Aluevaalit 2022

Sikiöajasta alkaen tuhat ensimmäistä päivää ovat erittäin tärkeitä lapsen koko elämälle. Vauvan elämä voi alkaa huolestuttavissa olosuhteissa. Jos vanhemmilla on pulmia, voimia ei riitä vauvasta huolehtimiseen. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksillä on tarjolla monenlaista apua vanhemmuuden ja vauvojen tueksi. Valtakunnallisesti toimivat Apua vauvaperheille -chat ja Baby blues -toiminta neuvovat ilmaiseksi. Päiväryhmissä opitaan vauvaperheen arkea, vauvasta huolehtimista ja hyvää vuorovaikutusta vauvan kanssa. Ympärivuorokautista tukea päihde- ja mielenterveysongelmien tai muun syyn vuoksi tarvitseville apuna tarjoavat ensikodit ja Pidä kiinni -hoitojärjestelmä. Vaikeuksissa olevat vauvaperheet hyötyvät jo odotusaikana alkavasta avusta. Näin vältetään vauvojen vaurioitumisia, huostaanottoja ja ehkäistään valtavia kustannuksia.

Viestimme aluevaltuutetuille ja hyvinvointialueille:

• Neuvoloille on turvattava hyvät resurssit odottavien ja vauvaperheiden tueksi.
• Riskissä oleville vauvaperheille on mahdollistettava riittävän pitkä ympärivuorokautinen kuntoutus ensikodeissa jo odotusaikana.
• Koronan pitkäaikaisia vaikutuksia on ehkäistävä ja korjattava turvaamalla lapsiperheiden palvelujen ja lastensuojelun voimavarat sekä tehtävä lapsi- budjetointia hyvinvointialueilla.
• Yhdistyksemme on viisasta ottaa kumppaneiksi sote- ja perhekeskuksia rakennettaessa.

Varhaiskasvatus ja koulut jäävät kuntiin. Sote-uudistus siirtää sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvointialueen vastuulle. Päättäjien tehtävä on huolehtia siitä, että apua tarvitseville lapsille varmistuu saumaton tuki kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyöllä. Lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa huolehtimaan lapsen edusta kaikissa päätöksissä.

Korona-aika on vaikuttanut rankimmin niiden lasten elämään, joilla on jo entuudestaan ollut vaikeaa. Lasten ja nuorten ahdistus ja mielenterveyden pulmat ovat lisääntyneet. Nopea avunsaanti on lapsen ja nuoren etu, mutta myös taloudellisesti kannattavaa. Eri ikäisiä lapsia täytyy kuulla päätöksiä valmisteltaessa.

Viestimme aluevaltuutetuille ja hyvinvointialueille:

• Kuntien varhaiskasvatuksen ja koulujen sekä hyvinvointialueen oppilashuollon, lastensuojelun ja muiden perhepalvelujen saumaton yhteistyö tulee turvata.
• Vanhempien päihteiden käytön, riitaisen eron, väkivallan tai köyhyyden vuoksi haavoittavassa asemassa olevien lasten ja nuorten avunsaanti tulee varmistaa hyvällä yhteistyöllä sote järjestöjen kanssa.
• Kunnissa tarvitaan jatkossakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaatiota ja sen varmistamiseksi ihmisiä, joilla on sosiaali- ja terveydenhuollon osaamista.
• Viisas hyvinvointialue toteuttaa kansallista lapsistrategiaa omassa toiminnassaan

Turvallisuus ja mahdollisuus elää ilman väkivaltaa ovat jokaisen oikeus. Vauvoista joka kymmenennellä on riski tulla kaltoinkohdelluksi. Koti on osalle lapsista ja naisista vaarallinen paikka. Lasta vaurioittaa joutuminen todistamaan väkivaltaa. Noin 700 000 naisen arvioidaan joutuvan väkivallan kohteeksi tai uhatuksi lähisuhteissaan. Se koskettaa myös ikäihmisiä ja miehiä.

Väkivallan ehkäisy ja avun tarjoaminen mahdollisimman varhain on viisasta. Lähisuhdeväkivallan kierre on katkaistavissa. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksistä löytyy turvakoteja akuuttiin hätään, avopalveluja väkivallasta toipumiseen väkivaltaa kokeneille, lapsille ja väkivallan tekijöille. Valtakunnallinen nettiturvakoti.fi ja apua väkivaltaan-chat auttavat ilman kynnystä. TurvaKamu -sovellus tukee väkivaltaa kokenutta lasta. Väkivallasta seuraa psyykkisiä ja muita vaurioita sekä isot kustannukset.

Väkivalta ei ole perheen sisäinen asia. Siitä ei saa vaieta.

Viestimme aluevaltuutetuille ja hyvinvointialueille:

• Tieto avusta lähisuhdeväkivaltaan tulee olla helposti saatavilla.
• Lähisuhdeväkivaltatyön vastuun ja auttamisen verkoston rakentamisen tulee kuulua nimetyn ammattilaisen tehtäväkuvaan.
• Koulutuksella tulee huolehtia työntekijöiden osaamisesta tunnistaa väkivalta, arvioida
  riskejä ja varmistaa avunsaanti.
• Asiaan erikoistuneet järjestöt tulee ottaa kumppaniksi väkivaltatyössä ja yhteistyölle tulee varata resursseja.

Lapsista puolet kokee vanhempiensa eron ja elää yhden vanhemman perheessä tai uusperheessä. Suurin osa eroista sujuu sovinnollisesti. Osaan eroista liittyy riitoja, huoltajuuskiistoja, eron jälkeistä väkivaltaa tai vainoa, jopa perhesurman riski. Riitojen välikappaleeksi joutuminen vahingoittaa lasta ja luo turvattomuutta.

