008)
Nordlund, Susanna & Salo, Sanni
Bachelor’s Thesis, Degree Programme in Social Services, Multicultural Social Work, Laurea University of Applied Science

International child abduction – The effects (2006)
Reunite International

Private international law. International Child abduction (2013)
Söderman, Fanny
Faculty of Social Sciences, Tallinn Law School

Taken – A study of child abduction in the UK (2013)
Parents and Abducted Children Together (PACT)
Child Exploitation and Online Protection Centre

Lapsikaappaus Haagin sopimuksen ulkopuoliseen maahan

Suomesta ulkomaille kaapattujen lasten palauttaminen takaisin Suomeen on todellinen ihmisoikeusongelma. Erityisen vaikea on Suomesta kaapattujen lasten tilanne Venäjällä ja Pohjois-Afrikassa, sillä näistä maista on virallista tietä lähes mahdotonta saada lapsia palautetuksi.

Vuonna 2010 Haagin sopimusen ulkopuolisiin maihin tehdyistä kaappauksista neljä kohdistui Venäjälle, kaksi Irakiin, yksi Somaliaan, yksi Sudaniin, yksi Namibiaan, yksi Libanoniin, yksi Jordaniaan ja yksi Iraniin/Japaniin. Näihin maihin kaapattuja lapsia oli yhteensä 15, joskin osa oli kaapattu jo vuosia aiemmin.  Vain kaksi lasta palautettiin vuonna 2010. Suuri osa Haagin sopimuksen ulkopuolisiin maihin kaapatuista lapsista jää palauttamatta tai lapsi piilotetaan.

Erityisesti muslimienemmistöiset valtiot ovat lapsikaappausasian kannalta vaikeita, sillä niissä perheoikeudelliset asiat poikkevat huomattavan paljon länsimaisesta käsityksestä.  Näistä maista saadaan vain harvoin kaapattuja lapsia palautettua virallista tietä. Jos palauttamisessa onnistutaan, niin se tapahtuu yleensä joko vapaaehtoisesti tai siksi, että kaappaaja palaa lapsensa kanssa takaisin lapsen asuinpaikkavaltioon. Haagin lapsikaappaussopimus oli heinäkuussa 2011 voimassa Suomen ja 78 muun valtion välillä. Muslimienemmistöisistä maista vain Turkki, Turkmenistan, Uzbekistan ja Marokko olivat allekirjoittaneiden joukossa. Lisää islamilaisesta perhekäsityksestä kohdassa ”Perheoikeus ja lapsen asema islamissa”.

Muslimimaiden kohdalla ei ole siis käytössä sopimusmekanismia, jonka puitteissa lapsen palauttamista voitaisiin vaatia oikeusteitse. Ainoina palauttamista edesauttavina keinoina voidaan muslimimaiden kohdalla käyttää lähinnä sovittelua, diplomatiaa tai esimerkiksi YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen (jonka Somaliaa lukuun ottamatta ovat kaikki muslimienemmistöiset maat hyväksyneet) vetoamista, joista Kaapatut Lapset ry:llä ei kuitenkaan ole juurikaan kokemusta. Yhdistyksellä on tiedossa ainoastaan yksi tapaus, jossa muslimimaahan kaapattu lapsi on saatu oikeusteitse palautettua Suomeen. Tällöinkin ratkaisevana tekijänä oli oletettavasti se, että lapsen isä oli Suomessa vankilassa.

Perheoikeus islamissa

Useimmissa muslimienemmistöisissä maissa perheoikeudellisia kysymyksiä säätelee islamilainen laki eli shari´a, jonka tarkoituksena on opastaa muslimia toimimaan islamin normien mukaan ja näin toteuttamaan elämässään Jumalan tahtoa. Sharia´an yleiset periaatteet, jotka määrittelevät avioliittoon, avioeroon, huolenpitoon ja elatusvelvollisuuteen sekä vanhemmuuteen ja lasten huoltajuuteen liittyviä kysymyksiä, vaikuttavat yli miljardin muslimin elämään ympäri maailmaa. Tulkinnat ja lain käytännössä soveltaminen vaihtelee muslimimaiden välillä kuitenkin suuresti. Joissakin maissa sharia´aa tulkitsevien islamilaisten tuomioistuinten rinnalla toimivat lisäksi maalliset tuomioistuimet. Joissakin maissa islamilainen laki koskee vain muslimeja, kuten Syyriassa, missä kristityille ja muslimeille on erilliset perhelakeja soveltavat tuomioistuimet.

