23 prosenttia Ensi- ja turvakotien liiton avopalveluiden käyttäjistä on väkivallan tekijöitä. Tekijöiden auttaminen on erityisen tärkeää, jotta väkivalta saadaan loppumaan. Samalla autetaan koko perhettä. Korona-aika on kiristänyt perheiden tilannetta entisestään.

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistykset auttoivat vuonna 2020 yli 10 000 väkivaltaisesta elämäntilanteesta kärsivää tekijää, kokijaa tai lasta. Apua on saatavilla kaikille osapuolille. Lähisuhdeväkivalta koskettaa aina koko perhettä ja usein myös väkivaltaisesti käyttäytyvä kärsii tilanteesta. Valtaosa apua hakevista väkivallan käyttäjistä on miehiä.

– On tärkeää, että myös väkivaltaa käyttävät löytävät avun piiriin. Omasta käytöksestä vastuun ottaminen auttaa koko perhettä. Julkinen puhe lähisuhdeväkivallasta on lisääntynyt ja se helpottaa myös tekijöiden avun hakemista, Ensi- ja turvakotien liiton perhe- ja lähisuhdeväkivallan asiantuntija Jaana Autto sanoo.

Apua tulisi hakea viimeistään silloin, jos omat keinot eivät riitä tilanteen muuttamiseen. Erityisen tärkeää se on, jos perheessä on lapsia tai väkivalta on jatkunut jo kauan. Väkivallalla on tapana raaistua pitkittyessään, joten väkivaltaiseen käytökseen on syytä puuttua heti. Elämässä tapahtuvat suuret muutokset, kuten lapsen syntymä tai työttömyys, voivat lisätä väkivallan riskiä. Korona-aika on voinut kärjistää perheen tilanteita entisestään.

Väkivaltaista käytöstä on esimerkiksi läheisen sanallinen uhkailu tai fyysinen satuttaminen, huutaminen ja haukkuminen, esineiden paiskominen tai rikkominen. Apua kannattaa hakea myös silloin, kun pelkää, ettei hallitse omaa käytöstään tai sen ryöstäytymisestä omasta hallinnasta. Korostunut mustasukkaisuus tai tarve rajoittaa perheenjäsenten elämää on myös väkivaltaa.

Väkivaltaa käyttävien kanssa työskennellessä tavoitteena on löytää yksilölliset keinot haastavien tilanteiden ennakoimiseen ja väkivallan käytön lopettamiseen. Lisäksi käydään läpi väkivaltaista käyttäytymistä ja puretaan uhkaaviin ja väkivaltaisiin tilanteisiin johtavia stressitekijöitä sekä opetellaan tunnistamaan läheisten pelkoa ja omia tunteita.

– Ensisijaisena tavoitteena on aina väkivallan loppuminen sekä väkivaltaa kokeneiden tai sitä todistaneiden lasten turvallisuus. Väkivalta ei lopu itsestään eikä sen kanssa pidä jäädä yksin. Apua on saatavilla yhdistyksissä ja verkossa joka päivä, Jaana Autto sanoo.

Parhaisiin tuloksiin väkivallan ehkäisyyn tähtäävässä työssä päästään, kun väkivallan kaikkia osapuolia autetaan ja apua saadaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Turvakodista voidaan olla tekijään yhteydessä, ellei se vaaranna kenenkään turvallisuutta, ja ohjata hänet väkivaltatyön avopalveluihin. Näin koko perhe voi saada apua samanaikaisesti.

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten väkivaltatyön avopalveluista sai vuonna 2020 apua 4916 henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Asiakkaiden määrä kasvoi lähes tuhannella edellisestä vuodesta. Neljännes apua hakeneista oli väkivallan tekijöitä. Avopalveluista saavat apua kaikki väkivallan osapuolet; naiset, miehet ja lapset. Usein ensimmäinen askel apuun on nimetön chat, jossa vastaamassa on yhdistysten väkivaltatyön ammattilaiset.

Myös meidän yhdistyksessämme yhteydenotot väkivaltatyön avopalveluihin ovat lisääntyneet tämän vuoden aikana. Yhteydenottoja on ollut elokuun loppuun mennessä yhteensä 259, mikä on 39 apua tarvitsevaa asiakasta enemmän viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Väkivaltatyön foorumi 2021
Ensi- ja turvakotien liitto järjesti Väkivaltatyön foorumin 25.-26.8. Foorumin teemana on väkivallan tekijät ja heidän auttamisensa.

Tiedote on julkaistu 25.8.2021 Ensi- ja turvakotien liiton sivuilla.