Tältä sivulta löydät tietoa lapsikaappauksesta, siihen liittyvistä laeista ja sopimuksista, tilastoja, sekä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja tutkimuksia ja muuta hyödyllistä tietoa.

Mikä on kansainvälinen lapsikaappaus?

Kansainvälisellä lapsikaappauksella tarkoitetaan tilannetta, jossa alle 16-vuotias lapsi on viety ilman huoltajan suostumusta pois vakinaisesta asuinmaastaan tai jätetty sieltä palauttamatta tapaamisoikeuden jälkeen. Lapsen tai vanhempien kansalaisuudella ei ole merkitystä. Huoltaja voi olla myös viranomainen, esimerkiksi huostaanotetun lapsen tapauksessa. Huoltajan on pitänyt käyttää huoltajan oikeuksiaan eli osallistua lapsen elämään ja tavata lasta sopimuksen mukaan.

Suomi on sitoutunut kahteen kansainväliseen yleissopimukseen, joiden tarkoituksena on ehkäistä ja ratkaista kansainvälisiä lapsikaappauksia. Nämä sopimukset ovat Haagin lapsikaappaussopimus (SopS 57/1994) sekä Lasten huoltoa koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja lasten palauttamisesta tehty eurooppalainen yleissopimus eli ns. Bryssel Iia (SopS 56/1994).

Lapsikaappausta koskevat tärkeimmät kotimaiset säännökset ovat Rikoslain 25. luvun § 5a, Lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 361/1983 5. luku, § 32.

Lapsi kävelee pois päin matkalaukun kanssa.

Suomessa lapsikaappaus määritellään rikokseksi. Lapsen kaapannut saattaa syyllistyä rikoslain 25 luvun 5 § mukaisesti lapsen omavaltaiseen huostaanottoon tai 5a § mukaisesti lapsikaappaukseen.

Lapsikaappaus on kyseessä, jos lapsen omavaltaisessa huostaanotossa:

  • lapsen huoltoa koskevia oikeuksia loukaten lapsi viedään pois asuinvaltiostaan tai jätetään palauttamatta sinne ja
  • lapsen huoltoa koskevia oikeuksia oli poisviemisen tai palauttamatta jättämisen hetkellä tosiasiallisesti käytetty tai olisi käytetty ilman poisviemistä tai palauttamatta jättämistä.

Tämän säännöksen tarkoituksena on säätää rangaistuksesta, kun kaappaaja loukkaa lapsen vapautta ja eristää hänet huoltajastaan, sosiaalisesta ympäristöstään ja muun muassa ystävistään.

Lapsikaappaus on aina myös ihmisoikeusloukkaus. Lapsen erossa pitäminen toisesta vanhemmastaan, lapsen väärinkäyttö, julmuudelle tai laiminlyönnille altistaminen ovat kaikki ihmisoikeusrikkomuksia. YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista katsoo lapsen edun pitävän sisällään oikeuden saada tuntea vanhempansa (artikla 7), olla heidän hoidettavaan tai elää yhdessä heidän kanssaan (artikla 9). Samainen sopimus myös velvoittaa valtioita takaaman niille lapsille, jotka ovat joutuneet lähtemään kotimaastaan, paluun kotimaahansa sekä yhteydenpidon oman perheen kanssa (artikla 10). 11. artiklan myötä sopimusvaltiot ovat lisäksi sitoutuneet ryhtymään toimiin lasten laittomien maasta kuljetusten ja palauttamatta jättämisten ehkäisemiseksi.

YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista oli heinäkuussa 2011 ratifioinut kaikki valtiot Somaliaa ja Yhdysvaltoja lukuun ottamatta.

Lue lisää lapsikaappauksesta Oikeusministeriön sivuilta.

Suomen laki ja Suomea sitovat kansainväliset sopimukset

Lapsen huolto Suomen lainsäädännössä

Huoltopäätösten tunnustaminen ja kansainvälinen lainsäädäntö

Lapsen oikeudet, lainsäädäntö ja valvovat tahot

Lapsikaappaus loukkaa aina lapsen oikeuksia. Alla on kooste lapsen oikeuksia määrittelevästä, Suomea sitovasta kansallisesta ja kansainvälisestä lainsäädännöstä sekä kyseisiä sopimuksia valvovista tahoista.

Oikeuskäytäntöä

  • Suomalaislapsia koskevia huolto- ja tapaamisriitoja on ratkottu myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa. Lue lisää tuomioistuimen käsittelyssä olleista tapauksista ja Suomea koskevista päätöksistä oikeusministeriön säädöstietopankista. Hakusanalla ”lapsikaappaus” löydät myös kaikki tuomioistuimen käsittelyssä olleet lapsikaappaustapaukset.
  • Korkeimman oikeuden ratkaisuja käytetään mallina vastaavissa myöhemmissä oikeustapauksissa. Korkeimman oikeuden antamat ennakkopäätökset löytyvät myöskin oikeusministeriön maksuttomasta säädöstietopankistaLapsen palauttamiseen ja Haagin sopimukseen liittyviä merkityksellisiä ennakkopäätöksiä ovat olleet esimerkiksi:
    KKO:2006:32
    KKO:2006:28
    KKO:2004:129
    KKO:2004:76
    KKO:2003:32Lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvistä ratkaisuista ks. esimerkiksi:
    KKO:2007:71
    KKO:2005:138
    KKO:2003:126

Tiesitkö, että Suomen lain mukaan alaikäiselle ei tule myöntää passia ilman molempien huoltajien suostumusta? Ja tiesitkö myös, että lapsella, jolla on kaksoiskansalaisuus voi olla useampien maiden matkustusasiakirjoja?

Lapsi tarvitsee oman passin 27.6.2012 lähtien. Tämä tarkoittaa sitä, että enää lapsi ei pääse pois EU:n alueelta, jos hänet on merkitty vain toisen vanhemman passiin.

Lue lisää passin epäämisestä.
Lue lisää kaksoiskansalaisuudesta.

Lapsikaappaukset 2019

Vuonna 2019 Suomesta kaapattiin 21 ja Suomeen 12 lasta. Kun otetaan huomioon aiempina vuosina kaapatut lapset, oli 67 lasta kaapattuna 52 vanhemmalta.

Eniten lapsia oli Suomesta kaapattuna Ranskaan (10) ja Irakiin (7). Molempiin maihin kaappasi neljä vanhempaa. Vuoden 2019 aikana päättyi tilanne 39 Suomesta kaapatun lapsen kohdalla.

Lapsista 18 kaapattiin maahan, joka on mukana Haagin kansainvälisessä lapsikaappaussopimuksessa (Sop 57/1994), joten on hyvät toiveet saada heidät palautettua Suomeen.  Kaikkiaan lapsia oli kaapattuna 23 maahan.

Suomeen kaapattujen lapsien kohdalla kaikkien tilanne päättyi vuonna 2019. Viisi kertaa vanhemmat pääsivät sovintoon, neljä kertaa Helsingin hovioikeus teki päätöksen palauttaa lapset ja yhtä monta kertaa olla palauttamatta. Suomi noudattaa erittäin hyvin Haagin kansainvälistä lapsikaappaussopimusta.

”Vanhoja” Uusia
2019
Päättyi
2019
Minne
Bosnia* 1 1
Espanja* 1 1
Irak 5 2 1
Iran 1
Italia* 1 1 2
Iso-Britannia* 2 2
Jordania 3 3
Kenia 1 1
Kiina 1 1
Pakistan 1 1
Puola* 2 1 3
Ranska* 6 4 2
Ruotsi* 1
Saksa* 1 1
Slovakia* 1
Taiwan 1 1
Tanska* 1 1
Thaimaa* 1 4 4
Turkki* 1 1 2
Ukraina* 2 1
Valko-Venäjä* 1 1
Venäjä* 1 1
Viro* 1 1
Yht. 29 21 31
Suomeen* 5 12 17
Suomesta 50
Suomeen 17
KAIKKIAAN 67 lasta kaapattuna vuonna 2019
Koskien 52 perhettä

 

Lapsikaappaukset 2018

”Vanhoja” Uusia
2018
Päättyi
2018
Minne
Irak 3 3 1
Iran 1
Italia* 1
Jordania 3
Kenia 1
Kiina 1
Puola* 1 1
Ranska* 6
Ruotsi* 1
Senegal 2 2
Slovakia* 1
Somalia 1 1
Sudan 1 1
Taiwan 1
Thaimaa* 1 2
Turkki* 1
Ukraina* 1 1
Valko-Venäjä* 1
Venäjä* 1
Viro* 2 1
22 16 6
Suomi* 3 16 12
Suomesta 38
Suomeen 19
KAIKKIAAN 57 lasta kaapattuna vuonna 2018
39 lasta kaapattuna 31.12.18

Vuonna 2018 kaapattiin Suomesta 16 lasta ja Suomeen 16 lasta. Kun huomioidaan aiempina vuosina kaapatut lapset, yhteensä 57 lasta oli kaapattuna vuoden 2018 aikana.