Islamilainen laki katsoo pääsääntöisesti lapsen huoltajuuden ja elatuksen kuuluvan isälle ja pienen lapsen hoidon äidille. Avioerossa huoltajuus jakautuu yleensä siten, että pienten lasten huolto annetaan äidille kunnes poika täyttää 7 vuotta ja kunnes tyttö saavuttaa puberteetin. Mikäli äiti avioituu uudelleen tai hänet katsotaan kykenemättömäksi huoltajaksi, huolto-oikeus siirtyy yleensä hänen äidilleen, lasten äidinäidille. Jos taas äidinäiti ei tule kysymykseen lasten huoltajana, seuraavaksi pienten lasten huolto-oikeus siirtyy isän äidille. Tämän jälkeen seuraavat muut lapsen vanhempien naispuoliset sukulaiset, jonka jälkeen tulee isä. Käsitykset huoltajuuden periytymisestä lapsen äidin ollessa estynyt kuitenkin vaihtelevat eri lakikoulukuntien välillä. Samoin vaihtelevat käsitykset siitä, minkä ikäisen lapsen osalta äidin velvollisuus lapsen hoitoon päättyy. Islamilaisen perhelain mukaan muunuskoinen vanhempi kuin muslimi ei erotilanteessa voi saada lapsen huoltajuutta itselleen.

Kummallakin vanhemmalla on lasten tapaamisoikeus silloin kuin lapsi ei ole hänen huollossaan. Avioeron jälkeen äidillä joka ei enää hoida lastaan, ei kuitenkaan ole oikeutta viedä lasta kotiinsa.

Lapsen asema islamissa

Lapsi, joka on syntynyt muslimivanhemmalle, on islamilaisen lain mukaan myös muslimi. Muslimi-isä, jonka vastuulle katsotaan lapsen kasvatuksellisesta ja älyllisestä kehityksestä huolehtiminen, on myös vastuussa lapsen uskonnollisesta kasvatuksesta sekä siitä, että lapsesta kasvatetaan muslimi. Lapsen islamilaisen lain mukaisen kasvatuksen katsotaan olevan lapsen etu.

Koska usein muslimimaiden tuomioistuimet määrittelevät lapsen edun uskonnollisesta näkökulmasta, jättää tämä ei-muslimivanhemman esimerkiksi huoltajuuskiistatilanteessa epäedulliseen asemaan. Ulkomaalaisen ei-muslimivanhemman mahdollisuudet menestyä muslimimaassa lapsen huoltajuutta koskevassa oikeudenkäynnissä ovat erittäin huonot, eivätkä kyseiset maat tunnista muiden valtioiden tuomioistuinten tekemiä huoltajuuspäätöksiä. Ulkomaalaisen vanhemman mahdollisuuksia oikeudenkäynnissä saattaa joissakin harvinaisissa tapauksissa parantaa todisteet muslimivanhemman huonosti hoitamista velvollisuuksista lastaan kohtaan. Kuitenkin niissäkin harvinaisissa tapauksissa joissa ei-muslimivanhempi on muslimimaassa käytävässä huoltajuusoikeudenkäynnissä onnistunut menestymään, on ehtona huoltajuuden saamiselle kuitenkin voinut olla se, että myös ulkomaalainen vanhempi asuu pysyvästi oikeudenkäyntimaassa. Tällä on katsottu voitavan turvata molempien vanhempien oikeus tavata lastaan säännöllisesti.

Myös matkustusrajoitukset voivat estää lapsen palauttamisen takaisin asuinpaikkavaltioonsa. Useissa muslimienemmistöissä maissa lapsi tarvitsee isänsä luvan maasta poistumiseksi, huolimatta esimerkiksi tuomioistuimen äidin huoltajuutta tukevasta päätöksestä. Tätä tilannetta ei ratkaise edes Suomen passi tai muu matkustusasiakirja.

