Olethan sinäkin rakentamassa kanssamme Suomen tulevaisuutta, jossa jokainen on turvassa. Nosta näitä tärkeitä teemoja esiin ja vaikuta niihin päättäjänä!
Rakennetaan yhdessä hyvä Suomi, jossa jokaisella on hyvä elää.
Vauva- ja lapsiperheköyhyyttä on vähennettävä
Arviolta joka yhdeksäs suomalainen lapsi elää köyhässä perheessä. Tilanne on nopeasti pahenemassa, sillä ruoka ja energia kallistuvat koko ajan merkittävästi. Köyhyys koskettaa Itlan arvion mukaan lähiaikoina jopa 16 000:a uutta perhettä. Köyhyydessä elävät perheet eivät voi selvitä tilanteesta ilman valtiovallan määrätietoisia toimia.
Lapsiperheen köyhyydellä on jopa elämänmittaiset vaikutukset lapsen elämään. Kaikkein vaurioittavinta on vauvaperheiden köyhyys; se näkyy lapsen elämässä myöhemmin keskimääräistä yleisempinä mielenterveys-, päihde- ja syrjäytymisongelmina. Vauva- ja lapsiperheköyhyyden poistaminen vaatii taloudellisia investointeja. Siihen Suomella on varaa, jos on tahtoa.
Köyhyys sulkee lapsen pois monista muille lapsille kuuluvista mahdollisuuksista. Köyhyydessä elävistä lapsista 40 prosenttia kertoo joutuneensa kiusatuksi perheensä taloudellisen tilanteen takia. Köyhyys myös siirtyy sukupolvelta toiselle. Kolmella neljästä toimeentulotukea saavasta nuoresta on toimeentulotukea saava vanhempi. Näin ei voi jatkua. Köyhyyden kierre on katkaistava.
Laajan köyhyyden taustalla on myös se, että sosiaaliturvaetuuksien taso on jäänyt jälkeen elinkustannusten noususta. Esimerkiksi ensimmäisestä lapsesta saatavan lapsilisän reaaliarvo on nyt 32 prosenttia matalampi kuin vuonna 1994. Tilapäiseksi avuksi tarkoitetun perustoimeentulotuen varassa joudutaan elämään pitkään, ja edelleen lapsilisä otetaan vähentävästi huomioon tulona toimeentulotuessa.
Lähteitä: Lapsiköyhyys Suomessa 2010-luvulla (THL), Kohorttitutkimukset 1987 ja 1997 (THL), Kaikille eväät elämään -kysely 2018 (LSKL),
Lapsen ääni 2020 (Pelastakaa Lapset), ITLA 8/2022
Tulevalla hallituskaudella:
- Sosiaaliturvaetuuksiin tehdään indeksi- ja lapsikorotukset, ja sosiaalitur- vauudistuksessa valmistellaan vauva- ja lapsiperheköyhyyttä vähentäviä toimenpiteitä. Yhden huoltajan perheille suunnataan erityisiä tukitoimia.
- Korotetaan alle 3-vuotiaiden lasten lapsilisiä vauvojen ja pikkulasten perheiden köyhyyden vähentämiseksi. Lapsilisää ei oteta tulona huomioon toimeentulotuessa.
- Toteutetaan lapsiperhekohtainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja lääkekustannusten maksukatto.
- Vahvistetaan lapsiperheiden talouden hallintaa, ehkäistään velkaantumista ja tuetaan työllistymisen mahdollisuuksia.
- Erityistä huomiota kiinnitetään maahanmuuttajataustaisten vanhempien osallisuuteen varmistamalla riittävät resurssit kotouttamistyöhön ja kielenoppimiseen.
