Lakimies Hanna Rantala
Konsuliasioiden yksikkö, UM
29.9.2017
Kansainvälinen lapsikaappaus / ulkoasiainministeriön ja edustustojen mahdollisuudet avustaa
Hoidamme ulkoasiainministeriössä niitä tapauksia, joissa lapsi on viety Haagin lapsikaappaussopimuksen ulkopuoliseen maahan. Näitä maita ovat mm. Lähi-idän maat kuten Irak ja Jordania sekä valtaosa Afrikan maista.
Ulkoasianministeriön ja edustustojen tehtävistä on säädetty yksityiskohtaisesti konsulipalvelulaissa (498/1999). Edustuston tulee pyrkiä edistämään lapsen vapaaehtoista palauttamista ja tarvittaessa avustaa mm. neuvotteluissa lapsen ulkomaille vieneen vanhemman kanssa.  Tavoitteena on, että lapsen luvattomasti ulkomaille vienyt vanhempi suostuu palauttamaan lapsen takaisin Suomeen.  Myös palautusta pyytävän vanhemman tulee pyrkiä löytämään asiassa sovintoratkaisu toisen vanhemman kanssa. Vanhempien välinen sovinto on tärkeä lapsen edun turvaamiseksi.  Lisäksi perheen ja sukulaisten tuki saattaa olla merkityksellinen lapsen palauttamiseksi.
Tilanteessa, jossa toisen valtion viranomaisia ei velvoita kansainvälinen lapsikaappaussopimus, voimme pyytää apua lapsen palauttamiseksi ja /tai olinpaikan ja olosuhteiden selvittämiseksi toisen valtion ulkoministeriöstä diplomaattiteitse. Vastauksen saaminen saattaa viipyä kauan ja aina vastausta ei saada. Avun saaminen on usein vaikeampaa, jos lapsi on kaksoiskansalainen. Avustaminen on myös vaikeampaa, jos lapsi on viety maahan, jossa Suomella ei ole suurlähetystöä.
Edustusto voi pyynnöstä avustaa selvittämään asianajajien yhteystietoja. Lisäksi voimme pyytää apua yleisluontoisten tietojen hankkimiseksi kohdemaan lainsäädännöstä ja esimerkiksi oikeusavun saamisen edellytyksistä. Edustusto voi myös avustaa asiakirjojen ja tietojen välittämiseksi viranomaisille ja asiaa hoitavalle asianajajalle /oikeusavustajalle ja lapsen kotiuttamiseen liittyvissä järjestelyissä.
Ulkomaiset tuomioistuimet eivät pääsääntöisesti tunnusta suomalaisia huoltopäätöksiä, vaan vanhemman oikeus päättää lapseen liittyvistä asioista määräytyy kohdevaltion lainsäädännön mukaan.   Huoltajuuskäsitteen sisältö vaihtelee eri maissa. Mikäli vanhemmat eivät pääse sovintoon lapsen paluusta, Suomessa asuva vanhempi saattaa joutua aloittamaan huoltoa koskevan oikeudenkäynninkäynnin kohdemaassa. On muistettava, että ulkomainen huoltopäätös ei vielä takaa lapselle pääsyä  Suomeen. Useissa maissa rajaviranomaiset edellyttävät isän / holhoojan lupaa lapsen viemiseen maasta äidin huoltajuusasemasta riippumatta. Perheoikeuteen erikoistunut asianajaja on korvaamaton apu, kun vanhempi harkitsee oikeudenkäynnin aloittamista tai muita oikeudellisia toimenpiteitä kohdemaassa. Oikeudenkäynnit ulkomailla ovat usein pitkäkestoisia ja niistä saattaa aiheutua asianosaiselle huomattavia kustannuksia .
Jokainen tapaus on erilainen ja suosittelemme, että palautusta pyytävä vanhempi keskustelee oman asianajajansa /oikeusavustajansa  kanssa kussakin tilanteessa tarkoituksenmukaisista oikeuskeinoista. Usein on tarpeen, että vanhemmalla on lakimies sekä Suomessa että ulkomailla. Vaikeimpia ovat tilanteet, jossa lapsen olinpaikasta ei ole tietoa. Silloin vanhempi voi kääntyä poliisin puoleen ja tehdä lapsesta katoamisilmoituksen. Mahdollisen rikosilmoituksen osalta tulee muistaa, että sen tekeminen saattaa olennaisesti vaikeuttaa sovintoneuvotteluja lapsen vieneen vanhemman kanssa. Tämän vuoksi emme suosittele rikosilmoituksen tekemistä ainakaan tapauksen hoidon alkuvaiheessa. Lapsikaappaus ei ole yleensä rikos näissä Haagin sopimuksen ulkopuolisissa maissa.
On huomattava, että Suomen viranomaisilla ei ole toimivaltaa Suomen rajojen ulkopuolella. Suomen viranomaiset eivät voi noutaa lasta ulkomailta vastoin lapsen ulkomaille vieneen vanhemman tahtoa ja ilman kohdemaan viranomaisten myötävaikutusta. Läheskään aina apua ei ole saatavilla. Vieraan valtion viranomaiset soveltavat omia lakejaan ja määräyksiä.   Kulttuuri- ja perhekäsitteet eroavat olennaisesti toisistaan.  Meidän viranomaisten keinot avustaa lapsen palauttamiseksi ovat varsin rajalliset. Mikäli vanhempien välinen sovinto lapsen paluusta ei ole mahdollinen ja kohdemaan viranomaiset eivät suostu avustamaan, lapsen palauttaminen Suomeen ei onnistu viranomaistoimin.  Joissakin tilanteissa palautusta pyytävä vanhempi on päätynyt muuttamaan ulkomaille valtioon, johon lapsi on viety.  Joissakin tilanteissa lapsi on itse aikuisuuden kynnyksellä ottanut yhteyttä Suomessa asuvaan vanhempaansa ja lähtenyt sitä kautta rakentamaan suhdetta uudelleen. Mikäli lapsen palauttaminen ei onnistu, vanhempi voi selvittää mahdollisuudet yhteydenpidon ja tapaamisoikeuden turvaamiseksi lapseen kohdemaassa.
Nämä em. tilanteet ovat erityisen raskaita lapsen vanhemmalle, mutta myös meille viranomaisille, jotka työskentelemme näiden vaikeiden asioiden parissa.  Vanhemman tulee huolehtia omasta jaksamisestaan ja tarvittaessa vanhempi voi kääntyä esimerkiksi Kaapatut Lapset ry:n puoleen, joka tarjoaa arvokasta vertaistukea ja neuvoja lapsikaappauksissa sekä kansainvälisissä huoltoriidoissa.
Kirjoittaja:
Lakimies Hanna Rantala
Konsuliasioiden yksikkö, UM
