Tarjoamme asiantuntevaa tukea, ohjausta ja neuvontaa vanhempien jaksamiseen, vuorovaukutukseen perheessä sekä lapsen unipulmiin 0-6-vuotiaiden lasten vanhemmille.

Toimimme matalan kynnyksen periaatteella. Yhteydenpito ja tapaamiset ovat asiakkaille maksuttomia. Halutessaan voi olla yhteydessä nimettömänä. Yhteyttä voi ottaa puhelimitse, verkossa, varata itselleen henkilökohtaisen tapaamisen tai osallistua avoimeen tai suljettuun vertaisryhmään.

Esitteemme voit tulostaa tästä: Vauva- ja pikkulapsiperheiden avopalvelu- esite
(tulostusohje: tulosta kaksipuolisena ja lyhyen sivun sidonnalla, esite taitetaan kolmeen osaan)

Seuraa meitä instagramissa: @pikkulapsiperheiden_avopalvelu

Vanhemman jaksaminen ja mieliala

Vauvan syntymä on iso muutos perheen elämässä. Uusi elämäntilanne voi mietityttää jo raskausaikana tai  synnytyksen jälkeinen alakulo tai masennus kiristää pinnaa, saa kyyneleet valumaan ja tekee päivistä raskaita. On tärkeää vauvalle ja vanhempien sekä mahdollisten sisarusten hyvinvoinnille, että perhe saa nopeasti tukea tilanteeseen.Myös lapsiperheen elämä ruuhkavuosien vauhdissa voi kuormittaa. Vauva-ja pikkulapsiperheiden avopalvelun työntekijän tukea saada 0-6-vuotiaiden lasten vanhemmat.

Toiminnan tarkoituksena on tukea vanhempien jaksamista ja masennuksesta toipumista sekä vauvan uni-valverytmin löytymistä. Baby blues voi olla avuksi, jos:

  • Perheessä on alavireisyyttä, jaksamattomuutta tai synnytyksen jälkeistä masennusta.
  • Vuorovaikutuksen haasteita, joko aikuisten kesken tai aikuisen ja lapsen välillä
  • Vauvan uni- ja vuorokausirytmi on hukassa ja sen löytämiseen tarvitaan tukea
  • Perhe hyötyy keskustelu- tai ryhmämuotoisesta tuesta vauvan kanssa toimimiseen arjessa
  • Äiti tai perhe kaipaa tukea odotukseen ja/tai synnytykseen.

Tuki on maksutonta ja kaikille avointa tukea vauvaperheille. Toimintamme on  Ensi- ja turvakotienliiton Baby blues -toiminnan laatukriteerien mukaista.

Vauvapysäkki -ryhmissä valmistaudutaan tulevaan vauva-aikaan yhdessä vertaisten ja vauvatyön ammattilaisten kanssa. Ryhmässä keskustellaan raskaus- ja vauva-ajan hyvinvoinnista ja vanhemmuudesta sekä harjoitellaan hyväksyvän tietoisen läsnäolon taitoja. Ryhmässä on siis mahdollisuus saada keinoja säädellä stressiä sekä tunnistaa omia tapojaan toimia erilaisten arjen huolten keskellä.  Ryhmässä nostetaan esille voimavaroja, jotka kannattelevat ja suojaavat uudessa elämäntilanteessa.

Ryhmäkertojen sisältöjä:  

  • Tutustuminen vauvaan
  • Voimavarat ja vahvuudet
  • Vanhemmuus
  • Muuttuvan arjen- ja talouden taidot
  • Raskaus ja synnytys
  • Stressin tunnistaminen kehossa ja mielessä
  • Tietoisuustaidot säätelyn tukena 

Kaikilla ryhmäkerroilla tehdään tietoisuustaito- eli mindfulness –harjoituksia ohjatusti, eikä aiempaa kokemusta harjoituksista tarvitse olla. Harjoitusten kautta vahvistetaan hyväksyvää ja myötätuntoista suhtautumista itseen sekä asettumista tietoisesti tähän hetkeen. Ryhmäläisiä kannustetaan jatkamaan harjoittelua myös omassa arjessaan.

