Väkivaltaa ei ole aina helppo tunnistaa, kun tekijänä on läheinen ihminen. Väkivalta voi olla tavaroiden rikkomista, uhkailua, muista ihmisistä eristämistä tai esimerkiksi taloudellista vallan käyttöä. Väkivalta ei välttämättä jätä jälkiä kehoon.

Väkivaltaista käytöstäkään ei aina itse tunnista, sillä usein sille haetaan oikeutus vallitsevasta tilanteesta ja muiden käyttäytymisestä. Hakemalla apua väkivaltaiseen käytökseen auttaa itseään ja läheisiään.

Väkivalta ei lopu itsestään ja sille on tyypillistä muuttua ajan myötä vakavammaksi. Hae siis apua! Avusta hyötyy koko perhe: sekä väkivaltaa käyttänyt, kokenut että perheen mahdolliset lapset.

Turvakoti

Turvakoti tarjoaa suojaa silloin, kun kotiin jääminen on väkivallan, uhkailun tai pelon takia turvatonta. Turvakotiin voi tulla yksin tai lasten kanssa mihin vuorokauden aikaan tahansa, asuinkunnasta riippumatta. Turvakoti on maksuton eikä lähetettä tarvita.

Ota rohkeasti yhteyttä:

Turvakoti
p. 040 4555 543 (24 h)
turvakoti@vantaanturvakoti.fi
Kartta

Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö koivula
p. 040 773 1063
(arkisin 08:00–16:00)
koivula@vantaanturvakoti.fi
Koivulan henkilökunta

Koivukylän toimipisteen kartta
Louhelan toimipisteen kartta

Chat-neuvonta
Ks. sivun oikea alalaita

Lähisuhdeväkivaltatyön avopalvelut

Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö Koivula tarjoaa maksutonta ja matalankynnyksen keskusteluapua kaikille lähisuhdeväkivallan osapuolille. Työskentelyn tavoitteena on turvallisuus parisuhteessa ja perheessä: väkivallan tunnistaminen, sen loppuminen ja väkivallasta selviytyminen.

Apua erotilanteeseen

Jos parisuhteesi on päättynyt tai päättymässä ja siinä on esiintynyt väkivaltaa, voit hyötyä Ero lapsiperheessä -työskentelystämme. Apua erotilanteessa voi saada esimerkiksi keskustellakseen lapsen edun toteutumisesta, turvallisen eron rakentamisesta sekä omasta toimintakyvystä huolehtimisesta. Sovinnollisuus ja yhteistyö eroon liittyvissä asioissa auttavat lasta selviytymään muutoksesta.

Apua verkossa

Chat-keskusteluissa saat nopeasti keskusteluapua väkivaltaan ja lapsiperheen erotilanteessa. Chat-valikko löytyy Ensi- ja turvakotien liiton sekä kaikkien keskusjärjestöön kuuluvien yhdistysten nettisivuilta sivun oikeasta alalaidasta.

Chattiin pääsee myös Nettiturvakoti.fi-sivujen ja Apuaeroon.fi-sivujen kautta.

Verkkoauttajina toimivat ammattilaiset Lähisuhdeväkivaltatyön yksiköstämme Koivulasta, Ensi- ja turvakotien liitosta ja muista liiton jäsenyhdistyksistä sekä koulutetut vapaaehtoiset.

Lisätietoa:

”Se, mitä kodin seinien sisällä tapahtuu vuotaa harvoin ulos, ja silloinkin kun siitä näkyy merkkejä, on siihen hankala puuttua”. Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa yleensä pari- ja seurustelusuhteessa tai perheessä tapahtuvaa väkivaltaa, mutta siihen kuuluu myös muissa läheisissä ihmissuhteissa tapahtuva väkivalta. Sen muodot ovat moninaiset ja tunnistaminen vaikeaa, sillä ilmiö kietoutuu osaksi normaalia perhe- tai parisuhdearkea. Saattaa esimerkiksi olla kausia, jolloin väkivallan tekijä on rakastava huomioiden läheiset esimerkillisesti. Sitten taas tilanne voi muuttua.