Lapsikaappaukset 2017

”Vanhoja” Uusia
2017
Päättyi
2017
Minne
Bosnia-Hertsegovina* 1 1
Bulgaria* 1 1
Espanja* 1 1 1
Egypti 1 1
Irak 1 2
Iran 1
Italia* 1
Iso-Britannia* 2 2
Jordania 3
Kenia 1
Puola* 1 1 1
Ranska* 1 1
Ruotsi* 2 5 7
Saksa* 2 2
senegal 2
Slovakia* 1
Somalia 1
Sudan 1
Taiwan 1
Thaimaa* 1
tuntematon 2 2
Turkki* 4 1 5
Ukraina* 2 1
Unkari* 1 1
Valko-Venäjä* 1
Venäjä* 1 1 1
Viro* 1 1
28 20 27
Suomesta 48
Suomeen 10
KAIKKIAAN 58 lasta kaapattuna

Lähteet: Oikeusministeriön ja Ulkoministeriön tilastot vuodelta 2017.

Vuonna 2017 kaapattiin Suomesta 20 lasta ja Suomeen 10 lasta. Kun huomioidaan aiempina vuosina kaapatut lapset, koki 58 lasta kaappauksen. 37 lapsen kohdalla tilanne päättyi joko palautukseen tai vanhempien keskinäiseen sopuun.

Lapsikaappaukset 2016

”Vanhoja” Uusia
2016
Päättyi
2016
Minne
Bosnia-Hertsegovina* 1
Brasilia* 2 2
Egypti 1
Espanja* 2 1 2
Irak 1 2 2
Iran 1
Iso-Britannia* 3 1
Jordania 3
Kenia 1
Kosovo 1 1
Meksiko* 2 2
Norja* 1 1
Puola* 1
Ruotsi* 4 2
Saksa* 2
Slovakia* 1
Sudan 1
Taiwan 1
Thaimaa* 1 1 1
Tuntematon 2
Turkki* 1 3
Ukraina* 3 3
Valko-Venäjä* 1
Venäjä 2 2
Venäjä* 1
Viro* 2 1 3
16 34 22 lapsen kohdalla tilanne päättyi
Suomesta 50
Suomeen 3 14 17
KAIKKIAAN 67

Lapsikaappaukset 2015

 

”Vanhoja” Uusia
2015
Päättyi
2015
Minne
Australia* 3 3
Brasilia* 1 1 1
Egypti 1 1
Espanja* 2 4 4
Irak 1
Iran 1
Meksiko* 2
Ranska* 1 1
Ruotsi* 5 1
Sudan 2 1
Thaimaa* 1 1
Tunisia 1
Tuntematon 1
Turkki* 1
Venäjä 3 1
Venäjä* 2 1
Viro* 3 1
Yhdysvallat* 2 2
Suomesta 12 26 18
Suomeen 7 5 3
KAIKKIAAN 50 lasta kaapattuna vuonna 2015
31.12.2015 29 lapsen kohdalla tilanne kesken
* maa kuuluu Haagin lapsikaappaussopimukseen
Venäjä liittyi 2013.

Lähteet: Oikeusministeriön ja Ulkoministeriön tilastot.

Vuonna 2015 oli 50 lasta kaapattuna Suomesta tai Suomeen. Heistä 21 palautettiin joko oikeuden päätöksellä tai vanhempien keskinäisen sovinnon kautta. Kaappaaja oli yhtä usein isä tai äiti.

Lisätietoja:
Tarja Räisänen, Kaapatut Lapset ry
Puh. 044 2626 662
tarja.raisanen@kaapatutlapset.fi

Huomioitavaa tilastoista

Kaikkia tapauksia ei ole tilastoitu, esimerkiksi jos vanhemmat pääsevät yhteiseen sopimukseen ennen yhteydenottoa viranomaisiin. Joistain tilastoista saattaa puuttua Haagin lapsikaappaussopimuksen ulkopuolisista maista tapahtuneet kaappaukset, sillä ne eivät automaattisesti tule Suomen viranomaisten tietoon.

Tilanne vuoden lopussa ei välttämättä kuvaa sitä, että kaikki lapset on palautettu. Lapsi on saattanut täyttää 16 vuotta, vanhemmat ovat voineet päästä sopimukseen lapsen asuinmaasta tai viranomaiset ovat voineet päättää, että lasta ei palauteta.

Tilastoihin on merkitty Haagin lapsikaappaussopimukseen kyseisenä vuonna kuuluneet maat.

Vanhempia tilastoja

Lapsikaappaustilasto 2013 (PDF-tiedosto).
Lapsikaappaustilasto 2012 (PDF-tiedosto).
Lapsikaappaustilasto 2011 (PDF-tiedosto).
Lapsikaappaustilasto 2010 (PDF-tiedosto).
Lapsikaappaustilasto 2009 (PDF-tiedosto).
Lapsikaappaustapaukset vuosina 2002-2012 (PDF-tiedosto).

Lapsikaappausuhka elämän varjona – Äitien kokemuksia suomalais-islamilaisesta perheestä (2008)
Aarni, Armi; Isaksson, Paavo; Khan, Anna-Maija & Räisänen, Tarja (toim.)
Helsinki, Kaapatut Lapset ry. Julkaisua voi tiedustella Kaapatut Lapset ry:stä.
Päivitetty painos 2010.

Kaksi kulttuuria, kaksi kotimaata, kaksi kieltä – työkaluja sosiaalialan ammattilaisille kansianvälisten lapsikaappausten ennaltaehkäisyyn (2010)
Alamäki, Maija & Karaffa, Szilvia
Seminaarityö, Tampereen ammattikorkeakoulu

Lasten tuetut ja valvotut tapaamiset (2006)
Antila, Tuomo & Kölhi, Virpi
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2006:7
Helsinki, Yliopistopaino kustannus

Lapsen huolto, huoltoriidat ja pakkotäytäntöönpano (1999)
Gottberg, Eva
Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja, yksityisoikeuden julkaisusarja A:93

Perhesuhteet ja lainsäädäntö (2013)
Gottberg, Eva
Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja, yksityisoikeuden sarja A:133

Huolto- ja tapaamispäätöksen täytäntöönpano (1997)
Helin, Markku
Lakimiesliiton kustannus

Lapsen oikeudet (2000)
Honkanen, Jussi & Syrjälä, Leena (toim.)
Suomen YK-liiton julkaisusarja nro. 31. Helsinki

Kansainvälinen lapsikaappaus kriisikokemuksena ja siitä selviytyminen vanhemman näkökulmasta (2013)
Iivonen, Jenni & Keskinen, Piia

Selvitys maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten lähettämisestä vanhempien kotimaahan tai toiseen maahan väliaikaisesti kasvatettavaksi tai asumaan (2010)
Ihmisoikeusliitto

Monikulttuurinen huoltoriita oikeudellisena ongelmana (2010)
Jarnila, Ida
Sosiologian pro gradu -tutkielma, valtiotieteellinen tiedekunta, Helsinki

Analyysi kansainvälisten lastensuojelutapausten käytännöistä
Aleksandr Lazarevin raportti  – ”Lapset ovat tulevaisuutemme” -kansalaisjärjestö (Pihkova)

Nuoren oikeudet (2005)
Litmala, Marjukka & Lohiniva-Kerkelä, Mirja (toim.)
Helsinki, Edita

Lapsen asema erossa (2002)
Litmala, Marjukka (toim.)
Helsinki, WSOY lakitieto

Valvotut tapaamiset lapsen turvana (2004)
Kalavainen, Susanna
Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu 33, Helsinki
Opinnäytetyö, sosiaalialan koulutusohjelma, Laurea Ammattikorkeakoulu

Kaksi kulttuuria, kaksi kotimaata, kaksi kieltä: Vanhempien kokemuksia sosiaaliviranomaisilta saamastaan tuesta kansainvälisissä lapsikaappaustapauksissa (2012)
Karaffa, Szilvia
Artikkeli, sosiaalialan koulutusohjelma, Tampereen ammattikorkeakoulu

Kadonneet Lapset -projekti – Kadonneet lapset analyysi (2015)
Kiirasmaa, Kati

Kansainväliset lastensuojelukysymykset Virossa: katsaus Viron lastensuojelutyön periaatteisiin ja kansainvälisiin tapauksiin.(2015)
Analyysi MTÜ Eesti Abikeskused Tallinna

Lapsen etu (1995)
Koski, Maija-Liisa & Aho, Soile
Turku, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Sarja B raportit ja selvitykset, 8.

