Koivulassa tehdään konkreettista ja asiakaslähtöistä työtä väkivallan ehkäisemiseksi lähisuhteissa. Työskentelyssä merkittävää on se, että väkivalta asiakkaan arjessa vähenee tai loppuu.

Muutosajattelu on työskentelymme keskiössä. Muutos on sitä, että oppii tunnistamaan tunteita, jotka saattavat toimia katalyyttinä väkivaltaiselle toiminnalle. Tunteiden tunnistamista seuraa kyky ennakoida omaa toimintaa. Tästä taas seuraa kyky hallita omia tunnetiloja sekä toimia eri tavalla kuin aikaisemmin. Ihmisellä on mahdollisuus toimia enemmän valintojensa perusteella kuin automaattisten reaktioiden ohjaamana. Toisin toimiminen on valinta. Keskeinen kysymys väkivaltatyössä on: Miten toimit toisin jatkossa, jotta sama ei toistu?

Väkivallaton toiminta on valinta.

Väkivallasta kantaa vastuun sen tekijä, väkivaltainen teko on aina valinta. Väkivaltaiselle käytökselle ei löydy tekosyitä tai selityksiä, vaan aina on olemassa väkivallaton vaihtoehto. Väkivallan voi nähdä myös opittuna ja haitallisena tapana puolustautua tai reagoida automaattisesti sellaisiin tilanteisiin, joissa oman tarinansa seurauksena olettaa väkivallan olevan ainoa ratkaisumalli. Väkivallan tekijä ei ole välttämättä oppinut tai nähnyt omassa elämässään muita ratkaisumalleja kuin väkivallan. Työskentely voi siis olla näiden vaihtoehtoisten ratkaisumallien opettelua, sitä että toimii tietoisesti suhteessa läheisiin ja ymmärtää väkivallan vaikutukset sekä seuraukset. Väkivallaton toiminta on valinta, mutta se vaatii harjoittelua.

Lapset eivät ole irrallisia väkivallan ilmapiiristä tai sen seurauksista.

Väkivallan teot kasvattavat turvattomuuden tunteita, koska ne ovat usein ennakoimattomia ja arvaamattomia tilanteita. Työskentely väkivallan kokijoiden ja näkijöiden kanssa, tarkoittaa turvallisuuden tunteen palauttamista. Työskentelyn aikana pohditaan sitä, miten arjen turvallisuus kasvaa ja yllättäviä tai pelottavia asioita ei arjessa tapahdu. Väkivallan ollessa läsnä, on tärkeää huomioida lapset, jotka ovat myös läsnä turvattomissa tilanteissa. Lapset altistuvat väkivallan vaikutuksille yhtä lailla kuin aikuiset. Lapset eivät ole irrallisia väkivallan ilmapiiristä tai sen seurauksista. Väkivalta ei välttämättä ole näkyvillä, mutta sen voi aistia perheen ilmapiirissä. Lapsi saattaa olla varuillaan. Mitä kuormittavampia tilanteita lapsi on joutunut kohtaamaan, sitä suurempi vaikutus niillä on lapsen terveyteen ja hyvinvointiin elämän janalla. Puhutaan lapsuuden aikaisista haitallisista kokemuksista. Väkivaltaisessa ympäristössä kasvaminen on lapsuuden aikainen haitallinen kokemus. Turvallisuuden kasvaminen lapsen ympäristössä on lapselle korjaava kokemus.

Väkivallasta selviäminen on korjaavien kokemusten löytymistä: sitä, että turvallisuuden tunne kasvaa ja palautuu.

Väkivaltatyön asiantuntijat toimivat työskentelyn aikana rinnalla kulkijoina. Työskentely on matka kohti turvallista arkea, jossa väkivaltakokemus on osa asiakkaan menneisyyttä, eikä häiritse asiakkaan tämänhetkistä elämää. Työskentelyn aikana asiakkaan kokemus omasta hyvinvoinnista kasvaa. Väkivallan ilmenemismuotoja on monia. Kuitenkin väkivaltaisista kokemuksista voi selvitä. Väkivallasta selviäminen on korjaavien kokemusten löytymistä: sitä, että turvallisuuden tunne kasvaa ja palautuu. Jokainen on arvokas omana itsenään, jokaisella on oikeus asettaa turvallisuuden rajoja elämän eri tilanteissa.

Koivulasta ja chatista saa apua väkivaltaisesta tilanteesta selviämiseen.

Koivulaan on helppo tulla. Yhteyden saa päivystyspuhelimen välityksellä 040 773 1063 tai esimerkiksi sähköpostilla: koivula@vantaanturvakoti.fi. Koivulassa autamme myös ammattilaisia auttamaan. Koivulasta voi kysyä nimettömänä neuvoja ja Koivulassa voi olla myös anonyymisti asiakkaana.

Jos pohdit, että onko perheessä tai parisuhteessa väkivaltaa, niin ETKL:n nettiturvakodissa voi tehdä testin, joka auttaa jäsentämään omia ajatuksia. ETKL:n Nettiturvakodissa on myös tarjolla paljon tietoa ja välineitä väkivaltaisesta tilanteesta selviämiseen. Apua Väkivaltaan -chatissa voi myös keskustella omista ajatuksistaan.

https://nettiturvakoti.fi/tunnista-vakivalta/vakivallan-monet-kasvot/

Kirjoittaja: Laura Tetri

Laura Tetri toimii avopalvelutoiminnan päällikkönä ja lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntijana Lähisuhdeväkivaltatyön avopalvelussa.