Toimenpiteistä lapsikaappaustapauksissa Haagin sopimukseen kuulumattomiin maihin kohdasta ”Apua”.

Lähteet:
Perho, Irmeli (2004) Shari´a, islamilainen laki. Teoksessa Kouros, Kristiina & Villa, Susan (toim.), Ihmisoikeudet ja islam. Helsinki, Like Kustannus Oy, 2004.
Schnitzer-Reese, Ericka, A.: International Child Abduction to Non-Hague Convention Countries: The Need for an International Family Court. Northwestern University Journal of International Human Rights, Vol. 2, April 2004.

Sivulle on koottu yhteyksiä sekä suomalaisiin viranomaistahoihin että Suomen ulkopuolella vaikuttaviin kaapattujen lasten hyväksi toimiviin järjestöihin. Mikäli kaipaat neuvoa esimerkiksi asianajajan löytämiseksi Suomessa, ota yhteyttä oikeusaputoimistoon, Suomen asianajajaliittoon tai Kaapatut Lapset ry:hyn.

International Expertice Center Childabduction.COM

Apua Eroon
Parisuhde voi päättyä, vanhemmuus ei.

Viranomaiset ja oikeusapu

Oikeusministeriö
Kansainvälinen yksikkö
PL 25, 00023 Valtioneuvosto
Puh. (02) 951 6001
Faksi (09) 1606 7524
Sähköpostiosoite: oikeusministerio(at)om.fi

Ulkoasianministeriö
Oikeudellinen osasto, Konsuliasioiden yksikkö
PL 415, 00023 Valtioneuvosto
Puh. (09) 160 05
Faksi (09) 1605 5755
Sähköpostiosoite: kpa-10(at)formin.fi

Keskusrikospoliisi
Rikostietopalvelu
PL 285, 01301 Vantaa
Puh. 071 878 0141
Faksi 071 878 6536
Sähköpostiosoite: krp-kirjaamo(at)krp.poliisi.fi
Lähimmän poliisilaitoksen yhteystiedot

Sähköinen rikosilmoitus
Sähköinen rikosilmoitus on tarkoitettu tehtäväksi sellaisista vähäisistä rikoksista, jotka eivät vaadi välittömiä toimenpiteitä poliisilta.

Lähestymiskielto
Lähestymiskieltoa koskevan lain tarkoitus on ehkäistä rikoksia ennalta ja parantaa mahdollisuuksia puuttua vakavaan häirintään. Lähestymiskielto tarkoittaa, että henkilön hengen, terveyden, vapauden, tai rauhan suojaamiseksi voidaan jotakuta toista kieltää ottamasta häneen yhteyttä. Lähestymiskielto voidaan määrätä myös silloin, kun kiellolla suojattava ja kieltoon määrättävä henkilö asuvat samassa asunnossa.

Sisäasiainministeriö / Rajavartiolaitoksen esikunta
PL 3, 00131 Helsinki
Puh. 071 872 1000
Faksi 071 872 1009
Sähköpostiosoite: rajavartiolaitos(at)raja.fi

Suomen asianajajaliitto
(Hae asianajajaa asianajajaliiton internetsivuilta esimerkiksi hakusanalla ”kansainvälinen perheoikeus”.)
Simonkatu 12 B 20, 00100 Helsinki
Puh. (09) 686 6120
Faksi (09) 686 61299
Sähköpostiosoite: info(at)asianajajaliitto.fi

Oikeusaputoimisto
Oikeusapuohjaus – palvelunumero: 0100 86200

Euroopan oikeusportaali
Vastauksia rajanylittäviin oikeudellisiin kysymyksiin

Lapsiasiavaltuutettu
Lapsiasiavaltuutettu edistää lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa. Hän herättelee päättäjiä ja vaikuttaa yhteiskuntapolitiikkaan puhumalla lasten puolesta. Valtuutettu on lasten äänen vahvistaja ja lapsipolitiikan sillanrakentaja.

