Iltasanomat julkaisi 17.3.2017 artikkelin: Kokenut asianajaja hämmästyi suomalaisten naisten toimintaa ulkomaalaisten ihastusten kanssa http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005131727.html
Kaapatut Lapset ry:n vastine Iltasanomien artikkeliin:
Korjaus käsityksiin suomalaisten naisten hulluudesta
Ilta-Sanomat siteerasi artikkelissaan 17.3. kokenutta asianajaa, joka on hämmästynyt hullujen suomalaisten naisten toiminnasta. Hänen mukaansa ”ensin he lähtevät ihastuksensa mukaan kaukomaille ja kaikki on yhtä juhlaa, mutta kun tullaan takaisin lapsi kainalossa kotiin, onkin ihastus muuttunut pedoksi”.
Joko asianajaja ei ole ihan niin kokenut kuin artikkelissa annetaan ymmärtää tai toimittaja on käsittänyt väärin hänen sanomisiaan. Haluamme oikaista artikkelin virheellisyyksiä.
Lapsen huoltajuudesta päätetään siinä maassa, jossa lapsi asuu. Jos suomalaisnainen (tai yhtä hyvin -mies) palaa kaukomailta lapsen kanssa ilman lapsen toisen huoltajan suostumusta, syyllistyy hän lapsikaappaukseen. Suomi palauttaa pääsääntöisesti kaikki tänne kaapatut lapset, mikäli lähtömaa kuuluu Haagin kansainväliseen lapsikaappaussopimukseen eivätkä vanhemmat pääse sovintoon lapsen asuinmaasta.
Lapsi voidaan tietenkin tuoda Suomeen myös maasta, joka ei kuulu lapsikaappaussopimukseen. Näihin maihin kuitenkin muuttaa vain vähän suomalaisia pysyvästi. Sopimukseen ovat liittyneet käytännöllisesti katsoen kaikki länsimaat, joitakin Lähi-Idän ja Afrikan maita ja Kaukoidästä muun muassa Thaimaa, Singapore ja Japani. Tarkempi maaluettelo löytyy oikeusministeriön tai Kaapatut lapset ry:n Internetsivuilta.
Oikeusministeriön tilastojen mukaan Suomelta vaadittiin vuonna 2016 yhteensä 14 lapsen palauttamista. Näistä lapsista vain neljä jäi Suomeen eli Helsingin hovioikeus katsoi, että kyseessä ei ole lapsikaappaus, vaan Suomi on lapsen vakinainen asuinmaa, jolloin huoltajuusasiat käsitellään Suomessa ja vanhemmat saattavat olla riitaisia. 2015 hakemukset koskivat viittä lasta ja huippuvuonna 2014 20 lasta, joista valtaosa palautettiin tai vanhemmat pääsivät sopuun.
Yksi vanhempi saattaa tuoda Suomeen useamman lapsen, joten varsinaisia tapauksia on vähemmän. Esimerkiksi viime vuonna palautushakemuksia tuli yhteensä seitsemän. Näin ollen Suomeen jäi kaksi vanhempaa lastensa kanssa eivätkä nämä välttämättä ole molemmat naisia tai edes kansalaisuudeltaan suomalaisia.
Artikkelissa kerrotuissa Suomessa käytävissä monikulttuurisissa huoltokiistoissa on kyse lapsista, jotka ovat asuneet täällä jo ennen vanhempiensa eroa tai joiden aiemmassa kotimaassa on tehty päätös, jonka mukaan vanhempi saa tulla lapsen kanssa Suomeen. Kokemustemme mukaan näissä kiistoissa on osapuolena usein myös isä, solmivathan suomalaiset miehet nykyään useammin monikulttuurisen avioliiton kuin suomalaiset naiset.
Vieraannuttaminen on ikävä ilmiö, jonka tukemisesta yhdistyksemme sanoutuu irti. On kuitenkin muistettava, että se, mikä toisen silmissä näyttäytyy vieraannuttamisena voi toisen taholta olla todellista pelkoa siitä, että lapsi kaapataan. Tätä pelkoa kokevat sekä isät että äidit.
Kaapatut lapset ry
Maria Lahti, puheenjohtaja
Virpi Järvenpää, varapuheenjohtaja
Tarja Räisänen, toiminnanjohtaja