Ryhmään kannattaa hakeutua erityisesti, jos tunnistaa itsessään herkkyyttä huolestuneisuuteen, ahdistuneisuuteen tai stressaavuuteen, ja haluaa löytää keinoja tasapainoisempaan odotus- ja vauva-aikaan. Ihanteellisinta on aloittaa ryhmä toisella raskauskolmanneksella (noin 14-22 viikolla). Ryhmän koko on 6-8 henkilöä. 

Kevään 2024 Vauvapysäkki-ryhmä kokoontuu verkossa, Teams-alustalla, torstaisin 14.3.-18.4.2024 kello 16.30-19 (yhteensä 6 kertaa) ja kaksi kertaa vauvan syntymän jälkeen (ajankohdat sovitaan ryhmän kanssa sen loppupuolella). Ryhmä on ryhmäläisille maksuton.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset viimeistään 25.2.2024 mennessä: Vauva- ja pikkulapsiperheiden avopalvelu: 0401245772 / avopalvelu@lapinentu.fi . Ennen ryhmään sitoutumista jokaisen ryhmään haluavan kanssa keskustellaan (puhelimessa tai kasvokkain Teams-yhteydellä) siitä, olisiko ryhmä hänelle sopiva.

Vauvapysäkki -ryhmämalli on kehitetty Ensi- ja turvakotien liiton Stressistä säätelyyn hankkeessa (2020-2022) ja ryhmämallia toteutetaan eri puolilla Suomea.

Ryhmässä harjoiteltujen taitojen kautta on mahdollista oppia keskittymään tärkeisiin hetkiin ja rauhoittamaan omaa kehoa ja mieltä stressaavissa tilanteissa. Ryhmässä opitut taidot tukevat myös vauvan ja vanhemman välistä vuorovaikutusta ja koko perheen hyvinvointia.

Uniohjaus

Jos vauva valvoo tai unen rytmit ovat vielä etsinnässä, apua, tukea ja vinkkejä on saatavilla.

Vauva- ja pikkulapsiperheiden avopalvelun ohjaajien kanssa voi keskustella vauvan uneen, vuorokausirytmiin, valvottuihin öihin tai unenpuutteeseen liittyvistä asioista tai vain purkaa mieltä valvotun yön jälkeen.

Voimme pohtia yhdessä vanhemman kanssa sitä, millaisin keinoin muutos vauvan nukkumisessa saavutettaisiin, miten valvotuista öistä selviäisi parhaiten ja mistä löytyisi virtaa vanhemman omaan jaksamiseen.

Yksilöllisesti uniasioissa voi olla yhteydessä puhelimitse, henkilökohtaisissa tapaamisissa tai verkossa kotisivujemme chatissa tai videovastaanotolla sovitusti.

Ohjaajat tavoittaa puhelimitse numeroista 0400 814 946 / 040 124 5772. Puhelimitse voi keskustella oman perheen tilanteesta, hakea avaimia ratkaisuun tai sopia henkilökohtaisen tapaamisen, joko Ruokasenkadun toimitilossa  tai verkossa.

Ajan uniohjaajalle voit varata myös nettiajanvarauksemme kautta valitsemalla ajanvaraussivulta Vauva-ja pikkulapsiperheiden puhelinajan (Ajanvarauksen löydät yläpalkista ”ajanvaraus”-otsikosta).

Vertaistukea ja tietoa kuinka huolehtia omasta jaksamisesta ja millaista on vauvan ikätasoinen uni alle 6kk ikäisten vauvojen vanhemmille verkossa.

Ryhmä toteutuu  jokaisen kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona kello 15.30
(poikkeukset: toukokuussa to 2.5.2024 kello 15.30).

Muutokset aikatauluihin mahdollisia.

Ryhmä järjestetään Teams-alustalla. Tarkemmat osallistumisohjeet, mahdolliset muutokset ja osallistumislinkki löytyy osoitteesta: bit.ly/osallisturyhmään.

Vanhempien jaksaminen ja vauvan uni- esite

Voit jutella ammattilaisen kanssa kahdenkesken vauvaperheen arkeen liittyvistä huolista ja haasteista, kuten jaksamisesta, pärjäämiseen liittyvästä huolesta tai yksinäisyydestä. Saat tukea myös vauvasi nukkumiseen ja  unirytmiin liittyvissä kysymyksissä. Chatissa päivystävät vauvatyön ammattilaiset.