Kansainvälisiä lapsikaappauksia hoitava Euroopan parlamentin sovittelija

Sopimukset lasten ja aikuisten kansainvälisestä suojelusta voimaan Suomessa maaliskuun 2011 alusta. Kts. lisää

EU vahvistaa kansalaisille EU:n ulkopuolella tarjottavaa konsulisuojaa. Kts. lisää
Paikkoja ja tietoa valvotuista tapaamisista

Tietoa valvotuista tapaamisista
Ensi- ja Turvakotien liitto

Pääkaupungin Turvakoti ry

Lisätietoa valvotuista tapaamisista Sosiaaliportissa
Tietoa lastensuojelusta

Lastensuojelu.info
Tietoa useilla eri kielillä
Kielet: suomi, selkokieli, englanti, ruotsi, ranska, venäjä, somali, arabia, persia, kurdi

Lastensuojelun käsikirja
Lastensuojelun käsikirja on tarkoitettu alan ammattilaisille kehittämisen ja asiakastyön tueksi.
Käsikirjan ylläpidosta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja sitä kehitetään yhteistyössä käyttäjien kanssa.

SOS-lapsikylä
Jokaisella lapsella on oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen, suojeluun ja huolenpitoon.  Vanhemmilla on ensisijainen oikeus ja velvollisuus huolehtia lastensa hyvinvoinnista ja kasvatuksesta. SOS-Lapsikylän lastensuojelutyön ensisijaisena tavoitteena on tukea lapsia ja perheitä niin, että lapset voisivat elää omassa kodissaan.
Kriisi- ja keskusteluapu

Lapsikaappaus tai -kaappausuhka on aina henkisesti raskas kokemus. On tärkeää muistaa huolehtia omasta ja perheenjäsenten jaksamisesta ja henkisestä hyvinvoinnista. Tukea itsellesi tai perheenjäsenellesi voi Kaapatut Lapset -yhdistyksen lisäksi saada esimerkiksi alla mainituilta tahoilta.

SOS-keskus
Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki
Puh. (09) 413 50 510 (toimisto),
Valtakunnallinen kriisipuhelin: 0203 445 566
Faksi (09) 413 50 570
Sähköpostiosoite: sos-keskus(at)mielenterveysseura.fi

Suomen Mielenterveysseura ry
Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki
Puh. (09) 413 50 510 (toimisto)
Faksi (09) 413 50 570
Sähköpostiosoite: sos-keskus(at)mielenterveysseura.fi

Rikosuhripäivystys (RIKU)
Rikosuhripäivystyksen (RIKU) tehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa mm. tuottamalla valtakunnallisesti matalan kynnyksen tuki- ja neuvontapalveluita.

Verkkosivut: riku.fi

Lapsestaan vieraannutetuille:

www.pasvanhemmat.info
PAS = Parental Alienation Syndrome

Varastettu lapsuus – lapsen vieraannuttaminen ja henkinen väkivalta
Facebook-yhteisö vieraannuttamisesta
Kotipaikkakunnan sosiaalipäivystys

(mm. lastensuojelun akuuteissa ongelmatilanteissa) ja muut sosiaali- ja terveysviranomaiset.
Yhteystiedot löytyvät puhelinluettelosta, internetistä tai numerotiedustelusta.
Helsingin ympärivuorokautinen sosiaalipäivystys puh. 0206 96006
Vantaan kriisikeskus puh. (09) 8392 4005
Espoon sosiaali- ja kriisipäivystys puh.(09) 8164 2439

Mannerheimin lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelin
0800 120 400 (maksuton) ma – pe klo 14 – 20, la – su klo 17 – 20

Ensi- ja turvakotien liitto ry
Linkin alta löytyvät lähimmän turvakodin tiedot

Asemamiehenkatu 4 A, 7. krs
00520 Helsinki
Puh. (09) 4542 440
Faksi (09) 4542 4430
Sähköpostiosoitteet: toimisto(at)ensijaturvakotienliitto.fi
Nettiturvakoti
Muita auttamis- ja tukipalveluja:

