Halusin kirjoittaa tämän tekstin teille, jotka olette kokeneet lähiviikkojen uutisten itselle järkyttävinä ja pelottavina. Kirjoitan tätä tekstiä kriisin näkökulmasta ammattilaisena mutta myös vanhemman näkökulmasta.
Olen sairaanhoitajaopiskelija Kriisikeskuksessa, valmistun pian psykiatriseksi sairaanhoitajaksi. Olen myös kolmen lapsen äiti.
Vastikään uutisoitu, erittäin järkyttävään lopputulokseen päättynyt kiusaamistapaus on koskettanut varmasti kaikkia meitä. Koskelan murhan tapahtumat ja yksityiskohtaisen tiedon leviäminen tapahtumista voivat järkyttää ihmisen mieltä ja nostaa esiin vaikeitakin tunteita. Tapahtunut voi koskettaa meitä vanhempiakin syvästi, kun samaistumme ja mietimme mitä, jos tämä tapahtuisikin omalle lapselle, kuinka voimme luottaa järjestelmän toimivuuteen ja kuinka voimme elää luottavaisin mielin, että meidän lapsemme ovat turvassa kiusaamiselta ja väkivallalta. Nämä asiat mietityttävät varmasti myös lapsia ja nuoria. Mielikuvat tapahtuneesta voivat pyöriä mielessä, erilaisia tunteita ja tuntemuksia saattaa esiintyä. On normaalia reagoida, on normaalia tuntea voimakkaasti, olla järkyttynyt ja itkeäkin.
Kohtaamme elämämme aikana paljon erilaisia kriisejä, osa kuuluu normaaliin elämään kuten kehityskriisit ja osa on sellaisia, jotka tapahtuvat odottamatta ja kokemus on niin voimakas ja se ylittää sen hetkisen psyykkisen käsittelykyvyn. Myös ihmisen oma persoona, kokemukset sekä sen hetkiset voimavarat vaikuttavat siihen, miten pystymme kohtaamaan järkyttävän tapahtuman. Traumaattinen kokemus on siis aina yksilön oma kokemus.
Traumaattiseksi kriisiksi kutsutaan psyykkistä tilaa, jossa jokin ulkoinen kokemus uhkaa ihmisen psyykkistä tai fyysistä olemassaoloa tai turvallisuuden tunnetta. Turvallisuuden tunne on yksilöllistä ja sitä ohjaa aikaisemmat kokemukset. Järkyttävän tilanteen ja asian kohtaaminen voi nostaa pintaan ahdistuksen tunteita. Usko ympäristön ja oman elämän turvallisuudesta järkkyy, jolloin ihminen voi kokea hallinnantunteen menetystä ja haavoittuvuutta.
Näin autan itseäni kohdatessani jotain järkyttävää:
– Pidä rutiineistasi kiinni.
– Omista tunteista kannattaa puhua läheisten kanssa. Kerro mitä tunnet ja ajattelet, näin työstät ikävää kokemusta.
– Jos puhuminen tuntuu vaikealta, voit käyttää muita ilmaisun muotoja kuten piirtäminen, kirjoittaminen ym.
– Muista, että reaktiosi ovat normaaleja, ne kuuluvat asiaan eikä niitä ei tarvitse hävetä.
– Liiku, erilaiset liikuntamuodot auttavat jännittyneeseen olotilaan. Myös luonnossa oleilu rauhoittaa kehoa.
– Itkeminen auttaa.
– Keskity kehotietoisuusharjoitukseen, kuten hengitysharjoitukset ja mindfulness, pyri rauhoittelemaan keho ikävästä ja jännitystä aiheuttavasta olosta.
– Vältä alkoholia ja rauhoittavia aineita. Ne voivat pahentaa oloasi.
Myös lapset voivat reagoida järkyttäviin tapahtumiin. Näin voit auttaa ja tukea lastasi:
– Keskustele lapsesi kanssa ikätasoon sopivalla tavalla.
– Tee lapselle selväksi, ettei hänen tarvitse olla huolissaan omasta turvallisuudesta.
– Anna lapselle aikaa ymmärtää.
– Lapsi voi käsitellä tunteitaan myös piirtämällä tai leikkimällä.
– Luo lapselle turvallisuuden tunnetta pysymällä rutiineissa.
Traumaattisen kokemuksen aiheuttamat tunteet ja reaktiot lievittyvät ajallaan. Ihmisen mieli on taipuvainen hakutumaan tasapainoon. Jos kuitenkin näistä keinoista ei tunnu olevan apua ja mielesi silti valtaa pelko, ahdistus tai olet jatkuvasti jännittynyt, et pysty nukkumaan tai keskittymään, työnteko tai ihmissuhteet kärsivät tai olet kadottanut elämänilon, voit kääntyä puoleemme Kriisikeskukseen. Olemme täällä sinua varten auttamassa ja tukemassa.
Kriisikeskus tarjoaa apua traumaattisen tapahtuman kokeneille tai akuuteissa elämänkriiseissä oleville yksilöille, perheille sekä heidän läheisilleen ja yhteisöilleen. Apu ja tuki perustuu myötätuntoiseen kohtaamiseen ja avunhakijan tilanteen kartoittamiseen sekä voimavarojen vahvistamiseen. Kriisikeskuksen tarjoaman keskusteluavun tarkoituksena on vakauttaa, luoda turvallisuuden tunnetta ja toivoa, auttaa ihmistä reaktioiden/ stressin hallinnassa sekä omien selviytymiskeinojen löytymisessä ja vahvistamisessa. Keskusteluapu helpottaa tilanteen ja omien reaktioiden ymmärtämistä sekä selvittää ajatuksia.
Keskusteluaikoja kriisityöntekijöille ajanvarauksella maanantaista perjantaihin klo 8-18.
Varaa aikasi soittamalla p. 040 553 7508 tai varaamalla aikasi netissä Ajanvaraus.
Kriisityöntekijän ollessa varattu, jätä soittopyyntö vastaajaan tai viestinä, niin otamme sinuun yhteyttä mahdollisimman pian.
-Sairaanhoitajaopiskelija Sarianna
