Vantaan turvakotiyhdistys on kansalaisjärjestö, joka tekee työtä väkivallan ehkäisemiseksi, lähisuhdeväkivallan eri osapuolien auttamiseksi ja yleiseen väkivaltatietoisuuteen vaikuttamiseksi.

 

Vantaan turvakotiyhdistys on perustettu vuonna 1978. Turvakoti aloitti toimintansa vuonna 1991. Väkivaltatyön avopalveluita on tarjottu kahden vuosikymmenen ajan ja Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö Koivula aloitti toimintansa 2017.

Yhdistys toimii läheisessä ja vakiintuneessa yhteistyössä muiden alueellisten ja valtakunnallisten lähisuhdeväkivaltatoimijoiden kanssa. Tärkeimmät yhteistyökumppanimme ovat Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, STEA, Ensi- ja turvakotien liitto jäsenyhdistyksineen ja Vantaan kaupunki. Yhdistys on Ensi- ja turvakotien liiton jäsenjärjestö.

Yhdistystämme ohjaavat arvot ovat avun tarjoaminen väkivallan kaikille osapuolille, turvallisuus, kunnioittaminen, asiakkaan osallisuus, lapsen edun huomioiminen, luotettavuus ja usko muutoksen mahdollisuuteen. Ammattitaitomme ja pitkäaikainen kokemuksemme näkyy asiakkaille uudistavana ja osallistavana huolenpitona ja muille sidosryhmillemme monipuolisina ja laadukkaina palveluina.

Yhdistyksen hallitus valitaan vuosittain keväällä Vuosikokouksessa.

Puheenjohtaja: Mira Vuorensola

Hallituksen jäsenet: Terhi Ahonen, Sari Bergman, Päivi Helakallio, Jaana Koivukangas, Annele Rantavuori ja Karoliina Vaistila.

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Vantaan Turvakoti ry ja sen kotipaikka on Vantaa.

2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen toiminnan tarkoitus on toimia perheväkivallan estämiseksi ja tarjota turvaa ja edistää ammatillisen avun saamista lähisuhdeväkivaltaa kohdanneille perheille, sen uhan alla eläville ja kaikin tavoin parantaa sellaisen kohteeksi joutuneiden asemaa. Lisäksi toiminnan tarkoitus on lapsen edun turvaaminen kaikissa olosuhteissa.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

– ylläpitää turvakotia
– tuottaa avo- ja jälkihuoltopalveluita perheille kuten ennaltaehkäiseviä ja korjaavia avokäyntejä avuntarvitsijoille sekä muuta
vastaavankaltaista toimintaa
– vaikuttaa yhteiskunnallisesti väkivaltatietoisuuteen tekemällä esityksiä ja aloitteita sekä antamalla lausuntoja
– harjoittaa tiedotus-, koulutus- ja julkaisutoimintaa

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta, vastaanottaa lahjoituksia, avustuksia ja testamentteja, perustaa ja kartuttaa rahastoja ja toimeenpanna rahankeräyksiä, arpajaisia ja myyjäisiä.

Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton tai muun taloudellisen edun hankkiminen sen toimintaan osallistuville.

3. Jäsenet

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne

velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

5. Jäsenmaksut

Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

6. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja 6-8 muuta varsinaista jäsentä. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen tehtävänä on:
– vastata yhdistyksen hallinnosta, taloudesta ja omaisuudesta
– valmistella toimintasuunnitelma ja talousarvio
– ottaa ja erottaa vakituinen henkilökunta, jollei se johtosäännöllä delegoi tehtävää määräämällään tavalla
– päättää henkilökunnan työsuhteiden ehdoista
– hyväksyä johto- ja taloussäännöt
– osallistua yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen yhdistyksen kannalta tärkeissä asioissa

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja toiminnanjohtaja, aina kaksi yhdessä. Hallitus voi antaa henkilökohtaisen nimenkirjoitusoikeuden myös erikseen nimeämälleen henkilölle.

8. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille/toiminnantarkastajille viimeistään kuukautta ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien/toiminnantarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta.

9. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä maaliskuun loppuun mennessä. Ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä ole toisin määrätty, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai sähköpostitse.

11. Vuosikokous

Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

  1.  kokouksen avaus
  2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
  3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
  5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien/toiminnantarkastajien lausunto
  6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet
  8. valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet
  9. valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa
    taikka yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa
  10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

12. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään

yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.