Haagin lapsikaappaussopimuksen soveltaminen: erityisesti lapsen asuinpaikasta ja palauttamisesta (2004)
Kurtto, Hanna
Pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto

Lastensuojelu ja laki (2007)
Mahkonen, Sami
Helsinki, Edita

Mannerheimin Lastensuojeluliiton tuottamat vahemmille suunnatut verkkojulkaisut

Yhdessä eteenpäin – Opas väkivaltaa kokeneiden maahanmuuttajanaisten tukihenkilöille (2012)
Miettinen, Susanna  & Toivanen, Hanna
Opinnäytetyö, sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki

Riita lapsen huollosta Suomessa ja Venäjällä (2012)
Mikkola, Matti & Khazova, Olga
Forum Iuris. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisut.
Kirjassa tarkastellaan Suomen ja Venäjän lapsi- ja perhelainsäädäntöä sekä tuomioistuinten, sosiaalitoimistojen ja täytäntöönpanoviranomaisten käytäntöjä. Lisäksi käydään läpi rajan yli ulottuvia huoltoriitoja, lapsikaappauksia sekä viranomaisten yhteistyötä ongelmien ratkaisemiseksi.

Kansainvälinen avioliitto- ja jäämistöoikeus (2004)
Mikkola, Tuulikki
Helsinki, WSOY lakitieto

Lapsuudesta vanhuuteen: perus- ja ihmisoikeuksien merkitys eri ikävaiheissa (2006)
Nieminen, Liisa
Helsinki, Edita

Kuin salama kirkkaalta taivaalta – Kriisit ja niistä selviytyminen (2012)
Saari, Salli
6. painos, Helsinki, Otava

Sharing of best practice in the field of cross-border child protection (2015)
Report by Aleksander Lazarev

The Hague Convention on International Child Abduction (1999)
Beaumont, Paul R. & McEleavy, Peter E.
Oxford University Press

Cross -border child protection isseus in Estonia: Overview of the principles of Estonian child protection work and cross-border incidents, analysis (2015)
MTÛ Eesti Abikeskused

Islamic Marriage and Divorce Laws of the Arab World (1996)
El Alami, Dawoud Sudqi & Hinchcliffe, Doreen
London, Kluwer Law International

International Child Abduction. Law and Practice (2000)
Everall, Mark
London, Butterworths Law

Kidnapped: Child Abduction in America (1997)
Fass, Paula S.
Oxford University Press

Divorce and Family Mediation: Models, Techniques, and Applications (2004)
Folberg, Jay; Milne, Ann & Salem, Peter

When Parents Kidnap (2010)
Greif, Geoffrey L. & Hegar, Rebecca L.
Simon and Schuster

Families Across Frontiers (1996)
Lowe, Nigel
8th World Conference of the International Society on Family Law, Cardiff

The Development of NGOs in The Field of Child Protection – Analysis (2015)
Kiirasmaa, Kati

A Family Resource Guide on International Parental Kidnapping (2002)
Office of Juveline Justice and Delinquency Prevention, Office of Justice Programs, U.S. Department of Justice

Mediating Child Custody Disputes: A Strategic Approach (1998)
Saponesk, Donald

Child Abduction, Parent’s Distress, and Social Support. Violence and Victims. (2006)
Vol.21, No.2, p. 149–164.
Spilman, S.K.

The Crime of Family Abduction: A Child’s and Parent’s Perspective (2010)
U.S. Department of Justice, Office of Justice Programs, Office of Juvenile Justice and Delinquency Prevention

Tälle sivulle on koottu hyödyllisiä oppaita, joista löytyy ohjeita mm. eroon, väkivaltaan ja lasten kasvattamiseen. Oppaat on suunnattu alalla työskenteleville ja vanhemmille.

Kulttuuri antaa meille paikan maailmassa: arabimuslimivanhempien kokemuksia lastensa kasvattamisesta monikulttuurisessa Suomessa (2003)
Abdellaoui, Mounia
Opinnäytetyö, diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki

Kokemuksia kulttuuri-, uskonto- ja tapaeroista muslimin ja kristityn avioliitossa (2002)
Antikainen, Erika & Häkkinen, Nesrin
Opinnäytetyö, diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma,  Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki

Kultturisen kasvatuksen haasteet. Venäläistaustaisten äitien ja tyttärien näkemyksiä ja kokemuksia kasvatuksesta ja kasvamisesta kahden kulttuurin keskellä (2006)
Anttonen, Nadja & Miettinen, Henna
Opinnäytetyö, sosiaalialan koulutusohjelma, Lahden ammattikorkeakoulu

Kaksikulttuurisen lapsen identiteetti. Tukea kasvatukseen vanhempien välisessä ristiriitatilanteessa (2011)
Iranta, Mina
Opinnäytetyö, sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki

Kaksikulttuurista lasta tukemassa (2011)
Opasvihkonen ristiriitaisessa tilanteessa olevien vanhempien ja heidän kanssa tekemisissä olevien viranomaisten tueksi
Iranta, Mina
Lähde: Iranta, Mina: Kaksikulttuurisen lapsen identiteetti. Tukea kasvatukseen vanhempien välisessä ristiriitatilanteessa (2011), opinnäytetyö, sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki

Monikulttuurinen huoltoriita oikeudellisena ongelmana. Suomalaisten äitien ja ulkomaalaistaustaisten isien näkökulma internetkeskusteluissa (2010)
Jarnila, Ida
Sosiologian pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta

Kaksi kulttuuria, kaksi kotimaata, kaksi kieltä. Vanhempien kokemuksia sosiaaliviranomaisilta saamastaan tuesta kansainvälisissä lapsikaappaustapauksissa. (2012)
Karaffa, Szilvia
Artikkeli, sosiaalialan koulutusohjelma, Tampereen ammattikorkeakoulu

”Tulemme aina olemaan kahden maan ja kulttuurin välissä”: maastamuuttoa harkitsevien kahden kulttuurin lapsiperheiden kokemuksia (2020)
Kase, Annemai
Opinnäytetyö, Sosiaalialan koulutusohjelma, Laurea-ammattikorkeakoulu

Haagin lapsikaappaussopimuksen soveltaminen – erityisesti lapsen asuinpaikasta ja palauttamisen kieltäytymisperusteista kansainvälisen oikeuskäytännön valossa (2004)
Kurtto, Hanna
Pro gradu -tutkielma, Helsinkin yliopisto, Yksityisoikeuden laitos

Tilaa todellisuudelle. Lastensuojelun edunvalvojien kokemuksia lasten käsityksistä omasta tilanteestaan lastensuojeluprosessissa. (2012)
Laine, Salla
Pro gradu -tutkielma, sosiaalityö, Lapin yliopisto

Yhdessä eteenpäin – Opas väkivaltaa kokeneiden maahanmuuttajanaisten tukihenkilöille (2012)
Miettinen, Susanna & Toivanen, Hanna
Opinnäytetyö, sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki

Vertaistukiviikonloput kansainvälisen huoltokiistan kohteena oleville lapsille (2012)
Mäkelä, Marika
Opinnäytetyö, sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki

Lapsen asuinpaikka ja lapsen kuuleminen lapsikaappauksissa (2011)
Pennanen, Maarit
Pro Gradu -tutkielma, kansainvälinen yksityisoikeus ja oikeusvertailu, Lapin yliopisto

”Kahden kulttuurin välillä taiteilu vaatii paljon.” Tutkimus kouluikäisen lapsen kulttuuri-identiteetin tukemisesta ja leikin kulttuurisidonnaisuudesta (2003)
Perkiö, Elina & Vehmaskangas, Marjo
Opinnäytetyö, diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pori

”Kahden kauppa, kolmannen korvapuusti?” Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry:n kahden kulttuurin perheiden toimintaa kehittämässä. (2013)
Pettersson, Aino
Opinnäytetyö, sosiaalialan koulutusohjelma, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki

Kansainvälisistä siviilioikeudellisista sopimuksista kansalliseen rikoslakiin – rikosprosessin hyödyntäminen lapsikaappaussääntelyn tavoitteiden saavuttamisessa (2019)
Poikela, Laura-Maria
Oikeustieteen pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto

