Uupunut vanhempi

Monille perheille toisen lapsen saaminen on kasvun paikka. Muutos voi olla isompi kuin etukäteen on osannut odottaa. Ensimmäisen vauvan kanssa on voinut keskittyä uuteen pieneen perheenjäseneen ja on ollut helpompi toteuttaa esimerkiksi vauvamuskarissa tai vauvauinnissa käyntejä. Uuden vauvan tulo perheeseen on iso asia esikoiselle, joka yhtäkkiä joutuu jakamaan vanhempiensa huomion vauvan kanssa. Lisäksi jokainen äiti, isä ja lapsi ovat erilaisia ja kokemus toisen lapsen syntymästä ja sen vaikutuksesta perheeseen ja perheenjäseniin on omanlaisensa.

Kahden lapsen vanhemmuus on erilaista kuin yhden lapsen. Vanhempien hoivaa ja huomiota tarvitaan kahteen suuntaan ja eri-ikäisten lasten tarpeet ovat myös erilaisia. Yhteinen aikuisten välinen aika – tai ihan omaa aika – edellyttää järjestelyitä ja sopimista. Myös lasten välinen ikäero vaikuttaa perheen arkeen. Mikäli ikäero on hyvin pieni, on perheessä samaan aikaan kaksi vauvaikäistä vaipanvaihtoineen ja mahdollisesti vaillinaisine, eri tahtisine yöunineen. Mikäli iso sisarus on uhmaiässä syntyy tästä omat jännitteensä. Ei ole helppoa olla tahtoiässä ja samalla huomata, että perheeseen on tullut uusi, vanhempien aikaa ja huomiota vievä vauva.

Sisaruksilla on osoitettu olevan monenlaisia positiivisia vaikutuksia lapsen kehitykseen. Intensiivinen ja tiivis sisarussuhde on lapsen varhaisten sosiaalisten taitojen tärkeä kasvualusta, jossa harjoitellaan erilaisia käyttäytymis- ja toimintamalleja. Sisarukset pääsevät keskenään harjoittelemaan jakamisen ja neuvottelun taitoja, joista on hyötyä myöhemmässä elämässä. On hyväksyttävä, että omat asiat eivät aina voi olla ensimmäisenä. Sisarussuhteiden on myös havaittu suojaavan vaikeiden ja stressaavien elämäntapahtumien vaikutuksilta.

Esikoinen valmistautuu vauvan syntymään

On hyvin tavallista, että esikoisen käytös muuttuu jo sisaruksen odotusaikana mm. lisääntyneellä läheisyyden tarpeella tai levottomuudella. Ensimmäisten kuukausien aikana esikoisen ahdistunut mieliala sekä taantuva käyttäytyminen ovat tavallisia. Esikoisen sopeutuminen vie aikansa.

Esikoista kannattaa valmistella uuden vauvan tuloon ja antaa hänen osallistua vauvan odotukseen. Vauvasta voi jutella yhdessä, miettiä vauvalle nimeä ja tunnustella yhdessä vauvan liikkeitä äidin masussa. On tärkeää, että muita isoja muutoksia ei tapahdu samaan aikaan kun vauvan kotiutuu äidin kanssa sairaalasta. Mikäli esimerkiksi on suunniteltu, että esikoinen muuttaa omaan huoneeseen vauvan synnyttyä, kannattaa tämä tehdä jo etukäteen, jotta esikoiselle ei tule tuntua, että hän joutuu muuttamaan yhteisestä makuuhuoneesta pois vauvan tieltä.

Vanhemman huomio jakaantuu

Vanhempien ja esikoisen suhde muuttuu väistämättä, kun esikoinen joutuu jakamaan vanhempiensa huomion, hoivan, mielenkiinnon ja ajan toisen lapsen kanssa. Vanhemmat voivat pehmentää esikoisen kokemuksia tutustumalla yhdessä vauvaan, leikkimällä ja antamalla lapselle kahdenkeskistä aikaa. Kahden vanhemman perheissä toinen vanhemmista voi esimerkiksi lähteä vauvan kanssa vaunulenkille kun toinen vanhemmista jää kotiin esikoisen kanssa, tai vaihtoehtoisesti esikoisen kanssa voi tehdä vaikka yhteisen retken lähimetsään tai leikkipuistoon kun vauva jää kotiin toisen vanhemman kanssa. Jos perheessä on vain yksi aikuinen olisi hyvä vaikka jo etukäteen miettiä löytyykö lähipiiristä, esimerkiksi isovanhemmista, omista sisaruksista tai ystävistä henkilöä, joka voisi olla apuna arjessa ja lasten hoidossa. Myös järjestöjen vapaaehtoisista voi löytyä tarvittavaa apua.