Väestöliitto:
Sosiaali- ja terveysalalla toimiva asiantuntijajärjestö. Edistää perheiden, nuorten ja koko väestön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta sekä onnellista ja tasapainoista eläämää.
Vanhemmuus
Keskusteluapua, neuvontaa, luentoja, kursseja
Monikulttuurisuus
Neuvontaa, vertaistukitoimintaa, koulutuksia, konsultaatiota
Avio- ja avoliiton lakitieto
Tietoa parisuhteeseen ja vanhemmuuteen liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä.

www.tukinet.net
Tukinet on netissä toimiva kriisikeskus. Tukinetissä voit maksutta saada henkilökohtaista tukea, osallistua erilaisiin keskusteluryhmiin, tai voit etsiä tietoja Tukinetin palveluhausta tai aineistokannasta.

apua.info
Tietoa ja apua ongelmiin.

perheaikaa.fi
Palvelu kaikille lasta suunnitteleville, lasta odottaville
sekä pikkulapsiperheiden vanhemmille

Miessakit ry
Toimintamuotoja ovat mm. miesten tukeminen ja opastaminen ero-ongelmien käsittelyssä, isyyden tukeminen, avun tarjoaminen väkivaltaa läheisiään kohtaan käyttäneille miehille sekä kehittämis- ja koulutustoiminta. Lue lisää.

Naisten Linja
Valtakunnallinen, maksuton neuvonta- ja tukipuhelin väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille ja tytöille sekä heidän läheisilleen. Puhelut ovat luottamuksellisia. Voit soittaa nimettömästi. Puh 0800 02400

Naisten Netti
Naisten Netti on Naisten Linjan palvelu, joka tarjoaa maksutonta neuvontaa ja tukea väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille ja tytöille sekä heidän läheisilleen.

Omatrajani -verkkosivusto
Naisten Linjan sivu, jossa kerrotaan omista rajoista, seurustelusuhteesta, väkivallasta ja avun hakemisesta.

Espoon mielenterveys- ja päihdepalvelukeskus Emppu
Emppu tarjoaa espoolaisille aikuisille apua ja hoitoa masennukseen ja päihdeongelmiin. Avokuntoutusosastolla voit osallistua erilaisiin ryhmiin ja käydä vastaanotolla. Puh. (09) 8163 1300
Apua väkivaltaiselle:

Suomen Mielenterveysseura
Valtakunnallinen kriisipuhelin 01019 5202

Miessakit ry
Lyömätön linja 09 6126 6212
Lyömätön Linja tarjoaa apua väkivaltaa läheisiään kohtaan käyttäneille miehille. Asiakkaaksi voi tulla varaamalla puhelimitse ajan yksilötapaamiseen.

Ensi-ja turvakotien liiton Jussi-työ
Jussi-työ® on tarkoitettu miehille, jotka haluavat ehkäistä tai lopettaa väkivallan käytön lähisuhteissaan ja tarvitsevat apua kriisinsä selvittämisessä.

Helsingin kriisipäivystys 09 3104 4222
Helsingin sosiaalipäivystys (24h) 0206 96006
Espoon sosiaali-ja kriisipäivystys (24h) 09 8164 2439
Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys (24h) 09 8392 4005

Lyömätön Linja Espoossa
Lyömätön Linja -palvelu on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat käyttäneet tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa perheessään tai muussa läheisessä suhteessa.
Puh. 09 276 62 8
Vastaavat järjestöt muualla

Mikäli asuinmaasi on jokin muu kuin Suomi tai kaipaat tietoa esimerkiksi jonkin toisen valtion lapsikaappaustilanteesta tai tukitoimista kaappauksen varalle, ota yhteyttä kyseisen maan lapsikaappausasioiden parissa toimivaan järjestöön tai vastaavaan tahoon. Myös kyseisen maan edustustoon kannattaa olla yhteydessä.

Ohessa joitain Euroopassa ja muualla toimivia lapsikaappausasiaa ajavia järjestöjä ja verkostoja.

Muita hyödyllisiä sivustoja (englanniksi)

Mikäli kaipaat lisätietoa kansainvälisistä lapsikaappauksista ja perheoikeudesta, tutustu esimerkiksi joihinkin alla oleviin englanninkielisiin sivustoihin. Mikäli kaipaat jotain tiettyä maata koskevaa tietoa, ota yhteyttä kyseisen maan edustustoon.