Väkivallaksi voidaan määritellä kaikki se, mikä tehdään tahallisesti toisen satuttamiseksi ja loukkaamiseksi. Kaikista väkivaltaisista teoista ei jää näkyviä mustelmia tai ruhjeita. Henkistä väkivaltaa voi olla vaikea tunnistaa. Sitä on toisen ihmisen loukkaava nimittely, nolaaminen, pelottelu, manipulointi ja äänen korottaminen siten, että saa toisen pelkäämään. Pelko onkin usein merkki siitä, että joutuu varomaan toisen henkilön mahdollista väkivaltaista käyttäytymistä. Henkistä väkivaltaa on myös läheisen kontrollointi esimerkiksi pyrkimyksillä eristää hänet sukulaisista ja ystävistä. Manipulointia voi olla muun muassa toisen tunteiden ja ajatusten mitätöinti sekä määrittely. Manipulointi on vallankäyttöä jonkin tarkoitusperän saavuttamiseksi totuutta vääristelemällä. Jos väkivaltaista käytöstä seuraa hyvittely, se voi olla kokijalle hyvin hämmentävää. Tästä voi seurata noidankehä, jossa kokija joutuu olemaan jatkuvasti varuillaan odottaen väkivaltaista purkausta. Rakentavaa riitelyä on mahdollista opetella ja tämä lähtee liikkeelle ongelman tiedostamisesta. Riitelemisen tulee tapahtua siten, että kukaan ei joudu pelkäämään. Tällöin ääntä ei koroteta liikaa ja asiat sanoitetaan siten, että riidellessäkin ilmenee toisen ihmisen kunnioitus.

Yksi sosiaalisen vuorovaikutuksen keskeisimmistä taidoista on roolinottaminen eli toisen asemaan asettuminen. Voidaan sanoa, että tämä on yksi sosiaalisen vuorovaikutuksen perustekijöistä. Empatia on kykyä ymmärtää toisen ihmisen tunnekokemusta ja tämä ymmärrys mahdollistaa tunnekokemukseen eläytymisen. Empatiataitoja on mahdollista opetella. Jokainen voi kannustaa muita vahvistamaan ja omaksumaan myötätuntoista lähestymistapaa, sekä kitkemään pois vahingoittavaa käyttäytymistä. Yhtä tärkeää on tietoisesti tutkia myös itseään ja tunnistaa toimintatapoja, jotka kenties satuttavat muita. Tällöin niistä on mahdollista päästä eroon ja löytää tilalle rakentavia ratkaisuja.

Omaa käyttäytymistä voi pohtia esimerkiksi kysymällä itseltään, että miksi sanoi toiselle satuttavasti. Voi myös kysyä, että miltä vastaava käytös tuntuisi itsestä ja mitä hyvää voisi tulla tilalle, jos riitely tapahtuisikin kunnioittavasti. Yhdessä on mahdollista keskustella siitä, että minkälainen sanoittaminen on kunnioittavaa. Jokainen on kuitenkin vastuussa omista sanoistaan ja käyttäytymisestään riippumatta siitä, mitä toinen osapuoli on tehnyt.

Koivulan lähisuhdeväkivaltatyön yksikössä autetaan kaikkia lähisuhdeväkivallan osapuolia – kokijoita, tekijöitä ja lapsia. Joskus tekijä voi olla samalla myös kokija. Jos lähisuhdeväkivalta koskettaa sinua, hae apua.

Kirjoittanut: Laura Halme