Miksi lähisuhdeväkivalta tulee usein ilmi vasta, kun se on jatkunut jo todella pitkään? Lähisuhdeväkivaltatyön avopalveluyksikkö Koivulassa me autamme sekä lähisuhdeväkivallan kokijoita että tekijöitä tunnistamaan väkivallan eri muotoja ja opettelemaan uusia toimintatapoja väkivallan sijaan. Sama henkilö voi olla suhteessa sekä tekijä että kokija, sillä kyseessä on monimutkainen vuorovaikutuksen ja toiminnan sekä tunteiden tunnistamisen ja hallinnan ketju.  Se, mikä erottaa tavallisen ihmissuhteeseen liittyvän riitelyn väkivallasta, on pelko ja epätasainen valta-asema. Juuri tämä pelko estää myös puhumasta asiasta ulkopuolisille. Pelätään väkivallan tekijän reaktiota tai sitä, mitä muutoksia elämässä voisi tapahtua. Pelätään myös poliisin tai lastensuojelun toimia ja ympäristön reaktioita. Toinen voimakas tunne, joka liittyy lähisuhdeväkivaltaan, on häpeä. Hävetään sitä, että ei osata tai kyetä päättämään väkivaltaista suhdetta. Sama ihminen voi olla toisinaan ihannekumppani eikä eroaminen ole houkutteleva vaihtoehto.

Yle Areenassa on nähtävillä tanskalainen sarja ”Tyttö, joka huusi sutta”. Siinä kuvataan hienovaraisesti lähisuhdeväkivallan monimutkaisuutta. Tarvitaan moniammatillista yhteistyötä ja sinnikkyyttä, että perhetilanne tulee ilmi. Sarjassa väkivalta paljastuu, koska perheen nuori alkaa oireilla. Jos ihmisiltä kysytään, ”onko suhteessasi väkivaltaa? ” suurin osa vastaa, että ei, vaikka suhteessa olisikin väkivaltaa. On parempi kysyä asiasta eri reittejä esimerkiksi: Miten ja kuinka usein teillä riidellään? Mistä riidat yleensä alkavat? Mitä sitten tapahtuu? Miten riidat päättyvät? Tai voi kysyä tunneilmapiiristä kotona. Täytyykö jonkun perheenjäsenen reaktioita varoa? Väkivallan tekijää tai kokijaa ei pidä syyllistää, mutta selkeä kanta tulee ottaa siihen, että väkivalta ei kuulu terveeseen suhteeseen eikä se ole hyväksi kenellekään. Väkivalta jättää jälkiä, mutta apua on saatavilla. Turvakotijakso voi olla monelle ratkaiseva käännekohta, sillä erossa toisen vaikutuspiiristä voi omat voimat palautua ja ajatukset jäsentyä. Oman kokonaistilanteen voi nähdä paremmin etäisyyden kautta. Eroaminen vaatii myös valtavasti voimavaroja, jotka voivat olla vähissä väkivaltaisen suhteen vuoksi. Siksi tarvitaan apua niiltä, jotka ovat toimintakykyisiä ja pystyvät auttamaan käytännön asioissa. Ja juuri siksi moniammatillinen yhteistyö on tärkeää.

Kirjoittaja: Kati Aitkoski

Kati Aitkoski toimii väkivaltatyön asiantuntijana Lähisuhdeväkivaltatyön avopalvelussa.