Vauva- ja lapsiperheköyhyyttä on vähennettävä
Arviolta joka yhdeksäs suomalainen lapsi elää köyhässä perheessä. Tilanne on nopeasti pahenemassa, sillä ruoka ja energia kallistuvat koko ajan merkittävästi. Köyhyys koskettaa Itlan arvion mukaan lähiaikoina jopa 16 000:a uutta perhettä. Köyhyydessä elävät perheet eivät voi selvitä tilanteesta ilman valtiovallan määrätietoisia toimia.
Lapsiperheen köyhyydellä on jopa elämänmittaiset vaikutukset lapsen elämään. Kaikkein vaurioittavinta on vauvaperheiden köyhyys; se näkyy lapsen elämässä myöhemmin keskimääräistä yleisempinä mielenterveys-, päihde- ja syrjäytymisongelmina. Vauva- ja lapsiperheköyhyyden poistaminen vaatii taloudellisia investointeja. Siihen Suomella on varaa, jos on tahtoa.
Köyhyys sulkee lapsen pois monista muille lapsille kuuluvista mahdollisuuksista. Köyhyydessä elävistä lapsista 40 prosenttia kertoo joutuneensa kiusatuksi perheensä taloudellisen tilanteen takia. Köyhyys myös siirtyy sukupolvelta toiselle. Kolmella neljästä toimeentulotukea saavasta nuoresta on toimeentulotukea saava vanhempi. Näin ei voi jatkua. Köyhyyden kierre on katkaistava.
Laajan köyhyyden taustalla on myös se, että sosiaaliturvaetuuksien taso on jäänyt jälkeen elinkustannusten noususta. Esimerkiksi ensimmäisestä lapsesta saatavan lapsilisän reaaliarvo on nyt 32 prosenttia matalampi kuin vuonna 1994. Tilapäiseksi avuksi tarkoitetun perustoimeentulotuen varassa joudutaan elämään pitkään, ja edelleen lapsilisä otetaan vähentävästi huomioon tulona toimeentulotuessa.
Lähteitä: Lapsiköyhyys Suomessa 2010-luvulla (THL), Kohorttitutkimukset 1987 ja 1997 (THL), Kaikille eväät elämään -kysely 2018 (LSKL),
Lapsen ääni 2020 (Pelastakaa Lapset), ITLA 8/2022
Tulevalla hallituskaudella:
- Sosiaaliturvaetuuksiin tehdään indeksi- ja lapsikorotukset, ja sosiaalitur- vauudistuksessa valmistellaan vauva- ja lapsiperheköyhyyttä vähentäviä toimenpiteitä. Yhden huoltajan perheille suunnataan erityisiä tukitoimia.
- Korotetaan alle 3-vuotiaiden lasten lapsilisiä vauvojen ja pikkulasten perheiden köyhyyden vähentämiseksi. Lapsilisää ei oteta tulona huomioon toimeentulotuessa.
- Toteutetaan lapsiperhekohtainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ja lääkekustannusten maksukatto.
- Vahvistetaan lapsiperheiden talouden hallintaa, ehkäistään velkaantumista ja tuetaan työllistymisen mahdollisuuksia.
- Erityistä huomiota kiinnitetään maahanmuuttajataustaisten vanhempien osallisuuteen varmistamalla riittävät resurssit kotouttamistyöhön ja kielenoppimiseen.
Jokaiselle taataan oikeus turvallisuuteen
Lasten huostaanottojen määrä on erittäin korkea. tällä hetkellä huostaanotettuna on yli 11 300 lasta. Eniten viime vuosina ovat lisääntyneet alle 3-vuotiaiden ja nuorten huostaanotot. Se kertoo, että vauva- ja pikkulapsiperheet ja lapset eivät saa tarvitsemaansa apua riittävän varhain. Alle 3-vuotiaiden lasten huostaanotoista 80 prosentissa syynä on vanhemman päihde- tai mielenterveysongelma.
