Puheenjohtajamme Yanika Wilén ja toiminnanjohtajamme Tarja Räisänen tapasivat 9.10. oikeusministerin erityisavustaja Timo Karhusen ja juristit Maija Lepän ja Mona Nyholm-Niemen. Tapaamisessa toimitettiin oikeusministeri Leena Merelle alla oleva vetoomus. Erityisavustaja Karhunen kertoi sovittelun edistämisen olevan hallitusohjelmassa, joten aloitteemme sai hyvän vastaanoton.
Hyvä oikeusministeri Leena Meri
Kaapattujen lasten ja heidän vanhempiensa etujärjestönä tuomme Teille esiin asian, joka on pohdituttanut vanhempia: lapsikaappausten sovittelu. Sovittelulla voitaisiin säästää rahaa ja resursseja sekä äitien ja isien tunteita.
Toivomme Teidän edistävän lapsikaappaussovittelua ja myös sen rahoitusta. Sovittelun mahdollisuuden tarjoamisessa oikeusministeriön kansainvälinen yksikkö ja Helsingin hovioikeus ovat avainasemassa. Rahoituksesta esitämme, että se saatettaisiin oikeusavun piiriin.
Lapsikaappauksesta
Suomen rikoslain 25. luvun §5a mukaan lapsikaappaus on tilanne, jossa alle 16-vuotias lapsi viedään pois vakinaisesta asuinmaasta ilman huoltajan suostumusta tai jätetään palauttamatta sovitun matkan jälkeen. Suomesta kaapataan vuosittain noin 25 lasta. Vuoden 2023 lopussa oli kaapattuna 64 lasta.
Lapsikaappauksia säätelee rikoslain lisäksi kolme kansainvälistä sopimusta. Yksityisoikeuden alaa koskevassa yleissopimuksessa kansainvälisestä lapsikaappauksesta (Sop 57/1994) on mukana noin 100 valtiota, Suomi mukaan luettuna. EU-maita (lukuun ottamatta Tanskaa) sitoo myös Neuvoston asetus (EU 2019/1111) tuomioistuimen toimivallasta, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa sekä kansainvälisestä lapsikaappauksesta. Lisäksi YK:n lasten oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus perhe-elämään, mikä kattaa myös suhteen ylläpidon molempiin vanhempiin.
Lapsikaappausten sovittelu
Yllä mainittu Euroopan neuvoston asetus lapsikaappauksesta (ns. Bryssel IIa -asetus) painottaa sovittelua lapsikaappausten ratkaisemiseksi. Lapsikaappaustilanteissa sovittelu on pitkää oikeudenkäyntiä nopeampi, halvempi ja henkisesti kevyempi prosessi.
Suomessa on koulutettuja lapsikaappaussovittelijoita. Sovittelun rahoituksesta ei kuitenkaan ole mitään sopimuksia. Kaapattujen lasten vanhemmat joutuvat eriarvoiseen asemaan, jos heidän on itse maksettava sovittelu.
Olisi etsittävä ratkaisu lapsikaappausten sovittelun rahoittamiseksi. Vähintään sovittelu olisi hyvä saattaa oikeusavun piiriin huomioiden, että lapsikaappaussovittelijoilla ei välttämättä ole muuta juridista koulutusta. Suomessa olevat aktiiviset lapsikaappaussovittelijat ovat saaneet koulutuksensa Saksassa, jossa järjestö nimeltään International Mediation Centre for Family Conflict and Child Abduction (MIKK) järjestää sitä ja antaa jatkokoulutusta.
Erityisesti keskusviranomaisten, tuomioistuinten ja sovittelijoiden välistä yhteistyötä tulisi vahvistaa.
Perusteluja
Silloin kun maa, johon lapsi on kaapattu, on mukana Haagin lapsikaappaussopimuksessa, toimii oikeusministeriö keskusviranomaisena ja auttaa vanhempaa palautusprosessin eri vaiheissa. Prosessi saattaa kestää kuukausia ja joidenkin maiden kohdalla vuosia. Prosessi on sekä taloudellisesti kallis että henkisesti uuvuttava niin lapselle kuin taakse jääneelle vanhemmalle ja usein myös lapsen kaapanneelle vanhemmalle. Oikeusprosessi ja mahdollinen poliisitutkinta saattavat rikkoa vanhempien välejä entisestään.
Sovittelu mahdollistaa perheen tilanteen yksilöllisen huomioimisen ja vahvistaa lapsen ääntä. Perheen osapuolet pääsevät itse vaikuttamaan lopputulokseen ja sitoutuvat siihen paremmin. Sovittelussa voidaan huomioida myös se, miten lapsi tapaa toista vanhempaansa jatkossa. Näin ehkäistään vieraannuttamista ja samalla säästetään oikeuslaitoksen resursseja, koska vältytään huoltokiistan käsittelyltä kaappaustilanteen ratkaisun jälkeen.
Rajat ylittäviin perhetilanteisiin erikoistuneet sovittelijat voivat toimia myös sillanrakentajina kulttuurien välillä, koska sovittelijatyöparin osapuolet usein myös itse edustavat keskenään eri kulttuureita, kieliä ja kansallisuuksia.
Lapsikaappausasian ratkaisuun osallistuvilla tahoilla tulisi olla riittävästi tietoa sovittelusta ja sen eduista. Ilman eri toimijoiden yhteistyötä sovittelu ei tavoita perheitä eikä asetu mielekkäästi osaksi lapsikaappausten ratkaisun kiireellistä aikataulua. ”Pre-mediation” eli sovittelun valmistelu on tärkeä osa sovitteluprosessia. Tällöin vanhempien motivaatio sovitteluun vahvistuu, kun he saavat tietoa, mistä on kyse ja miten sovittelu asettuu osaksi perheen prosessia. Erityisesti lapsikaappauksiin erikoistuneita sovittelijoita tulisi myös kouluttaa lisää. Lapsikaappausten sovittelu vaatii sovittelijalta monialaista erityisosaamista.
Asiasta lisää:
https://crossbordermediator.eu/
https://e-justice.europa.eu/372/FI/family_mediation
iCare projekti (2014 – 2020) D2.2 Comparative Analysis Report
https://project-icare.eu/wp- content/uploads/2022/02/D2.2-Comparative-analysis-report.pdf
Kaapatut Lapset ry
on vuonna 1997 perustettu valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka tarjoaa tukea ja palveluohjausta lapsikaappauksen kokeneille ja sen uhan alla tai keskellä vaikeaa kansainvälistä huolto- tai tapaamiskiistaa eläville perheille sekä ohjaa ja kouluttaa muita perheiden kanssa työtä tekeviä tahoja, vaikuttaa päättäjiin ja tiedottaa näistä ilmiöistä.
Olemme Ensi- ja turvakotien liiton (ETKL), Kansalaisareenan, Soste ry: n, Missing Children Europen (MCE) ja International Mediation Centre for Family Conflict and Child Abductionin (MIKK) jäsen. Päärahoittajamme on valtio STEA:n kautta. Vuonna 2023 kohtasimme yli 1200 eri henkilöä ja kauttamme tehtiin yli 3000 tuntia vapaaehtoistyötä.