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset tarjoavat eroa pohtiville, eronneille ja heidän lapsilleen maksutonta ehkäisevää ja matalan kynnyksen tukea yksilökeskusteluin, ryhmässä ja digitaalisesti. Liitossa on osaamista myös vaativiin erotilanteisiin. Erotilanteita katsotaan aina lapsen, hänen oikeuksiensa ja avun tarpeensa kannalta. Yhteistyövanhemmuutta tuetaan aina kun erotilanteeseen ei liity väkivaltaa tai sen uhkaa. Riskitilanteissa haetaan vanhempien kanssa keinoja toimia erillään lapsen elämässä rinnakkaisvanhempina. Eroauttamisessa ammattilaisten rinnalla toimivat vapaaehtoiset ja itse eron läpikäyneet vanhemmat. Apua eroon.fi:ssä on laajasti tietoa ja valtakunnallinen palveluhaku. Apua eroon -chatissa saa tukea nimettömästi. Kaksi kotia -sovellus mahdollistaa perheenjäsenten yhteydenpitoa eron jälkeen.

Viestimme aluevaltuuteuille ja hyvinvointialueille:

• Eroauttamisen tulee olla osa perhekeskusten ja sähköisen perhekeskuksen palveluita.
• Eroaville vanhemmille ja heidän lapsilleen tulee turvata tarpeiden mukaiset, riittävät ja oikein kohdennetut eropalvelut.
• Jokaiselle hyvinvointialueelle tarvitaan moniammatillinen työryhmä vaativien erotilanteiden riskien arviointiin ja osaamisen yhdistämiseen, jotta perheet saavat apua.
• Asiaan erikoistuneet järjestöt tulee ottaa kumppaniksi eroauttamisessa ja yhteistyölle tulee varata resursseja.

Hyvinvointialueilla on päävastuu siitä, että lapset ja perheet saavat tarvitsemansa palvelut eivätkä joudu jonottamaan kohtuuttomasti. Julkisten palvelujen rinnalla sote-järjestöt ovat merkittävä lasten ja perheiden palvelujen tuottaja. Järjestöt tuottavat voittoa tavoittelematta sellaisia palveluja ja tukea, joita hyvinvointialueella ei muuten olisi.

Hyvinvointialueen hankkiessa palveluja järjestöiltä tai yrityksiltä, hankinta on usein kilpailutettava. Kilpailuttamista ei tarvita, jos alueella ei ole olemassa kuin yksittäinen kyseisen palvelun tuottaja. Esimerkiksi ympärivuorokautista ensikotipalvelua tuottavat Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset. Lasten ja perheiden kannalta palvelun jatkuvuus ja palvelun laatu ovat tärkeintä. Liian usein kilpailuttamisissa hinta on ainut kriteeri laadun kustannuksella. Palvelujen tuottaminen uhkaa myös keskittyä harvoille suurille toimijoille. Se hävittää paikalliset, pienemmät osaajat, romuttaa alueen elinvoimaa ja voi viedä alueelta myös järjestöjen sinne tuomia tuloja.

Viestimme aluevaltuutetuille ja hyvinvointialueille:

• Palveluja hankittaessa on hyödynnettävä yksilöllisiä maksusitoumuksia ja palveluseteliä sekä arvioitava huolella, onko olemassa markkinoita ja tarvitaanko kilpailutusta.
• Kun palveluja kilpailutetaan, on varmistettava, että kilpailutetaan laadulla ja vaikutuksilla, ei vain hinnalla ja suoritteilla.
• Palveluhankinnoissa tulee hyödyntää hankintalain mahdollistamia kumppanuusmalleja ja hankintojen osittamista, jotta myös pienet tuottajat voivat osallistua kilpailutuksiin.

Hyvinvointialueita ja sote-järjestöjä yhdistää yhteinen tavoite, ihmisten hyvinvointi. Hyvinvointialueiden kannattaa tuntea järjestöt, niiden toiminta ja kartoittaa tarjolla oleva sote järjestöjen osaaminen. Yli 11 000:ssa sote-järjestössä tehdään korvaamatonta työtä ihmisten pärjäämiseksi. Ne tukevat ihmisten ja yhteisöjen voimavaroja, turvallisuutta ja luottamusta. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset toimivat jokaisella hyvinvointialueella tarjoten tukea sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Osaamme viisaasti yhdistää vapaaehtoisten, saman asian kokeneiden vertaisten ja ammattilaisten tuen toimivaksi kokonaisuudeksi ihmisille.

Laki velvoittaa hyvinvointialueet tekemään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyötä järjestöjen kanssa sekä neuvottelemaan siihen liittyvistä tavoitteista ja yhteistyöstä kerran vuodessa niiden kanssa. Hyvinvointialueiden on edistettävä järjestöjen toimintaedellytyksiä ja vaikuttamismahdollisuuksia. Yhteistyölle on luotava rakenne. Näistä asioista hyvinvointialueiden on viisasta tehdä pitkäjänteiset linjaukset.

• Hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteistyölle on luotava rakenteet ja linjattava hyvinvointistrategiassa, miten hyvinvointialue rahoittaa sote-järjestöjen toimintaa.
• Palvelustrategiaan tulee kirjata sote-järjestöjen resurssiksi järjestölähtöinen tuki ja palvelut sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta.
• Hyvinvointialueen ja kuntien on sovittava sote-järjestöjen avustamisen jatkumisesta ja kumppanuussopimusten siirrosta ilman katkoksia.
• Osaamisemme tulee rakentaa osaksi palvelukokonaisuuksia ja -ketjuja yhdessä kanssamme.