Suomessa joka toinen nainen joutuu erilaisen lähisuhdeväkivallan uhriksi tai sen uhan alaiseksi. Väkivalta koskettaa lähisuhteissa kaikenikäisiä. Kolmannes lapsista joutuu kokemaan kaltoinkohtelua tai väkivaltaa tai altistuu perheväkivallalle kotonaan. Tytöt joutuvat liian usein seurustelusuhteissaan erilaisen väkivallan ja painostamisen kohteiksi. Lähisuhdeväkivaltatilanteissa kynnys avun hakemiseen on korkea, eikä palveluissa useinkaan tunnisteta väkivaltaa tai oteta sitä puheeksi, vaikka siitä olisi vahvoja merkkejä. Lapsia väkivallan keskellä eläminen vaurioittaa, ja heidän täytyy saada mahdollisuus käsitellä traumaattisia kokemuksiaan. Nykyisin toinen vanhempi voi esimerkiksi erotilanteessa estää lapsen avun saannin.
Vakavat erotilanteet sisältävät perhesurman riskin ja eri ammattilaisten yhteistyö on puutteellista riskien arvioimiseksi näissä tilanteissa. Jotta vakavissa erotilanteissa elävät lapset ja aikuiset saavat tarvitsemansa avun, hyvinvointialueille tarvitaan moniammatillisia työryhmiä. Vanhemmuus ei pääty eroon. Lapsen oikeus yhteydenpitoon molempien vanhempiensa kanssa on tärkeää turvata aina, kun se on lapsen edun mukaista ja turvallista.
Lähteitä: Hietamäki&al 2022 (THL). Suomen virallinen tilasto (SVT): Lastensuojelu [verkkojulkaisu]. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Tulevalla hallituskaudella:
- Vauvaperheiden avun ja palvelujen saantia parannetaan vauvojen turvallisen kehityksen varmistamiseksi ja alle 3-vuotiaiden huostaanottojen ehkäisemiseksi.
- Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa sekä kaikenikäisten kaltoinkohtelua ehkäistään ja vähennetään. Kehitetään väkivallattomuutta tukevia ohjelmia tekijöille. Järjestöjen lähisuhdeväkivallan osaaminen rakennetaan osaksi palveluketjuja sosiaali -ja terveyspalveluja uudistettaessa.
- Väkivaltaa kokeneiden ja sitä todistamaan joutuneiden lasten oikeus saada apua turvataan uudistamalla työkäytäntöjä ja lainsäädäntöä.
- Vakaviin erotilanteisiin kehitetään järjestöjen ja eri tahojen yhteistyönä ratkaisuja, jotka turvaavat lapsen oikeudet sekä ehkäisevät väkivallan riskiä.
- Naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen sopimus, Istanbulin sopimus, pannaan toimeen täysimääräisesti, ja järjestöt otetaan siinä kumppaniksi. Suomi tekee työtä, jotta eri maat sitoutuvat sopimukseen laajasti.
Vauva- ja lapsiperheiden sekä lasten ja nuorten oikea-aikainen palvelujen saatavuus on varmistettava
Koronapandemian aikana äitiys- ja lastenneuvoloiden toiminta on vaarantunut. Säännöllisiä tapaamisia ja ikävuositarkastuksia on karsittu. Odottavat perheet ja vauvaperheet eivät tapaa aina samaa terveydenhoitajaa, eikä heille muodostu luottamuksellista suhdetta.
Neuvoloissa tavataan lasten koko ikäluokka. Ne ovat riskien tunnistamisen ja varhaisen tuen kannalta palvelujen kivijalka. Neuvoloiden toiminta on saatava kuntoon. Se on välttämätöntä myös perheiden palveluja yhteen kokoavien perhekeskusten kannalta. Hyvin toimiva varhaiskasvatus on myös tärkeä lasten hyvän kehityksen edellytysten turvaamisen ja riskien tunnistamisen paikka.
