Tiedote 25.5.2021 

Koronavuosi 2020 ei vaikuttanut lapsikaappausten määrään, mutta lähes kaikki lapset kaapattiin maihin, jotka ovat mukana Haagin lapsikaappaussopimuksessa.   

–Odotimme, että koronan aiheuttamien matkustusrajoitusten vuoksi lapsikaappaukset olisivat vähentyneet viime vuonna, kertoo Kaapatut Lapset ry:n toiminnanjohtaja Tarja Räisänen.  

Näin ei kuitenkaan käynyt. Sekä vuosina 2019 että 2020 kaapattiin Suomesta 21 lasta. Suomeen kaapattiin viime vuonna vain kaksi lasta vähemmän kuin vuonna 2019. Kun otetaan huomioon aiempina vuosina kaapatut lapset, joiden kaappaus oli yhä ratkaisematta, oli viime vuonna 51 lasta kaapattuna, heistä 41 Suomesta ja 10 Suomeen.  

Lapsikaappaus on tilanne, jossa alle 16-vuotias lapsi viedään pois vakinaisesta asuinmaastaan ilman huoltajan suostumusta. Käytännössä kaappaaja on aina lapsen toinen vanhempi. Äidit ja isät kaappaavat lapsia suunnilleen yhtä usein.   

Niiden perheiden lukumäärä, joita lapsikaappaus kosketti, laski tuntuvasti. Vuonna 2019 perheitä oli 52, vuonna 2020 vain 35. Ero johtuu pääasiassa siitä, että vuonna 2019 onnistuttiin ratkaisemaan ennätyksellisen monta lapsikaappausta.    

–Lapsikaappaukset ratkaistaan entistä nopeammin, sillä yhä useampi maa on liittynyt Haagin kansainväliseen lapsikaappaussopimukseen. Se antaa vanhemmille virallisen reitin hakea lapsia palautettavaksi. Esimerkiksi viime vuonna kaapattiin vain yksi lapsi maahan, joka ei ollut mukana sopimuksessa, iloitsee Räisänen. Tämä maa oli Irak.  

Viimeisen 10 vuoden aikana (2011-20) lapsia on Suomesta eniten kaapattu Ruotsiin (22 kertaa), Viroon (13 kertaa) ja Espanjaan (11 kertaa). Kaikki nämä maat ovat mukana Haagin lapsikaappaussopimuksessa. Neljänneksi eniten lapsia on kaapattu Irakiin. Tällöin kyseessä on yleensä kaksi irakilaista vanhempaa, joista toinen on palannut lasten kanssa entiseen kotimaahan.  

Suomeen lapsia on kaapattu eniten Ruotsista ja Virosta (kummastakin 17 kertaa) ja Yhdysvalloista (10 kertaa). Mikään taho ei tilastoi Suomeen tapahtuneita kaappauksia maista, jotka ovat Haagin lapsikaappaussopimuksen ulkopuolella.  

Tilastoissa ovat mukana vain ne tapaukset, joissa on otettu yhteyttä oikeusministeriöön tai ulkoministeriöön. Vanhemmat ovat saattaneet ratkoa asioita myös keskenään. Maahanmuuttajaperheissä ei välttämättä tunnisteta rikoksen tapahtuneen tai ei jostain muusta syystä oteta yhteyttä viranomaisiin.    

Suomessa lapsikaappaus on rikos. Rikoslain 25. luku § 5a: 

Jos lapsen omavaltaisessa huostaanotossa
1) lapsen huoltoa koskevia oikeuksia loukaten lapsi viedään pois asuinvaltiostaan tai jätetään palauttamatta sinne ja
2) lapsen huoltoa koskevia oikeuksia oli poisviemisen tai palauttamatta jättämisen hetkellä tosiasiallisesti käytetty tai olisi käytetty ilman poisviemistä tai palauttamatta jättämistä,
rikoksentekijä on tuomittava lapsikaappauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. 

Tiedot perustuvat oikeusministeriön ja ulkoministeriön käsittelemiin lapsikaappaustapauksiin.

25.5. vietetään kansainvälistä kadonneiden lasten päivää. Päivän tunnuskukka on lemmikki, englanniksi ”forget-me-not”.  

Tutustu tarkemmin vuoden 2020 tilastoihin (PDF-tiedosto).