Monesti on niin, että isästä tulee esikoiselle vauvan synnyttyä entistä tärkeämpi. Ensimmäisten viikkojen aikana esikoinen voi osoittaa mieltään äidille enemmän kuin isälle. Tämä on seurausta siitä, että hän näkee vauvan koko ajan äidin sylissä ja rinnalla. Vauvanhoitoa kannattaa jakaa mahdollisuuksien mukaan molempien vanhempien välille ja näin tehdä vanhemmuudesta tasapuolisempaa molempia lapsia ajatellen. Lasten synnyttyä kannattaa samalla tarkistaa, että muut kotityöt on jaettu reilulla tavalla. Kun toinen vanhemmista jää kotiin voi käydä niin, että kotona olevalle jää liikaa vastuuta liittyen niin lapsiin kuin kodinhoitoonkin. Toisen lapsen synnyttyä kotona on aiempaankin enemmän puuhaa. On tärkeää, että molemmilla vanhemmilla on mahdollisuus lepoon ja omiin hetkiin. Se on molempien vanhempien, lasten ja myös parisuhteen etu.

Sisarussuhteen kannalta on tärkeää, että esikoisen empatia vauvaa kohtaan alkaa vähitellen muodostua. Isosisarukset ovat monesti loistavia vauvan ymmärtäjiä. Esikoinen saattaa mielellään viihdyttää vauvaa näyttämällä tälle leluja, matkimalla hassuja ääniä sekä ilmeitä. Pienen isosisarukset kannustavat vauvaa aktiivisesti puhumaan ja he osaavat käyttää monesti vauvalle sopivaa yksinkertaista kieltä.

Pikkusisaruksen syntymä voi vaikuttaa myönteisesti esikoisen psyykkiseen kehitykseen, koska vauvan erillisyyden ymmärtäminen vahvistaa esikoisen omaa kokemusta erillisenä, itsenäisenä ja ajattelevana lapsena. Jokaisella lapsella on myös oma temperamenttinsa, joka vaikuttaa sisarussuhteeseen. Esikoinen voi olla luonteeltaan hoivaava ja ihmissuhteisiin keskittyvä, mutta myös enemmän muihin asioihin suuntautuva. Myös tämä on tärkeä hyväksyä.

Kannustus auttaa hyvän sisarussuhteen muodostumisessa

Ensimmäisen vuoden aikana luodaan pohja sisarusten suhteelle, joten on hyvin tärkeää kehua sekä huomioida kaikkea sisarusten myönteistä vuorovaikutusta.  Vanhemman on hyvä arjen keskellä havainnoida lasten käytöstä sekä antaa lapsille kiitosta kaikesta hyvästä ja kauniista, mitä näkee. Yleensä se, minkä huomaamme ja sanomme ääneen vahvistuu ja siksi nimenomaan myönteisen toiminnan huomioiminen on merkityksellistä.

Todennäköistä on, että esikoinen käyttäytyy vauvaa kohtaan toisinaan huonosti esimerkiksi irvistämällä tai sanomalla vauvaa tyhmäksi. Tällainen käytös voi suututtaa  mutta kannattaa jättää huomiotta. Se ei kuitenkaan tarkoita esikoisen vaikeiden tunteiden ohittamista. Tunteita ja olotiloja voi kuvata sanoilla. Sanoittaminen auttaa lasta harjoittelemaan ja opettelemaan omien tunnetilojen sietämistä ja säätelyä. Voi sanoa esimerkiksi: ”Välillä sinua varmaankin harmittaa, kun vauva on niin paljon äidin sylissä.” Tai: ”On varmaankin tylsää, kun vauva itkee pitkään ja äidin/isän pitää rauhoitella vauvaa. Kohta päästään kuitenkin yhdessä lukemaan kirjaa.”

Luontevissa kohdissa on myös tärkeää kehua lasten välistä hyvää suhdetta toisten kuullen. Tämä vahvistaa sisarusten välistä suhdetta, joka voi muodostua yhdeksi elämän tärkeimmistä.

