Selvitin opinnäytetyössäni Laurean ammattikorkeakoulussa, mitkä asiat vaikuttavat siihen, että osa kahden kulttuurin lapsiperheistä tai toinen sen vanhemmista harkitsee maastamuuttoa lasten kanssa. Tutkimus on tärkeä, sillä jos vanhemmat päättävät erota, voivat nämä syyt johtaa lapsikaappaukseen.

Tutkimukseen osallistuneet kahden kulttuurin lapsiperheen vanhemmat pitivät Suomea lasten kannalta hyvänä maana. Heidän mielestään Suomessa oli hyvä koulutusjärjestelmä, toimiva tukijärjestelmä perheille ja turvallinen, rauhallinen sekä puhdas ympäristö.

Ulkomaalaispuolison huono työllisyystilanne ja paikalliskielen puute tai vähäinen taito, rasismin uhka, ulkopuolisuuden tunne ja yksinäisyys olivat keskeisiä syitä siihen, että kahden kulttuurin perhe harkitsee muuttoa pois Suomesta. Osa vastanneista oli sitä mieltä, että Suomessa lapsi kasvaa liian vapaamieliseksi ja oman uskonnon ylläpito koettiin haasteelliseksi.

Suurin syy kahden kulttuurin lapsiperheiden maastamuuttoon on ulkomaalaispuolison työ ja suomen kielen taito. Se, että ihmiset ovat työllistyneet ei tarkoita, että he ovat myös kiinnittyneet yhteiskuntaan. Osa kahden kulttuurin lapsiperheiden ulkomaalaisvanhemmista, jotka ovat löytäneet nopeasti työn, ovat jääneet ilman suomen kielen opetusta. Kun ihminen kokee suomen kielen taidon heikoksi tai puutteelliseksi eikä pysty työskentelemään omalla alalla, se tuottaa epävarmuutta ja pelkoa tulevaisuudesta.

Tutkimukseen osallistui yhteensä 12 ulkomaalaistaustaista vanhempaa ja heistä vain 2 oli löytänyt koulutustaan vastaavaa työtä Suomesta. Samaan aikaan, kun Suomen työpaikat eivät hyväksy heitä, he tietävät, että muissa maissa olisi töitä tarjolla.

Kahden kulttuurin lapsiperheiden vanhemmat kaipaavat myös vertaistukea muilta Suomessa asuvilta samanlaisten lapsiperheiden vanhemmilta. Lisäksi vanhemmat kaipasivat lisää tukea lastenhoitoon lähipiiriltä.

Kahden kulttuurin perheiden määrä on kasvussa Suomessa, ja ne ovat yhä näkyvämpi osa suomalaista arkea. Näiden liittojen yleistyessä myös lapsikaappaukset ja uhkatilanteet ovat lisääntyneet varsinkin, kun heidän eronneisuuslukunsa on suurempi kuin Suomessa syntyneiden välisissä liitoissa.  Ulkomaalaistaustaisen vanhemman tietämys oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan erotilanteessa on usein puutteellista.

Yllättäen kävi ilmi, että sopeutumisongelmia oli niin kahden kulttuurin lapsiperheiden ulkomaalaistaustaisilla vanhemmilla kuin ulkomailta Suomeen takaisin palanneilla suomalaisvanhemmilla.

Keräsin aineiston sähköisellä kyselylomakkeella. Tutkimustulokset perustuvat yhteensä 21 maastamuuttoa harkitsevan kahden kulttuurin lapsiperheen vanhemman vastauksiin. Tutkimukseen osallistui yhteensä 9 suomalaista ja 12 ulkomaalaistaustaista vanhempaa.

Annemai Kase
Sosionomi

Opinnäytetyön tiedot:

Kase, A. 2020. ”Tulemme aina olemaan kahden maan ja kulttuurin välissä” – Maastamuuttoa harkitsevien kahden kulttuurin lapsiperheiden vanhempien kokemuksia. Opinnäytetyö. Sosiaalialan koulutusohjelma, sosionomitutkinto. Tikkurila: Laurea ammattikorkeakoulu.

Tutustu opinnäytteeseen kokonaisuudessaan.