Miten suomessa asuvat venäjänkieliset maahanmuuttajaperheet tukevat alle kouluikäisten lastensa kasvua kaksikielisyyteen (2005)
Putrolainen, Lidia
Opinnäytetyö, diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki

Rikkaus, rakkaus vai rasite? Kaksikulttuuriset avioliitot Suomessa (1999)
Vesalainen, Marjatta
Opinnäytetyö, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsinki

Lapsen tuska huoltoriidassa – elämää vanhempien välissä (2008)
Väyrynen, Kristiina
Psykologian ammatillinen lisensiaatintutkimus, kehitys- ja kasvatuspsykologia, Jyväskylän yliopisto, psykologian laitos

Peer Support in the Abducted Children Finland NGO – a backround data collection for the guidebook (2017)
Kira Koltsova

Immigrant Fathers’ Conceptions of Custody Disputes (2008)
Nordlund, Susanna & Salo, Sanni
Bachelor’s Thesis, Degree Programme in Social Services, Multicultural Social Work, Laurea University of Applied Science

International child abduction – The effects (2006)
Reunite International

Private international law. International Child abduction (2013)
Söderman, Fanny
Faculty of Social Sciences, Tallinn Law School

Taken – A study of child abduction in the UK (2013)
Parents and Abducted Children Together (PACT)
Child Exploitation and Online Protection Centre

Suomesta ulkomaille kaapattujen lasten palauttaminen takaisin Suomeen on todellinen ihmisoikeusongelma. Erityisen vaikea on Suomesta kaapattujen lasten tilanne Venäjällä ja Pohjois-Afrikassa, sillä näistä maista on virallista tietä lähes mahdotonta saada lapsia palautetuksi.

Vuonna 2010 Haagin sopimusen ulkopuolisiin maihin tehdyistä kaappauksista neljä kohdistui Venäjälle, kaksi Irakiin, yksi Somaliaan, yksi Sudaniin, yksi Namibiaan, yksi Libanoniin, yksi Jordaniaan ja yksi Iraniin/Japaniin. Näihin maihin kaapattuja lapsia oli yhteensä 15, joskin osa oli kaapattu jo vuosia aiemmin.  Vain kaksi lasta palautettiin vuonna 2010. Suuri osa Haagin sopimuksen ulkopuolisiin maihin kaapatuista lapsista jää palauttamatta tai lapsi piilotetaan.

Erityisesti muslimienemmistöiset valtiot ovat lapsikaappausasian kannalta vaikeita, sillä niissä perheoikeudelliset asiat poikkevat huomattavan paljon länsimaisesta käsityksestä.  Näistä maista saadaan vain harvoin kaapattuja lapsia palautettua virallista tietä. Jos palauttamisessa onnistutaan, niin se tapahtuu yleensä joko vapaaehtoisesti tai siksi, että kaappaaja palaa lapsensa kanssa takaisin lapsen asuinpaikkavaltioon. Haagin lapsikaappaussopimus oli heinäkuussa 2011 voimassa Suomen ja 78 muun valtion välillä. Muslimienemmistöisistä maista vain Turkki, Turkmenistan, Uzbekistan ja Marokko olivat allekirjoittaneiden joukossa. Lisää islamilaisesta perhekäsityksestä kohdassa ”Perheoikeus ja lapsen asema islamissa”.

Muslimimaiden kohdalla ei ole siis käytössä sopimusmekanismia, jonka puitteissa lapsen palauttamista voitaisiin vaatia oikeusteitse. Ainoina palauttamista edesauttavina keinoina voidaan muslimimaiden kohdalla käyttää lähinnä sovittelua, diplomatiaa tai esimerkiksi YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen (jonka Somaliaa lukuun ottamatta ovat kaikki muslimienemmistöiset maat hyväksyneet) vetoamista, joista Kaapatut Lapset ry:llä ei kuitenkaan ole juurikaan kokemusta. Yhdistyksellä on tiedossa ainoastaan yksi tapaus, jossa muslimimaahan kaapattu lapsi on saatu oikeusteitse palautettua Suomeen. Tällöinkin ratkaisevana tekijänä oli oletettavasti se, että lapsen isä oli Suomessa vankilassa.

Perheoikeus islamissa

Useimmissa muslimienemmistöisissä maissa perheoikeudellisia kysymyksiä säätelee islamilainen laki eli shari´a, jonka tarkoituksena on opastaa muslimia toimimaan islamin normien mukaan ja näin toteuttamaan elämässään Jumalan tahtoa. Sharia´an yleiset periaatteet, jotka määrittelevät avioliittoon, avioeroon, huolenpitoon ja elatusvelvollisuuteen sekä vanhemmuuteen ja lasten huoltajuuteen liittyviä kysymyksiä, vaikuttavat yli miljardin muslimin elämään ympäri maailmaa. Tulkinnat ja lain käytännössä soveltaminen vaihtelee muslimimaiden välillä kuitenkin suuresti. Joissakin maissa sharia´aa tulkitsevien islamilaisten tuomioistuinten rinnalla toimivat lisäksi maalliset tuomioistuimet. Joissakin maissa islamilainen laki koskee vain muslimeja, kuten Syyriassa, missä kristityille ja muslimeille on erilliset perhelakeja soveltavat tuomioistuimet.

Islamilainen laki katsoo pääsääntöisesti lapsen huoltajuuden ja elatuksen kuuluvan isälle ja pienen lapsen hoidon äidille. Avioerossa huoltajuus jakautuu yleensä siten, että pienten lasten huolto annetaan äidille kunnes poika täyttää 7 vuotta ja kunnes tyttö saavuttaa puberteetin. Mikäli äiti avioituu uudelleen tai hänet katsotaan kykenemättömäksi huoltajaksi, huolto-oikeus siirtyy yleensä hänen äidilleen, lasten äidinäidille. Jos taas äidinäiti ei tule kysymykseen lasten huoltajana, seuraavaksi pienten lasten huolto-oikeus siirtyy isän äidille. Tämän jälkeen seuraavat muut lapsen vanhempien naispuoliset sukulaiset, jonka jälkeen tulee isä. Käsitykset huoltajuuden periytymisestä lapsen äidin ollessa estynyt kuitenkin vaihtelevat eri lakikoulukuntien välillä. Samoin vaihtelevat käsitykset siitä, minkä ikäisen lapsen osalta äidin velvollisuus lapsen hoitoon päättyy. Islamilaisen perhelain mukaan muunuskoinen vanhempi kuin muslimi ei erotilanteessa voi saada lapsen huoltajuutta itselleen.

Kummallakin vanhemmalla on lasten tapaamisoikeus silloin kuin lapsi ei ole hänen huollossaan. Avioeron jälkeen äidillä, joka ei enää hoida lastaan ei kuitenkaan ole oikeutta viedä lasta kotiinsa.

Lapsen asema islamissa

Lapsi, joka on syntynyt muslimivanhemmalle on islamilaisen lain mukaan myös muslimi. Muslimi-isä, jonka vastuulle katsotaan lapsen kasvatuksellisesta ja älyllisestä kehityksestä huolehtiminen, on myös vastuussa lapsen uskonnollisesta kasvatuksesta sekä siitä, että lapsesta kasvatetaan muslimi. Lapsen islamilaisen lain mukaisen kasvatuksen katsotaan olevan lapsen etu.

Koska usein muslimimaiden tuomioistuimet määrittelevät lapsen edun uskonnollisesta näkökulmasta, jättää tämä ei-muslimivanhemman esimerkiksi huoltajuuskiistatilanteessa epäedulliseen asemaan. Ulkomaalaisen ei-muslimivanhemman mahdollisuudet menestyä muslimimaassa lapsen huoltajuutta koskevassa oikeudenkäynnissä ovat erittäin huonot, eivätkä kyseiset maat tunnista muiden valtioiden tuomioistuinten tekemiä huoltajuuspäätöksiä. Ulkomaalaisen vanhemman mahdollisuuksia oikeudenkäynnissä saattaa joissakin harvinaisissa tapauksissa parantaa todisteet muslimivanhemman huonosti hoitamista velvollisuuksista lastaan kohtaan. Kuitenkin niissäkin harvinaisissa tapauksissa, joissa ei-muslimivanhempi on muslimimaassa käytävässä huoltajuusoikeudenkäynnissä onnistunut menestymään, on ehtona huoltajuuden saamiselle kuitenkin voinut olla se, että myös ulkomaalainen vanhempi asuu pysyvästi oikeudenkäyntimaassa. Tällä on katsottu voitavan turvata molempien vanhempien oikeus tavata lastaan säännöllisesti.