Nuorella vanhemmalla tarkoitetaan alle 20-vuotiaita vanhempia. Nuori vanhempi voi kohdata enemmän ennakkoluuloja omaa vanhemmuuttaan kohtaan kuin myöhemmässä elämänvaiheessa vanhemmaksi tulevat. Joskus nuoren raskaus voi olla shokkitilanne läheisille, esimerkiksi vanhemmille. Heille on hyvä antaa aikaa tottua ajatukseen. Keskusteluapua ja tukea vanhemmuuteen kannattaa hakea myös muilta turvallisilta aikuisilta. Usein nuoriin äiteihin ja isiin ja heidän vanhemmuuden taitoihinsa kohdistuu suhteettomasti paineita. Monet kokevat olevansa suurennuslasin alla.  Suurten ikäerojen vuoksi nuori odottaja saattaa kokea itsensä todella ulkopuoliseksi esimerkiksi neuvoloiden järjestämissä synnytysvalmennuksissa tai leikkipuiston kerhoissa.

Myös nuorena isänä on tärkeää löytää oma tapansa olla vanhempi. Tilanne saattaa tuntua innostavalta, pelottavalta ja jännittävältä, ja olisikin hyvä pohtia millainen isä haluaa olla omalle lapselleen ja millaisia asioita ja arvoja haluaa välittää eteenpäin. Lapselle on tärkeää, että hänellä olisi suhde molempiin vanhempiin ja vanhempien perheisiin, vaikka vanhemmat eivät olisi yhdessä. Kyseessä on lapsen oikeus.

Kaikki tarvitsevat tukea vanhemmuuteen. Tutkimusten mukaan nuoret vanhemmat ovat suuressa riskissä uupua.  Nuoremmat vanhemmat voivat kokea enemmän ristiriitaa oman vapauden, itsensä toteuttamisen ja perhe-elämän velvollisuuksien välillä. Lapsen kasvattaminen voi tuoda omassa persoonassa esiin uusia puolia. Esimerkiksi väsyminen tai hermojen menettäminen voi yllättää vanhemman.

Pikkulapsiaikana on tärkeää pitää huolta omasta jaksamisesta sekä perhe- ja ystävyyssuhteista. Tuki pikkulapsiaikana voi olla esimerkiksi sitä, että pääsee ulos kodista näkemään muita ihmisiä ja kavereita.  Lapsen myötä ystäväpiiri voi myös muuttua ainakin hetkellisesti, koska samassa tilanteessa olevien perheiden kanssa on luonnollisia kohtaamispaikkoja.

Lue lisää

Silmu-chatista tukea nuorille vanhemmille

Nuoren äidin opas helpompaan arkeen 

Vinkkejä nuorille vanhemmille parisuhteen kipinän ylläpitoon

Apua: Avoin ryhmächat nuorille vanhemmille

Onnea! Sinusta tulee perhe! Yhden vanhemman perheen äidiksi päätyy
pari tuhatta suomalaisnaista joka vuosi. Yksin odottaminen voi herättää läheisissä ja ulkopuolisissakin voimakkaitakin reaktioita. Asia voi olla monelle uusi ja hämmentävä. Sinun ei tarvitse perustella ratkaisujasi muille. Vertaistukea saat muilta yksin odottavilta ja yksinhuoltajilta.

Panosta jo odotusaikana verkostojesi vahvistamiseen. Ota apua vastaan ja pidä huoli omasta jaksamisestasi. Jokaiseen päivään on hyvä sisällyttää jokin omaa hyvinvointia tukeva hetki, kuten ulkoilu, puhelu ystävälle, lempisarjasi katsominen, musiikin kuuntelu.

Mieti jo hyvissä ajoin, miten kerrot lapselle hänen alkuperästään. Lapsella on oikeus tietää. Mikäli biologinen isä ei ole lapsen elämässä mukana, lapsen on tärkeää ymmärtää, ettei se johdu hänestä. Aihe voi olla sinulle herkkä, mutta lapsen kasvulle ja kehitykselle tärkeä. Ystävistä tai sukulaisista löydät kenties turvallisen miespuolisen aikuisen lapsen tueksi. Monilla paikkakunnilla on myös Mieskaveri-toimintaa.

Vanhemmuuteen liittyy paljon iloa, mutta myös vastuuta. Monet yksin odottavat ja yksinhuoltajat kuormittuvat tarpeettomasti kokiessaan, että heidän tulee selviytyä erityisen hyvin. Sinä riität, mutta et voi korvata toista vanhempaa. On vastuullista pyytää apua ajoissa.