Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksissä palvellaan apua tarvitsevia heidän alkuperästään, kansalaisuudestaan ja kielestään riippumatta. Muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvien asiakkaiden määrä kasvaa jatkuvasti.
Maahanmuuttajataustaisten apua tarvitsevien määrät, kansalaisuudet ja maahantulon syyt vaihtelevat eri yhdistyksissä. Joissain yhdistyksissä maahanmuuttaja-asiakkaita on ollut jo usean kymmenen vuoden ajan, enimmillään 35 eri kansalaisuutta yhdessä vuodessa. Toisissa yhdistyksissä määrät eivät ole vielä suuria, mutta kasvua on ollut havaittavissa viime vuosina.
Yhdistyksessä maahanmuuttajataustaisina asiakkaina voi olla eniten irakilaisia, koska lähistöllä sijaitsee vastaanottokeskus, toisessa taas kiinalaisia paikkakunnalla sijaitsevan yliopiston ja it-alan yritysten vuoksi ja itärajan tuntumassa olevan yhdistyksen asiakkaina on enemmän venäläisiä. Kun kaikkien yhdistysten lukuja katsotaan yhteen, maahanmuuttaja-asiakkaista suurin osa on irakilaisia, afganistanilaisia ja venäläisiä. Asiakkaat ovat turvapaikanhakijoita, työn tai opiskelun vuoksi Suomeen tulleita tai niin sanotusti kahden kulttuurin perheitä, joissa toinen on tullut Suomeen rakkauden tai avioliiton vuoksi. Tulo- ja koulutustasot vaihtelevat paljon kuten yleensä yhdistysten asiakkaissa.
Samankaltaisia ongelmia
Maahanmuuttajataustaisilla ei ole monesti tietoa Suomessa tarjottavista palveluista eikä aina uskallusta hakeutua niihin. Auttajiin on vaikea luottaa, jos viranomaiskokemukset kotimaassa ovat olleet huonoja tai jopa vahingollisia. Liiton palveluihin hakeudutaan useimmiten viranomaisen, esimerkiksi sosiaalityöntekijän ohjaamana, mutta tieto palveluista leviää myös yhteisöjen sisällä hyvien kokemusten avulla.
Maahanmuuttajien syyt hakeutua palveluihin ovat samankaltaisia kuin kantasuomalaisilla: perhe- ja lähisuhdeväkivalta, avioero ja siihen liittyvät huoltokiistat, vanhemmuuden- ja perheen vuorovaikutusongelmat tai muut perheen arkeen kuuluvat haasteet. Myös esimerkiksi kunniaan liittyvä väkivalta, kahden eri kulttuurin yhteentörmäykset, lapsikaappaus, ihmiskauppa tai ympärileikkaus voivat olla syy hakeutua avun piiriin.
Liiton palvelut ovat kaikille samanlaisia ja apua tarvitsevat kohdataan ihminen ihmisenä, ei kulttuuri tai uskonto edellä.
Monilla omat tukiverkostot ovat kaukana kotimaassa, mutta suku voi kuitenkin vaikuttaa sieltä perheen päätöksiin Suomessa, esimerkiksi vauvan hoitoon tai eroon. Pahimmassa tapauksessa voi tulla suvun hylkäämäksi tai koston kohteeksi, jos ei toimi vaatimusten mukaisesti.
Vertaistukea ja yhteisöllisyyttä
Maahanmuuttajat ovat hyötyneet yhdistyksissä erityisesti yhteisöllisyydestä, joka syntyy asiakkaiden kesken. Moni on kutsunut muita asiakkaita ja työntekijöitä uudeksi perheekseen.
Yhdistyksestä saadun tiedon ja avun kautta joillekin maahanmuuttaja-asiakkaille on avautunut uudenlaisten vaihtoehtojen maailma; elämä voikin olla väkivallatonta ja tasa-arvoista ja yksinhuoltajana selviää. He saavat vertaistukea ja mielekästä tekemistä, tietoa ja tukea vauvan hoitoon, ymmärrystä päivärytmin merkityksestä ja siitä, kuinka asettaa lapselle turvalliset rajat.
Asiakkaat kokevat tärkeäksi työntekijöiden kanssa käydyt keskustelut sekä heiltä saadun tiedon eri palveluista ja eduista. Heille tarjotaan apua myös esimerkiksi asunnon haussa ja lomakkeiden täyttämisessä. Toisinaan työntekijät ovat lähteneet asiointiavuksi. Yhdistykset tekevät yhteistyötä alueen maahanmuutto- ja kotoutumistoimijoiden kanssa esimerkiksi ohjaamalla asiakkaita heidän palveluihinsa asiakkuuden jälkeen.
Kunnioittavaa kohtaamista
Työntekijöiden näkökulmasta yhteisen kielen puute vaikeuttaa keskustelua syvällisistä aiheista, kuten väkivallasta. Tulkkeja käytetään resurssien mukaan tai hyödynnetään eri kielisiä avustajia ja vapaaehtoisia. Asiakkaan kieltä puhuva kokemusasiantuntija auttaa ymmärtämään, että vaikeuksista on mahdollisuus selvitä. Vuorovaikutuksen tukena käytetään toiminnallisia ja luovia menetelmiä. Muun kielisiä esitteitä, materiaaleja ja nettisivuja kehitetään jatkuvasti.
Liiton palvelut ovat kaikille samanlaisia ja apua tarvitsevat kohdataan ihminen ihmisenä, ei kulttuuri tai uskonto edellä. Yhdistyksissä tuetaan asiakkaan omaa kulttuuria monin tavoin, esimerkiksi he voivat pitää rukoushetkiä, valmistaa kulttuurinsa ruokia, viettää ramadania eikä sianlihaa tarjota.
Kuitenkin kun työskennellään eri kulttuureista tulleiden asiakkaiden kanssa, on selvää, että törmätään erilaisiin ajatus- ja käyttäytymismalleihin, jotka voivat aiheuttaa väärinymmärryksiä, olettamuksia ja ristiriitoja, niin asiakkaissa kuin työntekijöissäkin. Yhdistysten työntekijät painottavat, että työssään kannattaa haastaa ajatusmaailmaansa ja hyväksyä se, että kaikilla on omat ennakkoluulonsa. Monia niistä on syötetty lapsuudesta asti. Kun tiedostaa ja tunnistaa tämän, pystyy paremmin muuttamaan ajatteluaan ja toimintaansa.
Työntekijöiden mukaan ei ole oleellista tietää kaikkien kulttuurien tavat ja toimet, jotta osaisi toimia oikein. Jos on aito ja avoin, ei loukkaa. Aina voi kysyä asiakkaalta, miksi hän toimii siten kuin toimii. Erään yhdistyksen työntekijän sanoin: ”Ei ole mistään ihmeellisemmästä kyse, vaan ihmisen kohtaamisesta. On tärkeää keskittyä siihen, miten luomme suvaitsevaisen ja hyväksyvän ilmapiirin, niin että kaikki voivat kokea olevansa omana itsenään.”
Teksti ja kuvat: Tiuku Pennola. Tiuku työskentelee monikulttuurisuustyön asiantuntijana Ensi- ja turvakotien liitossa.