Myös matkustusrajoitukset voivat estää lapsen palauttamisen takaisin asuinpaikkavaltioonsa. Useissa muslimienemmistöissä maissa lapsi tarvitsee isänsä luvan maasta poistumiseksi, huolimatta esimerkiksi tuomioistuimen äidin huoltajuutta tukevasta päätöksestä. Tätä tilannetta ei ratkaise edes Suomen passi tai muu matkustusasiakirja.

Lue lisää Haagin sopimukseen kuulumattomien maiden toimenpiteistä lapsikaappaustapauksissa Apua-kohdasta.

Lähteet:
Perho, Irmeli (2004) Shari´a, islamilainen laki. Teoksessa Kouros, Kristiina & Villa, Susan (toim.), Ihmisoikeudet ja islam. Helsinki, Like Kustannus Oy, 2004.
Schnitzer-Reese, Ericka, A.: International Child Abduction to Non-Hague Convention Countries: The Need for an International Family Court. Northwestern University Journal of International Human Rights, Vol. 2, April 2004.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Helsingin yhdistyksen toteuttama Ero lapsiperheessä -videosarja on tehty tueksi eroaville ja eronneille vanhemmille, heidän läheisilleen ja perheiden parissa työskenteleville. 

Sarja on katsottavissa myös muilla kielillä MLL Helsingin yhdistyksen sivuilla. Lue lisää eri kieliversioista.

  1. Ero lapsiperheessä

2. Sopimusasiat lapsiperheen erossa

3. Eron vaikutukset lapseen

4. Lapsen tukeminen erossa

5. Apua eroon

 

 

Voiko lapsen passiin saada hälytyksen, jotta hän ei pääsisi poistumaan maasta?

Kysymys:
Voiko lapsen passiin saada jonkun ”hälytyksen”, jotta hän ei pääsisi poistumaan maasta?

Vastaus:
Se on mahdollista, poliisin pyynnöstä voimme laatia lapsesta ja asiakirjasta toimenpidepyynnön joka antaa hälytyksen rajatarkastustilanteessa.

Kyseinen pyyntö pitää tulla poliisilta, kuten se on meidän ohjeessa kirjattu ”Poliisi voi tarvittaessa estää lasten matkustamisen kiireellisessä tapauksessa ja esittää Rajavartiolaitokselle tätä koskevan toimenpidepyynnön toteutettavaksi rajanylityspaikoilla. Toimenpidepyynnön saatuaan Rajavartiolaitos voi rekisterimerkintöjen perusteella ryhtyä pyynnön mukaisiin toimenpiteisiin”. (Tarkemmin en voi avata ko. järjestelmää ja sen toiminnallisuuksia.)

Toimenpidepyynnön voimassaoloaika voidaan määritellä 1 vrk-365 vrk, eli maksimissaan se on voimassa vuoden ajan.

Mikko Väisänen 
tarkastaja, Sisäasiainministeriö, Rajavartiolaitoksen esikunta

Lapsikaappauksen ennaltaehkäisy passintarkastuksen yhteydessä

Kysymys:
Mitä mahdollisuuksia passintarkastajalla on selvittää, onko lapsi lähdössä maasta luvalla vai luvattomasti?

Vastaus:
Rajavartiolaitoksen toimivalta kansainvälisillä rajanylityspaikoilla, joista laissa säädetään erikseen, sekä rajavalvontaa suorittaessaan ulko- ja sisärajoilla, perustuu valtion laatimaan virkaehtosopimusasetukseen. Tarkemmin toimivalta määritellään vielä rajavartiolaissa, joka antaa rajatarkastajalle tehtäväänsä suorittaessaan saman toimivallan mikä poliisilla on, tarkoittaen muun muassa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämistä tarpeellisin toimenpitein ja rajatapahtumien, sekä maahantulo- ja maastalähtöedellytyksiä koskevaa tutkintaa. Euroopan parlamentti on säätänyt vielä erikseen Schengen-alueiden rajasäännöstön, joka velvoittaa Euroopan unionin jäsenvaltiosta riippumatta rajatarkastajalta tiettyjä toimenpiteitä toimivaltansa puitteissa.

Maastalähtötarkastuksessa passintarkastajan ensisijainen työkalu luvattoman maassa oleskelun tai maastalähdön toteamiseen on asiakkaan esittämä matkustusasiakirja, eli passi. Passintarkastuksessa selvitetään passin aitous ja tarkastetaan myös, että passi kuuluu oikealle henkilölle. Tarkastajan toimivaltaan rajanylityspaikoilla kuuluu myös henkilöllisyyden selvittämisen lisäksi oikeus saada tietoonsa kansalaisuus, asuinmaa ja osoite, jossa asiakas on kirjoilla. Jos henkilötietoja ei saada, henkilöllisyys selvitetään henkilötuntomerkkien avulla. Kansainvälisillä rajanylityspaikoilla on käytössä tarvittavat tunnistuslaitteet sekä rekisterit ja yhteydet toiminnassa 24 tuntia vuorokaudessa, jolloin henkilöllisyys voidaan todentaa hyvinkin nopeasti. 

Alaikäinen tarvitsee aina maasta lähdettäessä oman passin (tarvittaessa myös viisumin tai oleskeluluvan) sekä toisen vanhemman suostumuksen matkustamiseen, jos lapsi matkustaa maasta vain toisen vanhempansa kanssa. Kirjoittajalla on kokemusta etenkin Venäjällä laadituista suostumuksista, jotka ovat erittäin yksityiskohtaisia ja niissä läpikäydään tarkasti, kuka matkustaa kenenkin kanssa ja mitkä ovat matkan tarkoitukset ja maassa oleskelun kestot.

Epäselvissä tapauksissa maastalähdön tarkoitus tarkastetaan aina ll-linjalla, jolloin myös rajatarkastajan toimivaltaan tulee muutoksia. Näissä tilanteissa tarkastus koskee myös henkilöiden hallussa olevia esineitä, matkatavaroita sekä kulkuneuvoja. Tarvittaessa rajatarkastuksesta otetaan yhteys perheenjäseniin ja sukulaisiin, sekä lisäksi muihin toimivaltaisin viranomaisiin olosuhdeselvityksen ja matkustuksen tarkoituksen selvittämiseksi, joko kotimaan, tai vastaavasti kansainvälisiin viranomaistahoihin. Rajatarkastuksissa on käytössä koostetusti useita eri valtakunnallisia tietolähteitä eri viranomaisilta ja tarkastajilla on myös pääsyoikeudet kaikkiin näihin tietoihin, kuten poliisillakin on.

Kirjoittaja on entinen virassa toiminut rajavartija. Kymmenen vuoden palveluksen aikana työpisteinä olivat muun muassa itärajan kansainvälinen rajanylityspaikka sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman rikostutkintayksikkö.

Lapsen kaksoiskansalaisuus ja passi

Kysymys:
Vanhempi haluaa poistua maasta lapsen kanssa. Hänellä on joku muu kuin Suomen passi ja lapsi on merkitty siihen. Selvitetäänkö silloin lapsen mahdollinen kaksoiskansalaisuus rajalla ja vaaditaan myös Suomen passia?

Vastaus:
Koska kyse on kaksoiskansalaisuudesta, josta toinen kansalaisuus on Suomi, niin Suomen viranomaiset pitävät lasta Suomen kansalaisena. Suomen kansalainen osoittaa matkustamisoikeutensa aina passilla.

Suomen kansalaisena lapsen tulisi esittää rajatarkastuksessa Suomen passi. Lue lisää Suomen kansalaisuudesta Migrin sivuilta.

Mikäli tarkastustilanteessa vanhempi esittäisi jonkun muun maan passin johon lapsi on lisätty, niin rajatarkastuksessa selvitettäisiin ko. henkilön/henkilöiden maassa oleskelun laillisuus.

Monen maan kansalaiset ovat viisumivelvollisia Suomeen, jolloin passista tarkastettaisiin löytyykö siitä voimassaolevaa viisumia tai oleskelulupaa. Kun lapsi on saanut Suomen kansalaisuuden vanhempien passissa oleva lapsen oleskelulupa mitätöidään. Lue lisää viisumintarpeesta ja tarvittavista matkustusasiakirjoista.

Maassa oleskelun laillisuuden tarkastamisen yhteydessä suoritettavissa rekisterikyselyissä kävisi ilmi että lapsella on Suomen kansalaisuus (jolloin matkustusoikeus tulee osoittaa Suomen passilla).

