Tältä sivulta löydät kootusti tietoa siitä, mitä ottaa huomioon, jos lapsiperheessä tulee ero ulkomailla asuessa.
Parisuhteessamme on hankaluuksia ja erokin on käynyt mielessä. Mitä tulisi ottaa huomioon, jos suunnittelen eroa ulkomailla?
Jokaisella maalla on omat säännöksensä avioeron hakemisessa. Tutustu siis asuinmaanne oikeuskäytäntöön, joka koskee avioeron myöntämistä, omaisuuden ositusta ja, mikäli teillä on lapsia, huoltajuus-, tapaamis- ja elatusasioita.
Muista siis, että suomalaiset käytännöt eivät ole voimassa muissa maissa, vaikka samankaltaisuutta onkin esimerkiksi EU-maiden välillä. Näissäkin on moninaisuutta, kuten silloin, kun maa on katolinen ja avioliitto on solmittu katolisin menoin.
Lasten asiat päätetään aina lasten vakinaisessa asuinmaassa. Ota siis selvää myös siitä, minkälaisia käytäntöjä on. Monissa maissa vanhemmat voivat sopia keskenään lasten huollosta, asumisesta, tapaamisista toisen vanhemman kanssa ja elatuksesta. Sopimus saattaa olla sellaisenaan voimassa tai se täytyy käydä rekisteröimässä.
Mikäli ette pääse yhteisymmärrykseen yllä olevista lapseen liittyvistä asioista, ne on käsiteltävä asuinmaanne oikeudessa. Silloin suosittelemme paikallisen asianajajan palkkaamista, mikäli se suinkin on taloudellisesti mahdollista. Monissa maissa on oikeusapujärjestelmä, joka koskee myös siellä vakinaisesti asuvia ulkomaalaisia. Selvitä siis oikeutesi maksuttomaan oikeusapuun. Luetteloa asianajajista voit kysyä Suomen lähetystöstä.
Joissain maissa myös lasten kanssa kotona ollut puoliso on oikeutettu elatusapuun. Selvitä tämäkin mahdollisuus, jos sinulla on tiukkaa talouden kanssa.
Mistä apua ja tukea, kun ero on edessä ulkomailla?
Tuen tarpeet vaihtelevat erotilanteessa paljon. Tavallista kuitenkin on, että eron eri vaiheissa kaipaa ainakin henkistä tukea, joka voi olla myös vertaistukea, sekä käytännön neuvoja asioiden hoitamiseen. Nämä asiat voivat olla edessä myös silloin, kuin ero tulee ulkomailla.
- Perhe maailmalla -sivusto tarjoaa monenlaisia näkökulmia perhe-elämän eri tilanteisiin.
- Jos lasten asioista syntyy erimielisyyksiä ulkomailla, vertaistukea ja neuvontaa on tarjolla Kaapatut Lapset ry:stä – myös etänä, paikasta riippumatta. Lue lisää tukimuodoistamme!
- Seurakunnat tarjoavat tukea elämän kriiseissä ulkomailla, merimieskirkot maailmalla.
- Läheisten tuki on tärkeää kriisin hetkellä – niin myös erotilanteessa. Siksi yhteyksiä kannattaa pitää sekä kotimaan läheisiin että uusiin läheisiin uudessa asuinmaassa.
- Suomen Mieli ry:n sivuilla vinkkejä ja linkkejä jaksamiseen ja omaan pohdintaan.
- Miessakit ry tarjoaa Erosta elossa chatteja ja etävertaistukea miehille.
- Jos tilanteeseen liittyy väkivaltaa tai sen uhkaa, voit keskustella tilanteestasi Nettiturvakodin chatissa. Selvitä tarvittaessa myös paikallisen turvakodin yhteystiedot.
- Selvitä myös, mitä toimintaa ja palveluita löytyy paikallisesti.
Voinko muuttaa lapseni kanssa takaisin Suomeen?
Jos vanhemmilla on yhteishuoltajuus tai huoltajuussopimuksessa on määritelty lapsen asuinmaa, niin tarvitset toisen huoltajan tai tuomioistuimen suostumuksen muutolle. Lapsen vakinaisella asuinmaalla tarkoitetaan sitä maata, jossa lapset ovat käytännössä asuneet. Sillä, missä lapset ovat kirjoilla, ei ole merkitystä, ei myöskään heidän kansalaisuudellaan. Vakinaista asuinmaata mietittäessä katsotaan yleensä asumisen pituutta ja lapsen sopeutumista kyseiseen maahan. Asuinmaa saattaa muuttua vakinaiseksi nopeastikin, mikäli voidaan osoittaa, että muutto kyseiseen maahan oli tarkoitettu pysyväksi. Myös vanhempien pitkä työkomennus ulkomaille saattaa lapsen kannalta muuttaa tämän maan vakinaiseksi asuinmaaksi eli maaksi, jossa lapsen arki on toteutunut.
Mikäli toinen huoltaja suostuu muuttoon, niin pyydä lupa kirjallisena. Luvasta tulee ilmetä, että huoltaja ymmärtää suhteensa lapseen muuttuvan etäisemmäksi. Osoituksena tästä luvassa olisi hyvä määritellä, miten toisessa maassa asuva vanhempi ja lapsi tapaavat ja miten he pitävät yhteyttä tapaamisten välillä. Olisi hyvä sopia myös siitä, miten tapaamisiin liittyvät kustannukset jaetaan ja miten paljon aikaisemmin matkoista sovitaan tai ilmoitetaan.
Jos tuot lapsesi Suomeen ilman huoltajan tai tuomioistuimen suostumusta, kyseessä on lapsikaappaus. Poikkeuksena on tilanne, jossa toinen huoltaja ei ole käyttänyt huoltajan oikeuksiaan eli ei ole tavannut lasta tai pitänyt häneen yhteyttä noin kahteen vuoteen.