Noin 20–25 prosenttia lapsista elää perheessä, jossa ainakin toisella vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Vauvaperheessä se on vakava riski vauvan turvallisuudelle ja terveelle kehitykselle. Ensikodeissa tarjolla olevalla ympärivuorokautisella tuella ehkäistään huostaanottojen tarvetta ja mahdollistetaan hyvä alku elämälle. Kouluterveyskyselyn mukaan 30 prosenttia tytöistä ja 8 prosenttia pojista kärsii kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kuormitus on kuitenkin tällä hetkellä kriittisellä tasolla: hoitoon pääsee pitkällä viiveellä ja aivan liian myöhään.
3 400–6 000 vauvaa on elinikäisen vaurioitumisen riskissä äidin vakavien päihdeongelmien vuoksi. Raskaus- ja vauva-aika on hyvä mahdollisuus irtautua päihteistä.
Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni – hoitojärjestelmällä on tärkeä rooli päihderiippuvaisten vauvaperheiden tuloksekkaassa kuntoutuksessa. Vanhemmista kaksi kolmasosaa kuntoutuu riittävän pitkällä kuntoutuksella vauvansa huoltajaksi. Vastuu palvelusta on kunnilla ja vuoden 2023 alusta hyvinvointialueilla.
Laajat kilpailutukset, joissa kilpaillaan vain hinnalla, vaarantavat vauva- ja lapsiperheiden palvelujen laadun ja jatkuvuuden. Hankintalaki antaa kuitenkin
mahdollisuuden kilpailuttaa palvelut tulosten ja vaikutusten perusteella. Siten
toteutetut hankinnat hyödyttävät lapsia ja perheitä, mutta myös palvelun maksajina hyvinvointialueita. Kun hankinnat tehdään viisaasti ja ositetusti, myös järjestöt voivat toimia palveluntuottajina.
Tulevalla hallituskaudella:
- Kehitetään ehkäisevää toimintaa, matalan kynnyksen auttamisen muotoja, lapsibudjetointia sekä päätösten lapsi- ja järjestövaikutusten arviointia ja huomioidaan perheiden monimuotoisuus.
- Varmistetaan neuvoloiden ja varhaiskasvatuksen hyvä toimivuus ja riittävät resurssit, jotta palveluissa voidaan tunnistaa riskit, varmistaa varhainen tuki, ohjata perheitä oikeisiin palveluihin sekä tukea vanhemmuutta.
- Mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien odottavien vauva- ja lapsiperheiden sekä lasten ja nuorten oikeus palveluihin turvataan ja palvelujen saatavuutta parannetaan.
- Valmistellaan sosiaalihuollon keskittämisasetus. Ympärivuorokautisen vauvalähtöisen päihdekuntoutuksen järjestämisvastuu keskitetään yhdelle yhteistoiminta-alueelle, ja järjestölle varmistetaan sopimuksin mahdollisuus tuottaa palvelu pitkäjänteisesti.
- Lasten ja perheiden palveluiden laadulle ja kilpailutuksille laaditaan valtakunnalliset, yhtenäiset ja sitovat kriteerit, ja niissä suositaan innovatiivisia hankintoja.
Kansallisen lapsistrategian pitkänjänteisen toimeenpanon on jatkuttava
Suomeen on valmisteltu parlamentaarisesti kansallinen lapsistrategia. Tavoitteena on lapsen oikeuksia kunnioittava, lapsiystävällinen yhteiskunta. Lapsistrategian pohjana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Parlamentaarisen komitean hyväksymän Kansallisen lapsistrategian tarkoituksena on luoda hallituskaudet ylittävä ja eri hallinnonalat yhdistävä lapsi- ja perhepolitiikka. Lapsistrategia perustuu tietoon ja tutkimukseen ja edistää lapsen oikeuksien sopimuksen toimeenpanoa. Pääministeri Marinin hallituskaudella laadittiin lapsistrategian ensimmäinen toimeenpanosuunnitelma. Sen toteuttamisessa on mukana laajasti eri hallintokuntia, hallinnon tasoja ja muita tahoja.