Mikko Väisänen
Tarkastaja, Rajatarkastukset  / Inspector, Border Checks 

Lapsen kanssa matkustaminen

Kysymys:
Kuulin, että matkustaessani lapsen kanssa ulkomaille mukana pitäisi olla toisen vanhemman lupa. Minulta ei ole koskaan matkoilla kysytty sellaista. Mihin sitä tarvitaan?

Vastaus:
Kun alaikäinen lapsi matkustaa ulkomaille ilman toista huoltajaa, on suositeltavaa ottaa matkalle mukaan huoltajan lupa, jonka voi tarvittaessa esittää lähtö- tai kohdemaan viranomaisille.

Suomen lain mukaan yhteishuollossa olevan lapsen vanhemmat päättävät yhdessä kaikista lapsen asioista, eikä toisella huoltajalla ole oikeutta viedä lasta ulkomaille ilman toisen huoltajan suostumusta. Laissa ei ole erityisiä säännöksiä siitä, miten suostumus tulee ilmaista. Vaikka lähtö Suomesta onnistuisikin, toisen valtion rajalla viranomaiset voivat vaatia kirjallista suostumusta.

Vaikka erityisiä vaatimuksia ei olisikaan, on huoltajien kirjallinen suostumus aina hyvä olla olemassa. Huoltaja voi laatia suostumusasiakirjan itse. Lupa voi olla kohdemaan kielellä tai englanniksi. Kirjeessä on hyvä olla tiedot matkakohteesta, matkan pituudesta, kenen kanssa lapsi matkustaa sekä huoltajien allekirjoitukset ja yhteystiedot.

Luvan antanut vanhempi voi mennä Digi- ja väestötietovirastoon (entinen maistraatti) ja todistetusti allekirjoittaa luvan siellä. Julkinen notaari vahvistaa allekirjoituksen, samoin luvasta otetut kopiot.

Tarkista aina alaikäistä koskevat matkustusvaatimukset kohdevaltion viranomaisilta. Jotkin maat määrittelevät tarkkaan, minkälainen luvan täytyy olla. Myös lentoyhtiöillä voi olla omia vaatimuksia.

Yksinhuoltaja voi matkustaa lapsen kanssa ilman toisen vanhemman lupaa. Yksinhuollon todistamiseksi voi Digi- ja väestötietovirastosta hankkia todistuksen, jossa näkyvät lapsen huoltajat. Todistuksen voi saada myös englanniksi. Tämän todistuksen voi tarvittaessa esittää matkustaessa.

Lähteet:
Muuttuva Perhe 4/2019
Digi- ja väestötietoviraston julkinen notaari Tanja-Tuulia Suominen

Lue lisää lapsen poisviemisestä Euroopan oikeusportaalin sivuilta.
Lue lisää alaikäisen matkustamisesta EU:ssa.
Lue lisää väestötietojärjestelmästä saatavista todistuksista Digi- ja väestötietoviraston sivuilta.

Lapsen etsiminen ulkomailla

Kysymys:
Jos lapsi katoaa ulkomaille, niin miten häntä etsitään?

Vastaus:
Keskusrikospoliisin Viestiliikennekeskuksessa (VLK) hallinnoidaan kansainvälisiä kuulutusasioita. Lyhyesti kuvattuna kuulutusasiat menevät prosessina seuraavasti:

Kaapatun tai muuten kadonneen lapsen osalta alueellisesti toimivaltainen, lähtökohtaisesti tapahtumapaikan poliisilaitos tekee asiasta ilmoituksen ja laatii omassa järjestelmässään Schengenin tietojärjestelmään kuulutuksen lapsen turvasäilöön ottamiseksi.

Viestiliikennekeskuksessa me teemme mm. laatuun liittyvät varmistukset ja varmistumme sekä tarvittaessa ohjaamme poliisin ottamaan tapaukseen mukaan lastensuojeluviranomaiset. Tämän jälkeen me täällä VLK:ssa syötämme lapsesta Interpol-kuulutuksen. Lapsia koskevia kuulutuksia ei käytännössä koskaan julkaista avoimilla sivuilla.

Kaappaajan osalta prosessi menee siten, että poliisin rikosilmoituksen perusteella syyttäjä voi päättää antaa henkilöstä eurooppalaisen pidätysmääräyksen (EAW), jolloin henkilö tulee ensin vangita poissaolevana käräjäoikeudessa. Syyttäjän EAW:n perusteella me täällä VLKssa syötämme kiinniottoetsintäkuulutuksen Schengenin tietojärjestelmään ja Interpolin järjestelmään. Se, julkaistaanko kuulutus julkisella sivustolla määräytyy lainsäädännön mukaan ja päätöksen tekee (usein meidän aloitteestamme ja suosituksen mukaan) tutkinnanjohtaja ja/tai syyttäjä. Julkaisulle tulee olla painava peruste.

Jos syyttäjä ei tee EAWta käytämme soveltuvia olinpaikan selvittämistä koskevia etsintäkuulutuksia, joita ei juurikaan julkaista julkisella sivustolla.

Mitä tulee etsintätoimien aktiivisuuteen, niin se vaihtelee tapauksittain. Jos meillä on aitoa tietoa siitä, missä kaapattu lapsi tai kaappaaja on, niin ilman muuta tehdään aktiivisia etsintätoimia KV-kumppaneidemme toimesta. Erityisesti EU:n ulkopuolisissa tilanteissa haasteellista on se, että kohdemaassa käsitys lapsen huoltajasta voi olla toinen ja jos siellä meidän käsityksemme mukaan kaapattu lapsi on kaapanneen vanhemman kanssa, niin he eivät ryhdy pyytämiimme toimiin koska pitävät asiain tilaa laillisena.

Teemme osaltamme kaikkemme näissä erityisen vaativissa ja usein kiireellisissä akuuteissa tilanteissa.

Hannu Kautto
Rikostarkastaja, Keskusrikospoliisi

Lisätietoja kansainvälisistä yhteistyökanavista Poliisin sivuilla.
Interpolin sivut

Entisen puolison uhkailu

Kysymys:
Ex-puolisoni on uhkaillut minulle, että hän tuntee ihmisiä, jotka voivat vahingoittaa minua tai kotiani. Onko minun vain kuunneltava näitä ja pelättävä tekemättä mitään vai voinko ilmoittaa näistä poliisille?

Vastaus:
Rikoslain 25 luvun 7 §:n mukaan, joka nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy omasta tai toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, laittomasta uhkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Rikoslain esitöiden (HE 94/1993 s. 111) mukaan sanalla vakava tarkoitetaan sekä vaaran todennäköisyyttä, että mahdollisen vahingon suuruutta.

Oikeuskirjallisuudessa (Tapio Lappi-Seppälä ym.: Rikosoikeus, 2008, s. 698-699) on katsottu, että uhkaus on mielikuvan herättämistä pahasta, jonka uhkaaja itse tai jonkun toisen välityksellä aikoo toteuttaa ja myös kykenee toteuttamaan. Lisäksi pelkäämisen pitää olla uhatun henkilökohtaisesta näkökulmasta aiheellista.

Esimerkkitapaus: Hovioikeus katsoi, että riitaisa erotilanne oli tekijä, joka lisäsi uhkausten vakavuutta. Miehen tutun yhteydet moottoripyöräkerholaisiin korottivat vaaran todennäköisyyttä. Näissä olosuhteissa oli uskottavaa, että mies kykenisi toisen välityksellä toteuttamaan uhkauksen.

Lähde: Edilex 25.11.16

Muussa maassa määrättyjen elatusmaksujen perintä

Kysymys: 
Pitääkö minun maksaa ulkomailla määrätty elatusmaksu, vaikka en saa koskaan tavata lastani? Mielestäni maksu on kohtuuton. En ollut itse oikeudessa, mutta minua edusti asianajaja. Voidaanko minulta periä takautuvia elatusmaksuja?

Vastaus:
Toisen maan keskusviranomainen voi lähettää päätöksen Suomeen tunnustettavaksi ja täytäntöönpantavaksi Haagin 2007-yleissopimuksen nojalla. Kun ulkomailla tehty päätös saapuu  Suomen oikeusministeriöön, niin lähetämme virka-apupyynnön velallisen asuinkunnan lastenvalvojalle, joka on yhteydessä velalliseen ja selvittää asiaa ja mahdollista vapaaehtoista maksua.

Jos vapaaehtoisuutta ei ole, niin oikeusministeriö lähettää ulkomaalaisen päätöksen käräjäoikeuteen täytäntöönpanokelpoiseksi julistamista varten. Käräjäoikeus tutkii, että Haagin yleissopimuksen mukaiset muotoseikat ovat täyttyneet, ja jos ne ovat, julistavat sitten päätöksen täytäntöönpanokelpoiseksi Suomessa.