Lähisuhdeväkivalta voi olla tavaroiden rikkomista, uhkailua, muista ihmisistä eristämistä tai esimerkiksi taloudellista vallan käyttöä. Lähisuhdeväkivallaksi voidaan nimetä kaikki se, mikä tehdään tahallisesti toisen satuttamiseksi ja loukkaamiseksi. Se on vallankäyttöä ja kontrollointia, mikä toisessa ihmisessä herättää pelkoa. Tälle kaikelle yhteinen nimittäjä on myös, että se herättää kokijassaan tunteet syyllisyydestä ja häpeästä.

Väkivalta ei lopu itsestään ja sille on tyypillistä muuttua ajan myötä vakavammaksi. Hae siis apua! Avusta hyötyy koko perhe: sekä väkivaltaa käyttänyt, kokenut että perheen mahdolliset lapset ja läheiset.

Lisätietoa

Myös läheinen voi tarvita tukea ja tietoa!

Oletko huolissasi jonkun läheisen ihmisen lähisuhteissaan kokemasta tai tekemästä väkivallasta? Mietitkö, kuinka sinä voisit auttaa?

Voit kertoa, että apua lähisuhdeväkivaltaan on tarjolla! Väkivalta vahingoittaa kaikkia osapuolia ja etenkin lapsia. Väkivallan tunnistamisen ja tunnustaminen, avun saaminen ja tapahtuneesta selviytyminen on prosessi, joka ei etene suoraviivaisesti alusta loppuun. Lähisuhdeväkivallassa toisinaan ripustaudutaan anteeksiantoon ja toivoon paremmasta huomisesta. Kuitenkin ihmissuhteissa toimintatavat toistavat itseään jos ei tietoisesti opetella toimimaan toisin.

Läheiset kantavat huolta ja vastuuta. Heillä on myös tärkeä rooli tukijoina ja toivon ylläpitäjinä. Ihmiselle tärkeintä on kokea tulevansa nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään. Ammattilaisia ja ystäviä tarvitaankin, että turvattomuudesta ja lähisuhdeväkivallasta voi puhua. Läheisenä riittää, että olet kiinnostunut ja välität!

Läheiset voivat toimia monin tavoin:

  1. Kysy, ole kiinnostunut: ”Miten voit?” ”Mitä kuuluu?”
  2. Ota kantaa. Läheinen voi olla ”peili”, joka oikaisee vääristymiä: ”Tuo on väärin.” ”Tuollainen käytös on väkivaltaa.” ”Se ei ole sinun syysi.”
  3. Auta käytännön asioissa: ”Haen lapset tarhasta.” ”Mennään yhdessä lenkille.”
  4. Tue läheistäsi haukkumatta toista osapuolta. Väärän teko tulee sano vääräksi, mutta mollaaminen ja haukkuminen eivät auta ketään.
  5. Kannusta ja tue avun hakemiseen: ”Tässä on puhelinnumero.” ”Tulen kanssasi lääkäriin.”

Läheisten tulee huolehtia omasta jaksamisestaan ja rajoistaan. Rinnalla kulkija voi väsyä, kuormittua liikaa, tulla vihaiseksi, haluta vetäytyä. Joskus on hyvä sopia, että läheisen kanssa puhutaan ihan muista asioista ja ongelma- ja väkivaltapuhe jätetään ammattiauttajien asiaksi.

Läheinen voi tukijan roolissaan joutua uhan ja väkivallan kohteeksi itse. Silloin hän voi tarvita samoja turvatoimia kuin väkivallan ensisijainen kohde. Myös läheisenä voit ottaa yhteyttä palveluihimme, soittaa, laittaa postia ja varata ajan työntekijän kanssa keskustelemiseksi. Tapaamisessa voidaan antaa tietoa lähisuhdeväkivallasta, turvakodin toiminnasta ja muista auttavista tahoista. Myös läheisen on tärkeää saada apua ja tukea jaksaa kuormittavassa tilanteessa.