Vauvaperheiden chat on auki arkisin klo 12-18.

www.vauvaperhe.fi

Lapsen ja vanhemman vuorovaikutus ja vauvahieronta

Voimme olla tukena perheen sujuvamman arjen sekä lapsen ja vanhemman välisen positiivisen vuorovaikutussuhteen vahvistamisessa. Meihin voi olla yhteydessä jo raskausaikana.

Hiero vauvaa -ryhmä

Hiero vauvaa- ryhmään voivat osallistua kaikki vauvan saaneet perheet. Hiero vauvaa ryhmä on suunniteltu erityisesti 2vko – 3kk ikäisten vauvojen vanhemmille, mutta myös yli 3 kk ikäisten vauvojen vanhemmat ovat tervetulleita ryhmään.

Ryhmässä on kolme kiertävää teemaa:

Ryhmässä ohjaamme fill.tri Ruth Ricen kehittämään RISS (Rice Infant Sensomotor Stimulation Technique) -hierontamentelmään perustuvaa vauvahierontaa, Vyöhyketerapeuttista vauvahierontaa ja Oksitosiinihierontaa

Hiero vauvaa- ryhmä maanantaisin kello 10. Hetkeen voi osallistua osoitteessa bit.ly/osallisturyhmään olevan linkin kautta.

Vauvahieronta

Vauvahieronta on hyödyllistä lapsen kokonaiskehityksen kannalta. Iho on suurin elimemme. Ihossa ja ihonalaisessa kudoksessa on paljon erilaisia aistireseptoreja, jotka reagoivat erilaisin kosketuksiin. Ihon koskettaminen vaikuttaa tehokkaasti hermoston kypsymiseen ja säätelyyn, koska ne kehittyvät alkion kehityksessä samasta osasta. Vauvahieronta aktivoi vauvaa, tuottaa mielihyvää ja rauhoittaa lasta. Hieronta auttaa lasta hahmottamaan kehoaan ja aukaisee lihasjännityksiä.

Vyöhyketerapeuttisessa vauvahieronnassa vauvahieronta ja vyöhyketerapia yhdistyvät lempeäksi hierontatavaksi, jolla voi lähteä helpottamaan vauvan vatsavaivoja, itkuisuutta tai unipulmia. Vyöhyketerapiassa valitaan asiakkaan oireiden mukaan käsiteltävät heijastepisteet jalkapohjasta tai koko kehosta ja  niitä käsittelemällä pyritään vähentämään oireilua.  Voimme ohjata vanhempia toteuttamaan vyöhyketerapeuttista vauvahierontaa vauvan tarpeiden mukaiset heijastepisteet huomioiden ja siten helpottamaan vauvan oloa kotikonstein.

Oksitosiini on useimmille tuttu synnytykseen ja imetykseen liittyvänä hormonina, mutta sillä on runsaasti muitakin positiivisia vaikutuksia. Oksitosiinihieronnassa hierotaan keholta alueita, joiden tiedetään sisältävän paljon oksitosiinireseptoreja (eli soluja, jotka välittävät keskushermostoon tietoa ärsykkeistä) ja saavat kehon tuottamaan oksitosiinia. Oksitosiinin vaikuttaa positiivisesti lapsen ja vanhemman kiintymyssuhteeseen, helpottaa stressin lievittymistä sekä rauhoittaa ja parantaa mielialaa. Oksitosiinihieronnassa niin hierottava, kuin myös hierojakin saavat osansa oksitosiinin positiivista vaikutuksista.

Erityisen itkuista vauvaa voi vyöhyketerapeuttisen vauvahieronnan keinojen lisäksi yrittää rauhoitella Happiest Baby-vauvan rauhoittelumenetelmällä.

Happiest baby- vauvan rauhoittelumenetelmä on yhdistää useita rauhoittelutekniikoita sisältäen viisi vaihetta,  jotka toisiaan tukien auttavat itkuista vauvaa rauhoittumaan. Menetelmä sopii parhaiten kahden viikon iästä lähes kolmen kuukauden ikäiselle vauvalle. Happiest Baby -menetelmä on lastenlääkäri Harvey Karpin kehittämä ja se on laajasti käytössä Yhdysvalloissa ja muissa Euroopan maissa. Suomessa koulutusta menetelmästä ovat saaneet jo sadat ammattilaiset, Vauva-ja pikkulapsiperheiden avopalvelun ohjaajat mukaan luettuina.