Käräjäoikeus ei tutki päätöksen sisältöä (elatuksen määrää jne), vaan ainoastaan esimerkiksi, että onko haaste annettu tiedoksi asianmukaisesti ja onko velallisella ollut mahdollisuus vastata ja että kaikki tarvittavat asiakirjat on liitetty hakemukseen (yleissopimuksen artikla 22). Jos ulkomaalainen päätös on selkeästi Suomen oikeusjärjestyksen vastainen, käräjäoikeudella on oikeus kieltäytyä tunnustamasta sitä.

Kun/jos käräjäoikeus julistaa päätöksen täytäntöönpanokelpoiseksi Suomessa, se antaa seuraavana askeleena päätöksen tiedoksi elatusvelvolliselle. Tiedoksiantopäivästä lukien  elatusvelvollisella/vastaajalla on 30 päivää aikaa valittaa päätöksestä, jos yleissopimuksen artiklan 22 seikat eivät hänen mielestään täyttyneet.

Muutosta ulkomailla annettuun päätökseen on siis haettava ko. maassa. Se on mahdollista Haagin 2007 yleissopimuksen nojalla. Koska hakijana siinä tapauksessa olisi elatusvelvollinen, automaattista oikeutta oikeusapuun ko. maassa ei ole, joten elatusvelvolliselle tulee tästä kustannuksia.

A-L H, Kansainvälisten asioiden sihteeri /
Oikeusministeriö
Oikeushallinto-osasto
Kansainvälisen oikeudenhoidon yksikkö

Puhelinyhteys lapsen ollessa toisen vanhemman luona

Kysymys:
Haluaisin puhua neljävuotiaan lapseni kanssa puhelimessa kun hän on toisen vanhemman luona. Tästä on tullut riitaa toisen vanhemman kanssa. Voinko vaatia, että lapsi soittaa minulle ollessaan siellä?

Vastaus:
Hovioikeuden päätös lapsen oikeudesta pitää puhelimitse yhteyttä siihen vanhempaan jonka luona lapsi ei ole  

Lapsen isä oli vaatinut, että lapselle vahvistetaan oikeus pitää puhelimitse yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona lapsi ei ole.

Ei ollut syytä epäillä, että kumpikaan vanhemmista pyrkisi estämään lapsen yhteydenpitoa toiseen vanhempaansa, tai että lasta estettäisiin soittamasta toiselle vanhemmalle, jos lapsi haluaa puhelinyhteyden.

Päivittäisiä yhteydenottoja ei ollut tarpeen määrätä lapsen ja vanhempien suhteiden turvaamiseksi, sillä tapaamisoikeus turvaa riittävässä määrin lapsen suhteen kummankin vanhemman kanssa.

Ei myöskään pidetty kohtuullisena, että sen vanhemman, jonka luona lapsi ei ollut, olisi oltava tiettyyn aikaan tavoitettavissa.

Lähde Edilex 21.2.2018

Lapsen vakinainen asuinmaa

Kysymys:
Olen eronnut ja meillä on pieni lapsi, jonka kanssa toinen vanhempi on ollut paljon omien vanhempiensa luona toisessa maassa ja jossa hänellä on oma asunto. Voiko hän muuttaa sinne lapsen kanssa? Meillä on yhteishuoltajuus, lapsi asuu tämän vanhemman luona. Tapaan lasta säännöllisesti. Lapsella on myös toisen maan kansalaisuus.

Vastaus:
Lapsen asioista, kuten asuinpaikasta vanhempien erotessa päätetään lapsen vakinaisessa asuinmaassa. Lapsen kansalaisuudella ei ole merkitystä.

Sylilapsen asuinpaikka voidaan määritellä siten, että otetaan huomioon vain sen vanhemman kautta muodostuneet siteet, joka vastaa lapsen päivittäisestä hoidosta. Tältä kannalta tarkasteltuna ratkaisevia ovat siteet, joita lapsella on jäsenvaltioon, jonka kansalainen tämä vanhempi on, ja jossa lapsi oleskelee juhlapyhien ja kyseisen vanhemman lomien aikana, jossa lapsen isovanhemmat ja sukulaiset asuvat, ja hänet on kastettu siellä ja että hän puhuu lähinnä kyseisen  valtion kieltä.

On kuitenkin mahdollista ottaa huomioon myös muita seikkoja ja erityisesti se, että lapsi oleskelee normaalisti tietyssä jäsenvaltiossa, että hänestä käytännössä huolta pitävä vanhempi työskentelee kyseisessä valtiossa, että lapsi käyttää kyseisessä valtiossa terveydenhuoltopalveluita ja että toinen vanhempi, johon lapsi on säännöllisesti yhteydessä, on kyseisen valtion kansalainen ja  asuu siellä.

Unionin tuomioistuin on ennakkoratkaisussaan todennut, että lapsen asuinpaikka on paikka, jossa hänellä tosiasiallisesti on elinpiirinsä keskus. Kansallisen tuomioistuimen asiana on määritellä, missä tämä keskus sijaitsee.

Ratkaisevaa on silloin:

  •  se, että lapsi on yleensä asunut syntymästään vanhempien eroon asti heidän kanssaan tietyssä maassa
  • se, että vanhempi, joka on parisuhteen päättymisen jälkeen toiminut lapsen lähihuoltajana, oleskelee edelleen normaalisti lapsen kanssa tässä maassa ja työskentelee siellä, ja
  • se, että lapsi on säännöllisesti yhteydessä toiseen vanhempaansa, joka asuu edelleen tässä maassa.

Seuraavat seikat eivät sitä vastoin ole pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa asiassa ratkaisevia:

  •   lapsen lähihuoltajan aikaisemmat oleskelut lapsen kanssa sen jäsenvaltion alueella, josta hän on lähtöisin, lomien tai juhlapyhien yhteydessä
  • se, mistä tämä vanhempi on lähtöisin, siihen perustuva lapsen kulttuurinen side tähän jäsenvaltioon ja hänen suhteensa mainitussa jäsenvaltiossa asuvaan perheeseen ja
  • mainitun vanhemman mahdollinen aikomus asettua lapsen kanssa tulevaisuudessa tähän valtioon.

Kysymykseen ei siis voi antaa yksiselitteistä vastausta. Jos vanhemmat eivät pääsä lapsen asuinmaasta sovintoon, on asia ratkaistava paikallisessa tuomioistuimessa, joka päättää onko se toimivaltainen vai onko lapsen vakinainen asuinmaa toisessa valtiossa.

Huomioon otetaan em. seikkojen lisäksi muun muassa missä lapsi on tai on ollut merkittynä väestörekisteriin, onko hänellä päivähoitopaikkaa ja missä hänen terveydenhuoltonsa on järjestetty.

Asetus EY) N:o 2201/2003 8 artikla 1
Unionin tuomioistuimen ratkaisu, johon viitattu.

Sivulle on koottu yhteyksiä sekä suomalaisiin viranomaistahoihin että Suomen ulkopuolella vaikuttaviin kaapattujen lasten hyväksi toimiviin järjestöihin. Mikäli kaipaat neuvoa esimerkiksi asianajajan löytämiseksi Suomessa, ota yhteyttä oikeusaputoimistoon, Suomen asianajajaliittoon tai Kaapatut Lapset ry:hyn.

Viranomaiset ja oikeusapu

Oikeusministeriö
Kansainvälinen yksikkö
PL 25, 00023 Valtioneuvosto
Puh. (02) 951 6001
Faksi (09) 1606 7524
Sähköpostiosoite: oikeusministerio(at)om.fi

Ulkoministeriö
Oikeudellinen osasto, Konsuliasioiden yksikkö
PL 415, 00023 Valtioneuvosto
Puh. (09) 160 05
Faksi (09) 1605 5755
Sähköpostiosoite: kpa-10(at)formin.fi

Keskusrikospoliisi
Rikostietopalvelu
PL 285, 01301 Vantaa
Puh. 071 878 0141
Faksi 071 878 6536
Sähköpostiosoite: krp-kirjaamo(at)krp.poliisi.fi

Etsi lähimmän poliisilaitoksen yhteystiedot.

Sähköinen rikosilmoitus
Sähköinen rikosilmoitus on tarkoitettu tehtäväksi sellaisista vähäisistä rikoksista, jotka eivät vaadi välittömiä toimenpiteitä poliisilta.

