Vantaan Turvakotiyhdistyksessä eletään nyt alkuvuodesta monien muutosten aikaa. Turvakodin puolella muutoksia aiheuttaa mm. maanantaina 16.01. auenneet kaksi uutta asiakaspaikkaa. Vielä suurempi muutos on tehty avoyksikössä, joka muuttui vuoden alusta Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö Koivulaksi. Avaan tässä hieman muutokseen johtaneita syitä ja sitä, miten se vaikuttaa meidän asiakkaisiimme ja yhteistyökumppaneihin.
Ensi- ja turvakotien liiton monissa avopalveluja tarjoavissa yhdistyksissä on siirrytty tai ollaan siirtymässä kohti lähisuhdeväkivaltatyö – nimikettä. Tällä uudistuksella halutaan tuoda asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tietoisuuteen lähisuhdeväkivaltatyön erityisyyttä ja kertoa kuvaavammin sitä, mitä työtä tässä palvelussa tehdään. Aikaisemmin Vantaan turvakodin avoyksikössä oli nimetyt työntekijät väkivallan kokijoille ja tekijöille. Vuoden 2016 alusta poistimme nämä lajittelut ja aloimme lisäksi ottaa vastaan myös lapsiasiakkaita. Viime vuosi oli tältä osin harjoittelun aikaa ja nyt, kun tiistaina 1.2. meillä aloittaa neljäs työntekijä, joka ottaa vastuulleen lapsityön tekemisen ja sen edelleen kehittämisen, olemme valmiita siirtämään työn uudelle tasolle.
Lähisuhdeväkivalta määritellään perheenjäsenten ja lähisuhteessa elävien väliseksi ja yleensä kodeissa tapahtuvaksi väkivallaksi (mm. WHO:n määritelmä). Väkivalta voi olla fyysistä, psyykkistä, seksuaalista, taloudellista ja hengellistä. Kodin seinien sisäpuolella tapahtuvan väkivallan lisäksi me autamme myös esimerkiksi eron jälkeisten ongelmien ratkomisessa, kuritus- ja kunniaväkivallan ongelmissa, sekä aikuisten lasten vanhuksiin kohdistamassa väkivallassa. Olemme myös huomanneet, että on hyvä siirtyä kohti työskentelytapaa, jossa kuka tahansa voi mistä roolista tai asemasta hyvänsä tulla rohkeasti hakemaan apua tilanteeseensa.
Lähisuhdeväkivallan auttamiskäytännöissä erityisen tärkeää on pyrkiä poistamaan työtä rajoittavia tekijöitä ja määreitä. Useat meidän asiakkaistamme ovat omissa parisuhteissaan olleet molemmissa rooleissa: sekä kokijoina, että tekijöinä. Tällöin on heidän etunsa, että he saavat myös apua sekä kokijoina, että tekijöinä. Samoin eron jälkeisen vanhemmuuden tukemisessa, esimerkiksi määritelmät lähi- ja etävanhemmuus eivät saa olla turvallisuuden esteenä tai vallankäytön välineinä (eivätkä varsinkaan sokeuttaa auttajia ja viranomaisia siinä, mikä on perheen ja erityisesti lasten etu). Olennaista on, että asiakastyössä kuunnellaan asiakkaan oma tarina ja otetaan huomioon asiakkaan turvallisuus, sekä toiveet työskentelyn toteuttamisesta.
Saimme vuoden 2016 aikana rohkaisevia viestejä asiakkailtamme siitä, että olemme poistaneet jaottelun mies-nais –asiakkaiden ja työntekijöiden väliltä. Samaa viestiä olemme kuulleet myös muista yksiköistä, joissa näin on tehty. Olemme saaneet palautetta siitä, että vastakkaisen sukupuolen edustaja työntekijänä on jopa koettu joissain tapauksissa erityisen mielekkääksi. Me työntekijät olemme ottaneet muutokset vastaan piristävinä, koska ne ovat myös haastaneet meitä päivittämään omaa osaamistamme ja työtapojamme.
Jussi-työllä® on ollut pitkä ja tuloksekas perinne Ensi- ja turvakotien liiton yhdistyksissä väkivaltaa käyttäneiden ihmisten auttamisessa. Vaikka nimike nyt poistuukin, emme ole unohtamassa pitkän kokemuksen pohjalta hankittua ammattitaitoa ja osaamista, vaan kaikki vanha osaaminen ja tieto sulautuu uuteen, yhä monipuolisempaan lähisuhdeväkivallan auttamistyöhön.
Helmikuussa avaamme myös yhteisen yhteydenottonumeron, josta asiakkaat ja yhteistyökumppanit voivat omien työnumeroidemme lisäksi varata aikoja lähisuhdeväkivaltatyöhön. Tällä haluamme yhä parantaa tavoitettavuuttamme, sekä mahdollistaa edellä mainittujen asioiden ohella sitä, että meiltä saa apua jatkossakin nopeasti ja matalalla kynnyksellä.
Viime vuonna kerätyistä palautteista saimme lukea, että n 70% vastaajista koki saaneensa erinomaista tai hyvää apua ongelmaansa. Se on mielestämme hyvä tulos, kun ajattelee sitä, millaisten asioiden kanssa olemme tekemisissä ja sitä, että käyntikertojen määrä on rajattu. Jatkamme tänä vuonna työn kehittämistä edelleen, koska haluamme onnistua koko ajan paremmin. Tavoitteenamme on lisätä turvallisuutta perheissä ja tuoda yhä enemmän lasten ääntä myös kuuluviin lähisuhdeväkivallan ongelmissa.
Amnestyn juuri julkaiseman tutkimuksen mukaan kuntapäättäjillä on puutteita naisiin kohdistuvan väkivallan tiedoissa ja tukimuodoissa (https://www.amnesty.fi/kuntapaattajien-tiedoissa-naisiin-kohdistuvasta-vakivallasta-vakavia-puutteita-2/). Aiomme olla yhä enemmän myös tuomassa alueemme päättäjien ja toimijoiden tietoisuuteen lähisuhdeväkivallan haittoja ja tukimuotoja. Samoin tulemme panostamaan yhä enemmän myös ennaltaehkäisevään työhön ja kaikkien ikäryhmien auttamiseen.
Haluamme toivottaa kaikki kiinnostuneet mahdolliset yhteistyökumppanit tervetulleiksi tutustumaan palveluumme. Samoin toivomme, että jos mietit vähänkin, että onko omassa tai läheisesi suhteessa väkivaltaa, olisit rohkeasti yhteydessä meihin.
Turvallista kevään odotusta toivoo Koivulan väki!