Mikäli lapsikaappaus tapahtuu kahden Haagin kansainvälisen lapsikaappaussopimuksen jäsenvaltion välillä, voi toinen huoltaja hakea lapsen palautusta. Mikäli molemmat maat eivät ole sopimuksen jäsenvaltioita, ei ole virallista reittiä hakea lasta palautettavaksi. Tuomioistuimen ratkaistavaksi jää katsoa, voiko se alkaa käsitellä lapsen asioita, mikäli toinen vanhempi tulee Suomeen käymään oikeutta. Mikäli lähtömaan tuomioistuin tekee lasta koskevia päätöksiä, päättää suomalainen tuomioistuin, onko päätös täällä voimassa. Useimmat ulkomailla tehdyt ratkaisut tunnustetaan Suomessa.
Jos sinulla on yksinhuoltajuus eikä huoltajuussopimus määritä lasten asuinmaata, niin voit muuttaa takaisin Suomeen. On kuitenkin tärkeää huomioida lasten oikeus ja halu olla tekemisissä molempien vanhempiensa kanssa. Toisesta vanhemmasta täysin tai lähes täysin erotetut lapset oireilevat usein rankasti vielä aikuisiässä.
Meillä on erimielisyyttä lapsen asioista eron jälkeen. Miten erimielisyydet ratkaistaan?
Lasten asioista päätetään heidän vakinaisessa asuinmaassaan. Näin ollen kannattaa tutustua oman asuinmaan lainsäädäntöön ja käytäntöihin hyvissä ajoin. Katsauksia monien eri maiden perhelainsäädäntöön löydät täältä.
Lapsia koskevista asioista neuvotellessa myös sovittelusta voi olla apua erityisesti tilanteissa, joissa on paljon huomioitavia asioita, kuten kansainvälisen perheen erossa voi olla. Sovittelu voi auttaa vanhempia löytämään juuri perheen tilanteeseen sopivia ja kestäviä ratkaisuja sen sijaan, että ratkaisu määrättäisiin tuomioistuimen toimesta. Löydät rajat ylittäviin perhetilanteisiin erikoistuneiden sovittelijoiden yhteystietoja täältä: https://crossbordermediator.eu/ sekä täältä https://www.mikk-ev.de/en/informations/find-experts/. Sovittelu voi olla maksullista. Lisätietoa sovittelusta myös: https://e-justice.europa.eu/content_crossborder_family_mediation-372-en.do
Oheisista tiedostoista löydät tietoa siitä, mitkä lait ja sopimukset määrittelevät lasten asioita eron jälkeen, kun perheellä on yhteyksiä eri maihin ja milloin puhutaan lapsikaappauksetsa. Löydät tiedostoista myös tietoa Kaapatut Lapset ry:sta sekä tilastotietoa lapsikaappauksista Suomeen.
Mikä on Kaapatut Lapset ry (PDF)
Mitä on lapsikaappaus (PDF)
SUOMEN OIKEUSMINISTERIÖN VASTAANOTTAMAT HAKEMUKSET LASTEN PALAUTTAMISEKSI 2011 – 2020 (PDF)
Mahdollisuutta, että parisuhde päättyy eroon, ei ymmärrettävästi halua ajatella silloin, kun kaikki on hyvin. Perhettä perustaessa ajatukset keskittyvät uuden perheenjäsenen odotukseen. On kuitenkin joitakin asioita, joita on hyvä käydä kumppanin kanssa läpi silloin, kun perheen perustamista suunnitellaan. Keskustelu tärkeistä vanhemmuuteen ja perhe-elämään liittyvistä asioista voi lisätä yhteisymmärrystä, vaikka ero ei tulisi koskaan ajankohtaiseksi.
Kirsi Anttila on tehnyt yhteistyössä Kaapatut Lapset ry:n ja Familia ry:n kanssa selvitystyön, jossa kysyttiin ulkomailla perheensä kanssa asuneilta vanhemmilta, mitä he toivoisivat tienneensä perhettä perustaessa. Olemme koonneet tälle sivulle vanhempien vinkkejä.
Vanhempien kertoman perusteella myös vaikeisiin tilanteisiin on hyvä etukäteen varautua. Esimerkiksi eroon voi varautua niin, että selvittää oikeutensa asuinmaassa.
Muutamia vinkkejä vanhemmilta mahdollisimman sujuvaan erotilanteeseen:
- Mikäli eroatte, muistakaa että lapsilla on oikeus molempiin vanhempiin ja molempien kulttuuriin ja uskontoon. Molempien kulttuuri on yhtä arvokas
- Selvitä onko tuloillasi mahdollisuus saada ilmaista lakiapua ero- ja huoltajuusasioihin
- Hanki kirjallinen lupa tarvittaessa siihen, että voit matkustaa lapsien kanssa myös ilman kumppaniasi.
- Perheenjäsenten uskonto ja kansalaisuus saattavat joissakin maissa vaikuttaa siihen, mitkä lait koskevat perhettänne.
- Pidä kiinni omista mielipiteistäsi ja arvoistasi, mutta mieti myös missä asioissa pystyt joustamaan.
- Säästä omaa rahaa pahan päivän varalle.
- Pyydä tarvittaessa apua. Hanki itsellesi vertaistukea uudesta asuinmaastasi, pidä yhteys omiin sukulaisiin ja ystäviin. Selvitä uuden asuinmaasi/asunpaikkakuntasi järjestötoiminta, turvakodit, ja suurlähetystön tiedot
- Opettele asuinmaasi kieltä, jotta voit kommunikoida kumppanisi ja hänen perheensä kanssa. Myös avun hakeminen onnistuu tällöin helpommin.