Suomessa tapahtuu vuosittain noin 14 000 avioeroa ja noin 40 000 avoeroa. Vanhempien ero onkin yksi yleisimmistä lapsen kokemista elämän stressitekijöistä. Ero on aina kriisi koko perheelle.
Perheissä olisi tärkeää puhua avoimesti kaikista isoista perhe-elämän muutoksista sekä kuunnella myös lasten ajatuksia ja toiveita muutoksiin liittyen. Vastuu päätöksenteosta tulee kuitenkin säilyttää aikuisilla. Vanhempien keskinäinen sovinnollisuus sekä toimiva ja hyvä yhteistyö eron jälkeen ovat merkittävä lapsen hyvinvointia suojaava tekijä. Lisäksi lasta auttavat muut läheiset ihmissuhteet ja mahdollisimman tavallinen ikätason mukainen arki.
Eroauttamisen tarkoituksena on tarjota ennalta ehkäisevää tukea ja neuvontaa sekä vertaistukiryhmiä eroperheiden aikuisille ja lapsille. Tavoitteena on minimoida lapsen menetyksiä erossa ja tukea molempien vanhempien vanhemmuuden säilymistä lapsen elämässä ja arjessa. Eroauttamistyöllä vahvistetaan yhteisvanhemmuutta parisuhteen päättyessä ja tuetaan lapsen turvallisen hyvinvoinnin, kasvun ja kehityksen säilymistä vanhempien erossa.
Vaikka toiveissa olisi hyvä ero, tilanne voi olla todellisuudessa aivan toisenlainen. Toisinaan erokriisiin voi liittyä myös toisen vanhemman mustamaalausta, toisen vanhemman vanhemmuuden vähättelyä ja mitätöintiä tai jopa halua katkaista omat ja lapsen suhteet ex-kumppaniin. Aikuisilla erokriisi voi heijastua psyykkisinä ja fyysisinä oireina kuten unettomuus, alakuloisuus ja tunteiden ailahtelu sekä toivottomuuden kokemus. Aikuiselle erokriisi voi merkitä myös oman identiteetin ja eletyn elämän kyseenalaistamista. Mieleen voi herätä ajatus, kelpaanko enää vanhempana tai ihmisenä? Onkin hyvä muistaa, että lapselle on tärkeää kuulla puhuttavan omista vanhemmistaan kunnioittavasti, vaikka heidän tekojaan ei hyväksyttäisikään.
Jo vauvaikäinen lapsi aistii perheen tunneilmastoa, joten lapset ovat hyvin tietoisia perheen kuulumisista. Pienten lasten osalta erossa on haaste olla erossa toisesta vanhemmasta, sillä esimerkiksi vauvan tai pienen lapsen kyky käsitellä aikaa ei ole vielä kehittynyt. Vielä alle kouluikäisellä lapsellakin voi olla haasteita kuvata tunteitaan tai tarpeitaan sanoilla. Vauva voi ilmentää hämmennystään mm. ruokahaluttomuudella tai univaikeuksilla, pieni lapsi oireilla psykosomaattisesti esimerkiksi mahakivulla tai taantua kehityksellisesti. Osa lapsista pyrkii käyttäytymään kiltisti ja vanhempiaan lohduttaen, toinen osa voi haastaa ja käyttäytyä hyvinkin tarvitsevasti. Kouluikäiset lapset osaavat jo pohtia eron vaikutuksia ja nimetä tunteita niitä kysyttäessä. Murrosikäinen nuori voi valita puolensa, arvostella tai syyttää toista vanhempaa tapahtuneesta.
Erokriisi on haastavaa aikaa myös lapselle tai nuorelle ja hän voi tarvita ammatillista tukea sopeutuakseen muuttuneeseen perhetilanteeseen ja opetellessaan elämään kahden kodin arkea. Lapselle tai nuorelle voi olla vaikea sanoittaa tai ilmaista tunteistaan vanhemmille, joten työntekijä voi toimia lapselle tärkeänä aikuisena. Työntekijän kanssa lapsi voi keskustella luottamuksella kaikista muutoksista ja käydä läpi perheen tilannetta tai pohtia asiaa vertaisryhmässä muiden lasten kanssa. Toiminnallisten ja kehollisten menetelmien taustalla on vakauttava työote ja vireystilan tukeminen niin, että lapset saavat konkreettisia keinoja tunnesäätelyyn ja edelleen arjen tueksi.