Jotta lapsistrategian toimeenpano jatkuu hallituskausien yli keskeytyksettä, tarvitaan hallinnollinen vastuutaho sekä riittävät resurssit toimeenpanoa koordinoivalle sihteeristölle ja toimeenpanosuunnitelmalle. Muuten kansallinen lapsistrategia jää lasten oikeuksien toteutumisen kannalta vain korulauseita sisältäväksi asiakirjaksi. Todelliset muutokset nykyiseen pirstaleiseen politiikkaan saadaan viemällä määrätietoisesti eteenpäin kansallista lapsistrategiaa ja lapsi kaikissa politiikoissa -ajattelua.
Tulevalla hallituskaudella:
- Varataan kansallisen lapsistrategian sihteeristölle ja strategian toimeenpanolle riittävät resurssit.
- Laaditaan kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma yhteistyössä eri hallinnonalojen, järjestöjen ja muiden tahojen kanssa.
- Lapsistrategian toimeenpanosuunnitelman osaksi laaditaan hyvinvointia edistävä ja ongelmia ehkäisevä toimenpidekokonaisuus.
- Haavoittavassa asemassa olevien lasten tarpeisiin vastaaminen otetaan erityiseksi painopisteeksi toimeenpanosuunnitelmaa valmisteltaessa ja resursoitaessa.
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat ohittamaton hyvinvoinnin voimavara
Toimiva ja autonominen kansalaisyhteiskunta on demokraattisen yhteiskunnan perusta. Se mahdollistaa ihmisten osallistumisen, keskinäisen avun ja vaikuttamisen. Järjestöjen toiminta tarvitsee pitkäjänteiset ja riittävät resurssit. Veikkauksen tuotot ovat kansalaisjärjestöjen rahoituksen perusta, ja sitä tukevat kuntien ja hyvinvointialueiden toiminta-avustukset. Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat kiinteä osa hyvinvointijärjestelmäämme ja tuovat palveluihin erityisosaamista. Ihmiset eivät pärjää ilman järjestöjen monipuolista tukea.
Sosiaali- ja terveysjärjestöjä on Suomessa noin 11 000. Ne tarjoavat hyvinvointia ja terveyttä edistävää tukea sekä ehkäisevää ja matalan kynnyksen apua sadoille tuhansille lapsiperheille vuosittain. Sitä sote-järjestöt tekevät STEAn avustuksilla. Toimintaan voi myös liittyä kumppanuus kuntien tai hyvinvointialueiden kanssa sekä niiden osarahoitus. Järjestöt tuottavat viidenneksen kaikista sosiaalipalveluista. Lasten ja perheiden palveluista jopa yli 80 prosenttia on järjestöjen ja yritysten vastuulla. Hyvinvointialueille ja kunnille sote-järjestöt ovat erityisosaamisellaan korvaamattoman tärkeä yhteistyökumppani ja voimavara.
Tulevalla hallituskaudella:
- Sote-järjestöjen tarjoama hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, järjestölähtöinen tuki ja palvelut turvataan sote-muutoksessa. Järjestöt otetaan kumppaniksi palveluketjuja kehitettäessä ja kehittämistyöhön resursseja suunnattaessa.
- Sote-järjestöjen riittävä rahoitus turvataan avustusjärjestelmää uudistettaessa niin, että ne voivat toimia pitkäjänteisesti ja autonomisesti ihmisten tukena ja osallisuuden varmistajana.
- Varmistetaan eri järjestöryhmien yhdenvertainen kohtelu valtionavustuksen saajina ja kevennetään sote-järjestöjen avustusten hallinnollista taakkaa.
Autamme jäsenyhdistystemme kanssa haavoittavissa elämäntilanteissa eläviä vauvoja, lapsia ja perheitä, tuemme vanhemmuutta vaikeuksissa ja eroissa sekä ehkäisemme perheväkivaltaa. Ensi- ja turvakotien liitto pitää yllä valtakunnallisia palveluja. Jäsenyhdistyksemme toimivat kaikkialla Suomessa.