Lähestymiskielto
Lähestymiskieltoa koskevan lain tarkoitus on ehkäistä rikoksia ennalta ja parantaa mahdollisuuksia puuttua vakavaan häirintään. Lähestymiskielto tarkoittaa, että henkilön hengen, terveyden, vapauden, tai rauhan suojaamiseksi voidaan jotakuta toista kieltää ottamasta häneen yhteyttä. Lähestymiskielto voidaan määrätä myös silloin, kun kiellolla suojattava ja kieltoon määrättävä henkilö asuvat samassa asunnossa.

Sisäasiainministeriö / Rajavartiolaitoksen esikunta
PL 3, 00131 Helsinki
Puh. 071 872 1000
Faksi 071 872 1009
Sähköpostiosoite: rajavartiolaitos(at)raja.fi

Suomen asianajajaliitto
(Hae asianajajaa asianajajaliiton internetsivuilta esimerkiksi hakusanalla ”kansainvälinen perheoikeus”.)
Simonkatu 12 B 20, 00100 Helsinki
Puh. (09) 686 6120
Faksi (09) 686 61299
Sähköpostiosoite: info(at)asianajajaliitto.fi

Oikeusaputoimisto
Oikeusapuohjaus – palvelunumero: 0100 86200

Lawyers in Europe on Parental Child Abduction 
Lapsikaappaustapauksiin erikoistuneita asianajajia eri Euroopan maista

Euroopan oikeusportaali
Vastauksia rajanylittäviin oikeudellisiin kysymyksiin

Lapsiasiavaltuutettu
Lapsiasiavaltuutettu edistää lapsen oikeuksien toteutumista Suomessa. Hän herättelee päättäjiä ja vaikuttaa yhteiskuntapolitiikkaan puhumalla lasten puolesta. Valtuutettu on lasten äänen vahvistaja ja lapsipolitiikan sillanrakentaja.

Kansainvälisiä lapsikaappauksia hoitava Euroopan parlamentin sovittelija

Paikkoja ja tietoa valvotuista tapaamisista

Tietoa valvotuista tapaamisista Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla

Tapaamispaikat Apuaeroon.fi-palvelussa

Tietoa lastensuojelusta

Lastensuojelu.info
Tietoa useilla eri kielillä
Kielet: suomi, selkokieli, englanti, ruotsi, ranska, venäjä, somali, arabia, persia, kurdi

Lastensuojelun käsikirja
Lastensuojelun käsikirja on tarkoitettu alan ammattilaisille kehittämisen ja asiakastyön tueksi.
Käsikirjan ylläpidosta vastaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja sitä kehitetään yhteistyössä käyttäjien kanssa.

Kriisi- ja keskusteluapua

Lapsikaappaus tai -kaappausuhka on aina henkisesti raskas kokemus. On tärkeää muistaa huolehtia omasta ja perheenjäsenten jaksamisesta ja henkisestä hyvinvoinnista. Tukea itsellesi tai perheenjäsenellesi voi Kaapatut Lapset ry:n lisäksi saada esimerkiksi alla mainituilta tahoilta.

SOS-kriisikeskus
(09) 4135 0510
Maistraatinportti 4 A, 4. krs, 00240 Helsinki

Mieli ry (ent. Suomen Mielenterveysseura ry)

Rikosuhripäivystys (RIKU)
Rikosuhripäivystyksen (RIKU) tehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa mm. tuottamalla valtakunnallisesti matalan kynnyksen tuki- ja neuvontapalveluita.

Kriisipuhelimet:

Kriisipuhelin päivystää suomen kielellä numerossa 09 2525 0111.

Kristelefon 09 2525 0112
ma, ke klo 16.00-20.00 sekä ti, to, pe klo 9.00-13.00

Arabiankielinen kriisipuhelin 09 2525 0113
ma, ti klo 11.00–15.00, ke klo 13.00-16.00 ja 17.00–21.00 sekä to 10.00-15.00

ENGLANNIKSI voi soittaa sekä ruotsin- että arabiankieliselle linjalle.

Lisätietoa Mieli ry:n kriisipuhelimesta.

Kotipaikkakunnan sosiaalipäivystys (mm. lastensuojelun akuuteissa ongelmatilanteissa) ja muut sosiaali- ja terveysviranomaiset

Yhteystiedot löytyvät puhelinluettelosta, internetistä tai numerotiedustelusta.
Helsingin ympärivuorokautinen sosiaalipäivystys puh. 0206 96006
Vantaan kriisikeskus puh. (09) 8392 4005
Espoon sosiaali- ja kriisipäivystys puh.(09) 8164 2439

Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin116 111
maanantaista perjantaihin kello 14–20, lauantaisin ja sunnuntaisin kello 17–20

Ensi- ja turvakotien liitto ry

Asemamiehenkatu 4 A, 7. krs
00520 Helsinki
Puh. (09) 4542 440
Faksi (09) 4542 4430
Sähköpostiosoitteet: toimisto(at)ensijaturvakotienliitto.fi

Lue lisää päivystävistä turvakodeista ja etsi lähin turvakoti.

Nettiturvakoti

Muita auttamis- ja tukipalveluja

Väestöliitto
Sosiaali- ja terveysalalla toimiva asiantuntijajärjestö. Edistää perheiden, nuorten ja koko väestön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta sekä onnellista ja tasapainoista elämää.
Vanhemmuuden tueksi keskusteluapua, neuvontaa, luentoja ja kursseja.
Neuvontaa, vertaistukitoimintaa, koulutuksia ja konsultaatiota monikulttuurisuuteen liittyen.
Avio- ja avoliiton lakitieto tarjoaa tietoa parisuhteeseen ja vanhemmuuteen liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä.

Apua Eroon
Parisuhde voi päättyä, vanhemmuus ei.

Tukinet
Tukinet on netissä toimiva kriisikeskus. Tukinetissä voit maksutta saada henkilökohtaista tukea, osallistua erilaisiin keskusteluryhmiin, tai voit etsiä tietoja Tukinetin palveluhausta tai aineistokannasta.

Hyvä kysymys -verkkopalvelu
Verkkopalvelu, joka tukee ja kannustaa ihmisiä löytämään ratkaisun mieltä askarruttaviin elämäntilanteisiin.

Miessakit ry
Toimintamuotoja ovat mm. miesten tukeminen ja opastaminen ero-ongelmien käsittelyssä, isyyden tukeminen, avun tarjoaminen väkivaltaa läheisiään kohtaan käyttäneille miehille sekä kehittämis- ja koulutustoiminta. Lue lisää yhdistyksen toimintamuodoista.

Naisten Linja
Valtakunnallinen, maksuton neuvonta- ja tukipuhelin väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille naisille ja tytöille sekä heidän läheisilleen. Puhelut ovat luottamuksellisia. Voit soittaa nimettömästi. Puh. 0800 02400.

Omatrajani -verkkosivusto
Naisten Linjan sivu, jossa kerrotaan omista rajoista, seurustelusuhteesta, väkivallasta ja avun hakemisesta.

Apua väkivaltaiselle

Mieli ry
Valtakunnallinen kriisipuhelin 01019 5202

Miessakit ry
Lyömätön linja 09 6126 6212
Lyömätön Linja tarjoaa apua väkivaltaa läheisiään kohtaan käyttäneille miehille. Asiakkaaksi voi tulla varaamalla puhelimitse ajan yksilötapaamiseen.

Helsingin kriisipäivystys 09 3104 4222
Helsingin sosiaalipäivystys (24h) 0206 96006
Espoon sosiaali-ja kriisipäivystys (24h) 09 8164 2439
Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystys (24h) 09 8392 4005

Lyömätön Linja Espoossa
Lyömätön Linja -palvelu on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat käyttäneet tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa perheessään tai muussa läheisessä suhteessa.
Puh. 09 276 62 8

Vastaavat järjestöt muualla

Mikäli asuinmaasi on jokin muu kuin Suomi tai kaipaat tietoa esimerkiksi jonkin toisen valtion lapsikaappaustilanteesta tai tukitoimista kaappauksen varalle, ota yhteyttä kyseisen maan lapsikaappausasioiden parissa toimivaan järjestöön tai vastaavaan tahoon. Myös kyseisen maan edustustoon kannattaa olla yhteydessä.

Ohessa joitain Euroopassa ja muualla toimivia lapsikaappausasiaa ajavia järjestöjä ja verkostoja.

Muita hyödyllisiä sivustoja (englanniksi)

Mikäli kaipaat lisätietoa kansainvälisistä lapsikaappauksista ja perheoikeudesta, tutustu esimerkiksi joihinkin alla oleviin englanninkielisiin sivustoihin. Mikäli kaipaat jotain tiettyä maata koskevaa tietoa, ota yhteyttä kyseisen maan edustustoon.