Varhaisen tuen saaminen voi ennaltaehkäistä ristiriitojen kärjistymistä ja riitelyä vanhempien välillä. Uskalla pyytää apua!
Ota yhteyttä:
p. 040 773 1063 (arkisin 9:00-15:00)
Maksuton, ajanvarauksella toimiva palvelu on tarkoitettu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen perheille ja pariskunnille, joilla on haasteita parisuhteessa, pohtivat eropäätöstä tai ovat eronneet. Se on lyhytkestoista keskusteluapua ja palveluohjausta avun piiriin pääsemiseksi sekä eroon liittyvien asioiden ja tunteiden käsittelemiseksi yksin tai yhdessä, myös nimettömästi.
Eron ja parisuhteen ensiapupisteet toteutetaan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelujen, järjestötoimijoiden ja Vantaan seurakuntien yhteistyönä.
Parisuhteen ja eron ensiapupisteet palvelevat Vantaalla ja Keravalla:
- Kartanonkosken neuvola (Pehtoorintie 3, 01510 Vantaa), tiistaisin klo 15.30–17
- Kivistön neuvola (Aurinkokivenkuja 1, 01700 Vantaa), tiistaisin klo 8-9.30
- Koivukylän kohtaamispaikka (Karsikkokuja 17, 1 .krs, 01360 Vantaa), keskiviikkoisin klo 8.30-10
- Onnilan lapsiperheiden avoin kohtaamispaikka (Paasikivenkatu 12, 2.krs, 04200 Kerava), tiistaisin klo 12-15
Ajanvaraus ma-pe klo 9-12 soittamalla p. 09 4191 5200 (valitse puhelussa linja 3/lapsiperheiden muu neuvonta ja ohjaus).
Vanhemman neuvo ® -ryhmä on ammatillisesti ohjattu vertaistukiryhmä eronneille ja eropäätöksen tehneille vanhemmille. Ryhmän työskentelyssä keskitytään oman ja yhteisen vanhemmuuden jatkumiseen eron jälkeen. Ryhmä kokoontuu kahdeksan kertaa, ja siihen mahtuu kuudesta kahdeksaan vanhempaa. Puolisot tai entiset puolisot eivät voi osallistua samaan ryhmään. Ryhmä on maksuton.
Lastenryhmiä toteutetaan eri-ikäisille lapsille, yhteistyönä muiden järjestöjen kanssa. Lasten erovertaisryhmä 7-9 – tai 10-12 -vuotiaille toteutetaan Kasvatus- ja perheneuvonta ry:n (Kasper) kehittämän ryhmämallin mukaisesti. Vertaisryhmä tarjoaa mahdollisuuden käsitellä vanhempien eroa toisten lasten kanssa ja tuetaan lapsia hyväksymään vanhempien ero osaksi omaa elämäänsä.
Chat-keskusteluissa saat nopeasti keskusteluapua. Chat-valikko löytyy Ensi- ja turvakotien liiton sekä kaikkien keskusjärjestöön kuuluvien yhdistysten nettisivuilta sivun oikeasta alalaidasta.
Chattiin pääsee myös Apuaeroon.fi-sivujen kautta.
Verkkoauttajina toimivat ammattilaiset lähisuhdeväkivaltatyön avopalveluista, Ensi- ja turvakotien liitosta ja muista liiton jäsenyhdistyksistä sekä koulutetut vapaaehtoiset.
Chat on avoinna:
ma klo 9 – 10 ja klo 12 – 18
ti-pe klo 12 – 18
la klo 14 – 17
Teemachatit joka tiistai klo 18-20
(kansainväliset huoltoriidat, kahden kulttuurin erot, lapsikaappaus ja sen uhka)
Lasten ja nuorten -chat:
ma-pe klo 15 – 18