Tutustu Happiest Baby-vauvan rauhoittelumenetelmään videon kautta täällä.

Vapaaehtoisdoulatoiminta

Vapaaehtoinen doula on tukihenkilö, joka tukee odottavaa äitiä ja perhettä lapsen odotuksessa ja synnytyksessä. Doula auttaa synnytykseen valmistautumisessa, kuuntelee äidin toiveita ja ajatuksia sekä varautuu olemaan mukana synnytyksessä. Läsnäolo ja äidin tukeminen ovat doulan tärkeimpiä tehtäviä synnytyksessä. Vapaaehtoinen doula toimii perheesi ehdoilla toiveitanne ja tarpeitanne kuunnellen.

Vapaaehtoiset doulat ovat saaneet perehdytyksen tehtävään.

Esitteet suomen, englannin, ranskan, venäjän, somalin, persian, burman sekä arabian kielillä löydät täältä: Esitteet

Vapaaehtoinen tapaa perheen joitakin kertoja jo ennen synnytystä. Tapaamisissa puhutaan vauvan tuloon liittyvistä käytännön valmisteluista, raskauden sujumisesta ja vauvan odottamisesta sekä synnytyksestä ja siihen liittyvistä toiveista ja mahdollisista huolista tai peloista. Vapaaehtoinen doula toimii perheen ehdoilla sekä heidän toiveidensa ja tarpeidensa mukaisesti.

Synnytyksen aikana vapaaehtoisdoula tukee ja rohkaisee synnyttäjää yksilöllisesti ja kokonaisvaltaisesti käyttäen omaa harkintaansa sekä kuunnellen äidin toiveita.Vapaaehtoisen doulan tärkeimpiä tehtäviä synnytyshuoneessa on läsnäolo. Synnytyksen jälkeen perhe ja vapaaehtoinen tapaavat ainakin kerran.

Äitien kertoman mukaan doulan läsnäolo ja tuki koetaan tärkeimmiksi hyödyiksi. Synnyttäjien mukaan tukihenkilön läsnäolo synnytyksessä lisää turvallisuuden tunnetta ja vaikuttaa synnytyskipua lievittävästi. Kun pelko ja ahdistus vähenevät, vähenee myös kipulääkityksen tarve ja synnytyksen kulku nopeutuu.

Vapaaehtoisdoula on koulutettu synnytystukihenkilö, joka tarjoaa tukeaan perheille, joissa on erityisen tuen tarve. Erityisen tuen tarve on laaja käsite, jolla tarkoitetaan sellaisia taloudellisia, terveydellisiä ja sosiaalisia tilanteita, joissa tulevan vauvan kannalta on tärkeää, että hänen vanhempansa saavat tukea odotukseen ja synnytykseen. 

Vapaaehtoisdoulan voi saada esimerkiksi silloin, kun perheessä on vaikea taloudellinen tilanne, synnyttäjä on alle 18-vuotias, turvapaikanhakija tai perheessä on vakava päihde- tai mielenterveysongelma tai jokin muu erityinen tuen tarve vauvan tai synnyttäjän näkökulmasta katsottuna.

Ottaessasi yhteyttä doulakoordinaattoriin, voit vielä keskustella tilanteestasi tarkemmin.

Vapaaehtoisdoulaa voit kysyä:

Vastaava ohjaaja Kristiina Luusua, puh 0400 814 946
Avopalveluohjaaja Henna Uitto, puh. 040 124 5772

avopalvelu@lapinentu.fi

Ota yhteyttä!

käyntiosoite: Ruokasenkatu 2 A, 96200 ROVANIEMI (4. kerros)
postiosoite: Lähteentie 5, 96400 ROVANIEMI
0400 814 946, 040 124 5772
avopalvelu@lapinentu.fi

 

 

Henna Rautio
Kristiina Luusua
Tiimivastaava
Noora Kinnunen